Viikkopäiväkirja 46 (15.-21.11.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa ja yritin vaikuttaa tuntijakouudistusta pohtivan ministerityöryhmän työhön. Tavoitteena on, että kestävän tulevaisuuden rakentamisen tulee uudistuksessa sisältyä sekä kansalaisen taitoihin että läpäisevästi kaikkiin oppiainekokonaisuuksiin. Kestävän elämäntavan taidot tulee lisätä kuudenneksi kansalaisen taidoksi.

En ole myöskään muuttamassa mihinkään vaikka Helsingin Sanomien asuntosivujen jutusta voi sellaisen kuvan saadakin. Olemme jo löytäneet asunnon ja sitä arvioidaan seuraavan sunnuntain lehdessä.

Iltapäiväksi suuntasin Taideteollisessa korkeakoulussa järjestettyyn paneelikeskusteluun tulevaisuuden yliopistosta. Kirjoittelin aiheesta tänne: Tulevaisuuden yliopisto: Neljä visiota. Lisäksi valmistelin ympäristöjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteita ja istuin illalla kulutus.fi -sivuston -kirjoittajapalaverissa.

Tiistaina kävin aamulla juoksemassa ja osallistuin järjestöjen tiedotustilaisuuteen koskien Cancunin ilmastoneuvotteluiden odotuksia: Cancúnin kokouksessa rakennettava luottamuspohjaa ilmastosovulle. Lounasta söin Tom Henrikssonin kanssa keskustellen valmisteilla olevan kirjahankkeen aikatauluista. Iltapäivällä annoin haastattelun Sharewoodille ekologiseista ruokavalinnoista sekä istuin Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) kokouksessa, jossa olin esittelemässä oikeusministeriölle tekemääni selvitystä verkkovaikuttamisesta. Iltapäivän päätteeksi palasin Luonto-Liiton toimistolle www.ilmasto.org -sivuston ohjausryhmän kokoukseen. Illalla piipahdimme Annukan kanssa Minnan ja Niklaksen luona syömässä ja sisustamassa.

Keskiviikkona kävin aamulla juoksemassa ja valmistelin esitystä Cancunin ilmastokokoukseen ja kansalaistoimintaan liittyen. Iltapäivällä istuin Luonto-Liiton viisikon kokouksessa ja annoin haastattelun YLE Radiolle Cancunin ilmastoneuvotteluista ja kansalaistoiminnasta. Keskiviikkona julkaistiin myös kesällä ja syksyllä tekemäni selvitys verkossa pääosin tai kokonaan tapahtuvan yhdistystoiminnan mahdollistamisesta. Selvitystä voi kommentoida hallinnon kerrokantasi-sivuilla. Illalla kävimme Annukan kanssa kävelemässä ja Bistro Artesanassa syömässä sekä keskustelimme ajanhallinnasta Brian Tracyn vinkkien pohjalta.

Torstaina kävin aamulla juoksemassa ja pyöräilin töihin lumimyräkästä huolimatta. Kun juoksu ja pyöräily ovat tässäkin säässä ”ihan ok”, niin ette arvaakaan, miten helppoa se on yleensä! Aamupäivällä viimeistelin vielä ympäristöjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteita sekä kuin ja kirjoitin sähköposteja. Iltapäivällä kävimme Luonto-Liiton www-suunnittelijan kanssa läpi tulevia hankkeita ja juhlistimme viestintäpäällikön opintojen valmistumista. Illalla istuin ravintola Zetorissa Luonto-Liiton talousjaoston vapaamuotoisessa suunnittelukokouksessa.

Perjantaina kävin aamulla juoksemassa sekä luin ja kirjoitin aamupäivän kotona sähköposteja. Iltapäiväksi suuntasin Tampereelle. Vastailin Ilmari-hankkeesta tehtävään selvitykseen – kunhan ensin löysin oikeaan Cafe Gopaliin. Tampereella olin lisäksi puhumassa ViSiOn ”Luvassa lämpenevää – Etenevätkö ilmastoneuvottelut Cancunissa?” -seminaarissa. Junamatkalla molempiin suuntiin oli hyvä tehdä kirjoitushommia ja tulevia esityksiä vaikka perjantain riehakas tunnelma ravintolavaunussa haastoikin keskittymistä.

Lauantaina hyppäsin aamujunaan ja matkustin Mikkeliin Luonto-Liiton syysvaltuuston kokoukseen. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2011 toimintasuunnitelma ja budjetti sekä valittiin uusi hallitus. Puheenjohtajaksi vuodelle 2011 valittiin Tuomo Lindholm Kolilta. Onneksi olkoon! Lisäksi tehtiin muutamia sääntömuutosesityksiä.

Sunnuntaina kävin aamulla juoksemassa. Lauantaina alkanut Luonto-Liiton valtuuston kokous Mikkelissä jatkui vielä Siilin piikkiin liittyvän julkilausuman hiomisen merkeissä ja muutamista toimenkuvista keskustellessa. Kokouksen tiedotteet löytyvät Luonto-Liiton sivuilta: Luonto-Liiton puheenjohtajaksi vuodelle 2011 Tuomo Lindholm ja Luonto-Liiton Siilin piikki Vapolle viherpesusta. Paluumatkalla ja illalla tein tulevan viikon kirjoitustöitä ja esityksiä sekä siivosin kotona.

Viikon aikana kävin juoksemassa 6 kertaa  (yhteensä 61 km) ja pyöräilin 64 km sekä tein kerran lihaskuntaharjoittelua. Työtunteja ja yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä kertyi viikon aikana yhteensä 85 tuntia.

Viikon osalta olen kiitollinen järjestöjen hienosta työstä Cancunin ilmastoneuvotteluiden suhteen, yhteistyöstä Tom Henrikssonin kanssa, työkavereista, ystävistä sekä erityisesti siitä, että verkkovaikuttamista koskeva selvitystyö saatiin valmiiksi ja julkaistua. Lisäksi olen tyytyväinen Luonto-Liiton vuoden 2011 toimintasuunnitelmaan ja budjettiin sekä uuteen hallitukseen!

Viikon aikana olen oppinut yliopiston ja opiskelijoiden haasteista, sisustamisesta sekä Brian Tracyn 21 ajanhallintavinkkiä. Lisäksi olen ammentanut uutta asiaa verkkovaikuttamista, yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä sekä Cancunin tulevista ilmastoneuvotteluista. Luonto-Liiton valtuuston syyskokouksessa opin jälleen lisää yhdistystoiminnasta ja Luonto-Liitosta.

Samalla huomasin, että tämä viikkopäiväkirja on tuhannes kirjoittamani blogiteksti! Blogini täytti hiljattain viisi vuotta, joten keskimäärin tekstejä tänne on syntynyt noin 200 kirjoituksen vuosivauhtia. Blogikirjoittelun myötä olen oppinut aivan valtavasti!

Tulevan viikon aikana osallistun Mainoskupla-näyttelyn avajaisiin, käyn puhumassa Tampereen yliopistolla kehitysyhteistyö- ja ympäristöviikolla, vietän Älä osta mitään -päivää sekä olen viikonloppuna Suomen luonnonsuojelululiiton syysvaltuuston kokouksessa.

Edellinen viikko on luettavissa täällä: Viikkopäiväkirja 45.

Yksi kommentti artikkeliin ”Viikkopäiväkirja 46 (15.-21.11.2010)”

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa