Olen viimeisen kuukauden aikana viettänyt säätytalolla ja hallitusneuvotteluissa yhteensä 17 päivää sekä käyttänyt prosessiin aikaa noin 230 tuntia.
Tänään perjantaina (17.6.) homma saatiin vihdoin valmiiksi. Neuvottelutulos on ladattavissa täältä: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi.
Hallitusohjelmassa on ympäristön näkökulmasta paljon hyviä asioita.
Ohessa joitakin nopeita poimintoja, jotka itse koen tärkeäksi:
Olen istunut viikon Säätytalolla hallitusneuvotteluissa. Monia hyviä asioita on saatu läpi ja monia on jäänyt saavuttamatta. Puoluejohtajista koostunut johtoryhmä on käsitellyt ja sopinut eri ryhmien kiistakysymyksiä. Tällä viikolla neuvottelijoita on ollut toimittajien lisäksi vastassa myös opiskelijat, jotka vaativat opintotukea indeksiin sekä Maan ystävien Polttava Kysymys -kampanjan aktiivit, jotka peräänkuuluttavat kunnianhimoista ilmastolakia. Viesti on ollut selvä: – Opintotuki indeksiin – 40% 2020 Suomi pystyy! Nyt jää vain nähtäväksi, miten ja missä … Lue lisää
Viestintätoimisto Hill & Knowlton teetti Taloustutkimuksella toukokuussa tutkimuksen kuluttajien näkemyksiä koskien geenimuuntelua.
Sain raportin hiljattain käsiini. Ohessa muutama kiinnostava havainto:
– Suomalaisista 86 % on sitä mieltä, että kuluttajan on voitava valita geenimuunnellun ja GMO-vapaan elintarvikkeen väliltä. Tällä hetkellä tätä mahdollisuutta ei ole.
Vieraskynäblogissa Laura Meller
Kuuden puolueen neuvottelijat kokoontuvat tänään Säätytalolle jatkamaan uuden hallitusohjelman rakentamista.
Maailman päästöt on käännettävä laskuun vuoteen 2015 mennessä – siis tämän vaalikauden aikana. Uusi hallitus ratkaisee, miten Suomi osaltaan kohtaa ilmastohaasteen.
Sen on ponnisteltava kovasti niin kotimaisten ratkaisujen löytämiseksi kuin kansainvälisen sopimuksen vauhdittamiseksi. Onneksi kuusikosta sosiaalidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät ovat nimenneet ilmastolain yhdeksi seuraavan vaalikauden tärkeimmistä lainsäädäntöhankkeista.
Raha ei tee onnelliseksi. Työpaikkaa ei kannata valita pelkän rahapalkan takia. Miten sitten voisi huomioida muut työpaikan valintaan vaikuttavat tekijät?
Sain taannoin ympäristöministeriön ylitarkastaja Pekka Harju-Autilta aivan erinomaisen kaavan, jonka avulla voi laskea todellisen palkkansa.
Todellinen palkka on ansaittu rahasumma (R) kerrottuna energialla (E), ajalla (A) ja työn yhteiskunnallisella (Y) ja sosiaalisella (S) lisäarvolla sekä onnellisuudella eli työn mielekkyydellä (O).
Maanantai: Kävin aamulla juoksemassa. Sähköpostien jälkeen pyöräilin Luonto-Liiton toimistolle, jossa hoidin henkilöstö- ja hallintoasioita. Pikaisen lounaan jälkeen siirryin eduskuntaan seuraamaan vihreän eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuskunnan yhteistä kokousta, jossa päätettiin, että puolue ei osallistu porvarihallitusneuvotteluihin (eli niin sanottuun satavitoseen, jossa mukana olisivat kokoomus, keskusta, rkp ja kristilliset). Tämä on ympäristön kannalta mielestäni valitettavaa. Kirjoitin aiheesta blogiini: Vihreät ulos hallitusneuvotteluista – Ympäristön tappio.
Nuori Suomi ja Demos Helsinki julkaisivat (8.6.) 10 teesiä ja 100 lupausta sisällään pitävän manifestin lasten ja nuorten liikkumisesta. Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.
Myös Luonto-Liitto on mukana kannustamassa lapsia ja nuoria liikkumaan:
”Lupaamme kannustaa lasten luontokerhojen ohjaajia viemään lapset ulos vauhdikkaisiin leikkeihin säällä kuin säällä ja tarjota toimintavinkkejä lähiluonnossa liikkumiseen.”
Tietysti myös aikuisten kannattaa liikkua. Keväällä julkaistun Rederan Suomalaiset 2011 – tutkimuksen mukaan ”suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä.”
Vieraskynäblogissa Silvia Modig
Saksan päätös luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 menessä otettiin meillä vastaan ristiiitaisesti.
Ydinvoiman vastustajat iloitsivat ja kannattajat maalasivat kauhukuvia sähkönhinnan noususta.
Edes tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä onko kyse mahdollisuudesta vai uhasta. Kuvaavaa keskustelulle on sen tunnepohjaisuus molemmissa leireissä. Siksi ydinvoimakeskustelua on hyvin vaikea seurata faktoihin pohjautuen.
Tavoitteenani on ekologisesti kestävä, hiilineutraali ja oikeudenmukainen maailma.
Hallitusneuvotteluissa kuuden puolueen kesken näytti jo hetken siltä, että Suomi on ottamassa joitakin askelia tähän suuntaan.
Mukana keskusteluissa oli hiilineutraali Suomi, ympäristöhallinnon vahvistaminen, soiden ja Itämeren suojelun edistäminen, tyrmäys Fortumin haaveille lisäydinvoimasta, ilmastolaki, metsä- ja eläinsuojelulain uudistus sekä Vuotoksen ja Kollajan lopullinen hautaaminen. Lisäksi esillä oli asevoimien sekä ympäristölle haitallisten maa- ja metsätaloustukien merkittävä leikkaaminen.
Maanantai: Kävin aamulla juoksemassa, hoidin Luonto-Liiton asioita ja pyöräilin vesisateessa säätytalolle hallitusneuvotteluihin. Ilman Annukan apua en olisi selvinnyt arkiaskareista tämän hallitusneuvotteluhommelin keskellä millään. Päivä ja alkuilta vierähtivät säätytalolla tuttuun tyyliin. Illaksi pyöräilin kotiin.
Tiistai: Kävin aamulla juoksemassa, kävin läpi sähköposteja ja valmistauduin päivän neuvotteluihin. Päivä ja ilta vierähtivätkin sitten Säätytalolla. Illalla kävin Luonto-Liiton toimistolla hoitamassa hallinto- ja talousasioita.
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät.
Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle.
Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä.
Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa.
Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen.
Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.
Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.
Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.
Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.
Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Ei ole todellista! Mun ja Rauhatädin @rauhatati tuore räp-biisi Poljen poljen soi juuri äsken Radio Helsingin aamulähetyksessä! Samalla kun poljin Helsingin sateisilla pyöräteillä. 🌍🚴
Vietimme tänään @annukka.berg kanssa 18. hääpäivää. Tavoitteena oli tehdä vähintään 18 km kävely Tuusulanjärven ympäri sekä keskustella elämästä ja nauttia kulttuurimatkailusta. Lopulta kävelymatkaa kertyi 26,66 km.
Kiitos kaikista näistä vuosista ja kilometreista rakas Annukka! ❤️❤️❤️
Taustaksi:
Aloitimme 15. hääpäivänä perinteen, jossa kävelemme hääpäivän kunniaksi sen verran kilometreja kuin olemme olleet vuosia naimisissa. Ensimmäisen kerran kävelimme 15 km Karjaalta Fiskarsiin. Pari vuotta sitten kävelimme Porvoon ympäri 16 km ja viime vuonna kävelimme Vanhankaupunginlahden ympäri 17 km. Nyt vuorossa oli Tuusulanjärvi.
Todella tärkeä ja ajassa kiinni oleva kirjoitus Risto Sulkavalla Suomen Kuvalehdessä!
Esimerkiksi soiden ennallistaminen olisi parasta mahdollista rauhanturvaamista ja puolustuspolitiikkaa. Märät ja vaikeakulkuiset suot kun hidastaisivat mahdollisen hyökkääjän etenemistä samalla kun ilmasto ja vesistöt hyötyvät. Lisäksi purkamalla rajan pinnassa olevat metsäautotiet, voitaisiin vaikeuttaa lisää mahdollisen hyökkääjän liikkumista.
Luonnonsuojelu ja ennallistaminen on siis edullinen ja monivaikutteinen tapa vahvistaa kansallista turvallisuutta.
https://suomenkuvalehti.fi/mielipide/soiden-ennallistaminen-parantaisi-maanpuolustusta-kirjoittaa-risto-sulkava/
Kiitos @ristosulkava3
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni
Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
12 vuotta kuntapolitiikassa!
Minut valittiin ensimmäistä kertaa Helsingin kaupunginvaltuustoon syksyllä 2012. Ensimmäinen valtuuston kokous kaupunginvaltuutettuna oli 16.1.2013. Tuossa kokouksessa tein valtuustoaloitteen Helsingin vuosittaisista päästövähennyksistä ilmastolain avulla.
Yhteensä ehdin olla kaupunginvaltuutettuna tai varavaltuutettuna melkein 12,5 vuotta. Kausi päättyy nyt toukokuun 2025 lopussa.
Näiden vuosien aikana Helsinki on esimerkiksi asettanut hiilineutraaliustavoitteen ja tiukentanut sitä, luopunut kivihiilestä, perustanut ison joukon uusia luonnonsuojelualueita, rakentanut paljon uusia ratikkalinjoja ja pyöräteitä sekä alkanut tarjota vegaaniruokaa päiväkodeissa ja kokeillut osallistavaa budjetointia. Hyvin paljon muutakin on tapahtunut, mutta mikään näistä ei tietenkään ole ollut omaa ansiotani. Olen vain saanut olla osaltani mukana vauhdittamassa vääjäämätöntä muutosta.
Noin 12,5 vuoden aikana olen saanut vaikuttaa kaupungin politiikkaan kaupunginvaltuuston lisäksi mm ympäristölautakunnassa, Helsingin Energian johtokunnassa, HKL:n johtokunnassa, ympäristö- ja lupajaostossa, Uudenmaan virkistysalueyhdistyksessä, HSY:n hallituksessa ja Uudenmaan liiton hallituksessa.
Paljon on jäänyt myös tekemättä. Helsinki investoi edelleen kohtuuttoman paljon yksityisautoilun edistämiseen, liian vähän pyöräilyyn ja rakentamisellaan nakertaa liian usein arvokkaita lähiluontokohteita. Kasvisruokailun edistäminen, joukkoliikenteen (hinnoittelun) tukeminen sekä suora demokratia ja asukkaiden äänten kuuleminen ovat olleet liian vähissä. Ruuhkamaksut antavat edelleen odottaa itseään ja biomassaa käytetään liikaa energiantuotannossa.
Uusi valtuusto ja luottamushenkilöt aloittavat työnsä kesäkuun alussa. Itse siirryn seuraamaan ja kannustamaan kuntapolitiikkaa katsomoon ja jatkan yhteiskunnallista vaikuttamista ja työtä planeetan puolesta välillä muilla areenoilla.
Kiitos kaikille mahtaville valtuusto- ja luottamushenkilökollegoille. Olen oppinut teiltä paljon. Paljon onnea ja tsemppiä tietysti myös uusille luottamushenkilöille!
Ohessa pari vaalikuvaa syksyn 2012 kuntavaaleista.
Seuraavaksi tarvitaan ja tullaan näkemään terästeollisuuden irtautuminen hiilestä. Tähän tarvitaan julkisten hankintojen, yksityisen kysynnän ja institutionaalisen rahoituksen muutosta.
Kiitos inspiroivasta illasta @justshiftfi @minnasumelius @ninni_kahkonen @idakkila @anttiautioyhtye @jennielinakauppila ja monet paikalla olleet vaikuttajat ja ystävät.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.
