Helsingin yksi parhaista puolista on kaupungin upea luonto.
Kaupungin luontoon tutustumista, luonnossa retkeilyä ja luontoharrastamista on tärkeä edistää. Tämä lisää myös ihmisten hyvinvointia.
Jätimme valtuutettu Mai Kivelän kanssa 11.4.2018 aloitteen siitä, että Helsinki selvittää retkeilyreittien parempaa merkitsemistä ja suunnittelee uuden merkityn patikointireitin Sipoonkorven kansallispuistoon.
Ohessa aloite kokonaisuudessaan.
Aloite retkeilyreittien merkintöjen parantamisesta
Kävin tänään (16.1.2018) MTV3 Huomenta Suomessa keskustelemassa muovikasseista yhdessä Stockmannin kehitysjohtaja Nora Malinin kanssa. Koska lähetysaika on lyhyt, tässä kertauksena muutama tärkeä huomio aiheeseen liittyen.
Ensinnäkin koko kassikeskustelussa olennaista on kassin sisältö. Kannattaa muistaa, että kaikkein suurin asia luonnonvarojen käytön tai ilmastonmuutoksen suhteen on aina sillä, mitä kassin sisällä on. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota ensimmäisenä. Siis siihen, että ei osta mitään turhaan ja ostaa mahdollisimman vähän uutta.
Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta 2017!
Vuosi 2017 oli monin paikoin synkkä. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus alkavat häiritä arkeamme yhä vakavammin. Ihmisoikeuksia poljetaan ympäri maailmaa. Turvallisuusuhat ja pelko määrittelevät usein toimintaamme.
Toisaalta on syytä toivoon.
Päästöt vähenevät monin paikoin, kiertotalous etenee ja teknologinen kehitys on ennennäkemättömän nopeaa. Poliittista tahtoa muuttaa asioita löytyy. Optimismini perustuu siihen, että vuodet 2016-2017 ovat olleen vain sivuaskelia laajemmassa kaaressa kohti parempaa.
Omalta osalta vuosi 2017 toi mukanaan paljon uutta.
Sanotaan, että kauneus on katsojan silmässä. Kauneudessa kyse on yksilön kokemuksesta ja siitä, mikä tuottaa henkilökohtaista mielihyvää.
Kysyin itse marraskuun harmaana ja sateisena aamuna ystäviltäni mikä on kaunista heidän mielestään juuri nyt. Sain vuorokauden aikana yhteensä 90 vastausta.
Näissä upeissa arjen havainnoissa nousi esille usein esimerkiksi lähiluonto, eläimet tai ihmisten ystävälliset teot. Kauneus on toisesta välittämistä. Elämä itsessään on kaunista. Tuulen tuiverrus, ohut jääkerros järvessä, linnut tai kissa sylissä tuovat meille arkeen kauneutta. Lasten halaus tai hiljainen hetki toimistolla luo kauneuden kokemuksen.
Perjantaina 24.11. on hyvä hetki pysähtyä miettimään oman kulutuksensa ympäristövaikutuksia ja viettää Älä osta mitään –päivää.
Itse asiassa kulutuslakko olisi pitänyt aloittaa tänä vuonna viimeistään maailman ylikulutuspäivänä 2.8.2017, koska silloin ihmiskunta oli laskennallisesti käyttänyt loppuun kaikki maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat.
Suomalaisten osalta ylikulutuspäivä oli tänä vuonna jo 3.4.2017.
Jos yksi päivä tuntuu kuitenkin liian vaikealta ja mielesi tekee shoppailemaan, niin ohessa viisi ostosvinkkiä Älä osta mitään –päivän kunniaksi.
Helsingin kaupunginvaltuusto kävi 13.9.2017 tuntien keskustelun kaupunkistrategiasta. Lopullinen päätös strategian hyväksymisestä tehdään 27.9.2017 valtuuston kokouksessa.
Käytännössä strategia on jo hyväksytty, koska kaikki merkittävät valtuustoryhmät ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen.
Helsingin kaupunkistrategiassa on iso joukko todella hyviä ympäristötavoitteita.
Ympäristönäkökohtia strategiassa on avannut hyvin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikunen Stadin ilmasto -blogissa.
Ohessa muutama huomio luonnonsuojelusta, ilmastopolitiikasta ja liikennelinjauksista sekä kiertotaloudesta, kokeilukulttuurista ja kansalaistoiminnan edellytyksistä.
Oheinen kirjoitus on julkaistu Nuorten Luonto lehdessä 3/2017.
Ilmastonmuutos muhii yhä pinnan alla
Huomasitko, että kesällä uutisoitiin muustakin kun kesäsäästä? Tärkeimmät uutiset liittyivät ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen.
Etelämantereesta irtosi heinäkuussa noin 6000 neliökilometrin kokoinen jäävuori. Vertailun vuoksi esimerkiksi Helsingin koko on 184,5 neliökilometriä ja koko Uudenmaan koko 9568 neliökilometriä. Kyseessä on yksi suurimmista koskaan mitatuista jäävuorista. Jäävuoren irtoaminen on seurausta ilmastonmuutoksesta.
Muistatteko pienen kohun joka nousi syksyllä 2016 tuulivoiman mahdollisista infraäänivaikutuksista?
Tuulivoiman terveysvaikutukset on nyt virallisesti selvitetty. Aiheesta uutisoi myös Helsingin Sanomat. Suomen Tuulivoimayhdistys tiivistää selvityksen tulokset näin:
”Hallituksen teettämässä tuulivoiman terveysvaikutuksia koskevassa tutkimuksessa tuulivoiman infraäänen ja terveysvaikutusten välillä ei löydetty yhteyttä. Osana tutkimusta tehdyissä infraäänimittauksissa todettiin tuulivoiman äänitasojen jäävän selvästi alle kuulokynnyksen. Nykytutkimustiedon mukaan infraääni voi aiheuttaa terveyshaittaa ainoastaan, mikäli se on kuultavissa.”
Itse asiassa tuulivoimaloiden infraäänten on osoitettu olevan alle sen, mitä on ne ovat esimerkiksi kaupunkioloissa kotona, henkilöautossa ajettaessa tai ruotsinlaivalla. Tuulivoimalan aiheuttamia infraääniä ei voi ihmiskorvalla kuulla. Tästä johtuen on hyvin epätodennäköistä, että tuulivoimaloiden infraäänet voisivat heikentää terveyttä.
Minulla oli kunnia olla mukana juhlapuhujana Lounais-Suomen Partiopiirin perinteisessä partioparaatissa Turussa tuomiokirkon edessä sunnuntaina 7.5.2017.
Paikalla oli yhteensä 4505 partiolaista 99 eri lippukunnasta. Samalla tulin itsekin huivitetuksi eli sain elämäni ensimmäisen partiohuivin kaulaani. Juhlapuhujan roolissa nimittäin paljastui tietysti se, että itselläni ei ole partiotaustaa. Ja pitihän puhujalla nyt partiohuivi olla.
Puheessani kerroin tarinan omasta elämästäni ja valinnoista, joita olen tehnyt. Halusin korostaa sitä, että jokaisen kannattaa tehdä niitä asioita, jotka kokee kaikkein tärkeimmiksi ja kuunnella omaa sydäntään eri valinnoissa. Kannattaa luottaa siihen, että jollain tavalla oman elämän valinnat lopulta yhdistyvät mielekkääksi kokonaisuudeksi ja yhtenäiseksi poluksi vaikka etukäteen ei koskaan tiedä mikä johtaa mihinkin.
Hallitus on puolivälintarkastelussaan arvioinut hallitusohjelmansa toteutumista ja tarvittavia lisätoimia sen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tarkastelun keskiössä oli odotetusti talouskasvu, kilpailukyky ja työllisyys sekä taloudellinen kestävyysvaje.
Onneksi myös todellinen kestävyysvaje eli luonnonvarojen ylikulutus, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen nousivat kuitenkin puoliväliriihessä hyvin esille.
Ympäristön kannalta fiksuja investointeja edistettiin kymmenillä miljoonilla euroilla:
