Hanna Mattila: Kotimainen kasvisperäinen proteiini on trendituote

Hanna MattilaVieraskynäblogissa maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Hanna Mattila

Vuoden 2014 ruokatrendi maailmalla on runsasproteiiniset tuotteet[1].

Suomessakin rahkat ovat olleet vähittäiskaupan nopeimmin kasvava tuoteryhmä[2].

Proteiininhimo on levinnyt kehonrakentajista kuntoilijoihin ja painoaan tarkkaileviin[3].

Proteiininhimo taltutetaan usein eläinperäisellä proteiinilla, vaikka kasvimassan muuntosuhde eläintuotteeksi on pieni[4]. Eläinten rehu tuodaan Euroopan ulkopuolelta ja Suomen rehuproteiiniomavaraisuus onkin vain 15 %.

Proteiini voidaan syödä myös kasvisperäisenä, tosin sekin on usein ulkomaista. Tuontisoija on kuitenkin mahdollista syrjäyttää kotimaisilla palkokasveilla ja täysjyväviljalla.

Proteiinin tuonti ulkomailta ei ole järkevää huoltovarmuuden eikä ympäristön kannalta. Tuontiruoan ympäristövaikutukset eivät ole yleensä tiedossa. Tulevaisuudessa kilpailu proteiinista kasvaa, sitä mukaa kun maailman väkirikkaimpien alueiden lihankulutus lisääntyy. Ilmastonmuutos tulee myös vaikeuttamaan proteiinin päälähteen, eli soijan, viljelyä sen päätuotantoalueilla.  MTT:n tutkimusten mukaan Suomen kyky tuottaa niin öljy- kuin palkokasveja voi parantua nykyisestään [5]. Palkokasvien viljelystä on myös muita hyötyjä, kuin omavaraisuus. Palkokasvit sitovat typpeä ilmakehästä maaperään. Siten palkokasvien viljely vähentää ostolannoitteiden tarvetta.

Tuoreet ravitsemussuositukset [6]kehottavat vähentämään lihavalmisteiden ja punaisen lihan käyttöä sekä lisäämään ravinnon kasvisperäisen proteiinin määrää. Kotimaisuuden ja kasvisproteiinisisällön yhdistäminen kaupassa on työlästä. Onko kuluttaja valmis liottamaan härkäpapuja vuorokauden ja sen jälkeen vielä valmistamaan niistä aterian?

Kuluttajat arvostavat helppoutta. Pestävät, kuorittavat ja pilkottavat juurekset on korvattu salaateilla[7]. Helppokäyttöistä kotimaista kasvisperäistä proteiinia ei ole juurikaan saatavilla. Lähiruokana tuotettuja proteiinipuolivalmisteita ja eineksiä ei käytännössä ole. Saksassa on kaupoissa lupiinijäätelöä, mutta milloin suomalaisesta lähikaupasta saa härkäpapusnäksejä? Elintarvikekehitystä on sentään Suomessakin jonkin verran. Helsingin yliopiston ’Fabapapuaines’-hankkeessa tutkitaan härkäpavun ominaisuuksia. Tavoitteena on luoda edellytyksiä sille, että käytettävissä olisi kotimainen kasvipohjainen proteiiniainesosa elintarviketeollisuuden käyttöön. Nämä voisivat osaltaan korvata soijapohjaisia raaka-aineita elintarvikkeissa.

Amerikkalainen kolumnisti listasi vuoden 2014 ruokatrendejä[8]. Yhtenä näistä oli herneproteiini. Tällä hetkellä paras kotimaisesta kasvisperäisestä proteiinista tehty helppo ruoka on hernekeitto. Jos vain muistaa liottaa herneet yön yli ja varata kolmisen tuntia keittoaikaa, niin saa todellista trendiruokaa.

Hanna Mattila toimii ylitarkastajana maa- ja metsätalousministeriön ruokaosastolla ilmasto-, energia- ja ruoka-asioissa

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami