Cancúnin kokouksessa rakennettava luottamuspohjaa ilmastosovulle

Luonto-Liitto, SAK, Akava ja kansalliset kehitys- ja ympäristöjärjestöt ovat tänään julkaisseet omat tavoitteensa Cancúnissa Meksikossa joulukuussa pidettävälle YK:n ilmastokokoukselle.

Ilmastosopimuksen tarve on järjestöjen mielestä edelleen ajankohtainen.

Olennaista Cancúnissa on luottamuksen rakentaminen eri maaryhmien välille Kööpenhaminan ilmastokokouksen laihojen tulosten jälkeen. Kehittyneiden maiden, kuten Suomen, tulee osoittaa sitoutumisensa kansainväliseen sopimusprosessiin, ja viedä sitä eteenpäin poliittisella tahdolla ja joustavilla neuvotteluasemilla.

Cancúnin osapuolikokouksessa kaikkien maiden on otettava merkittäviä askelia kohti oikeudenmukaista, kunnianhimoista ja laillisesti sitovaa kattavaa kansainvälistä ilmastosopimusta, josta voitaisiin sopia ensi vuonna Etelä-Afrikassa.

Järjestöjen tavoitteita Cancúnin ilmastokokoukselle:

– Sovitaan, että globaalit päästöt kääntyvät laskuun seuraavien viiden vuoden aikana
– Sovitaan, että päästövähennykset toteutetaan oikeudenmukaisesti. Rikkailla mailla tulee olla suurin vastuu.
– Sovitaan, että ilmastomuutokseen sopeutuminen tapahtuu oikeudenmukaisella tavalla, sillä vähäpäästöiseen yhteiskuntaan siirtymisellä voi olla kielteisiä vaikutuksia joidenkin ihmisten toimeentuloon ja työllistymiseen.
– Teollisuusmaiden tulee sitoutua vähentämään kokonaispäästöjään 25-40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Viimeistään Etelä-Afrikassa vuonna 2011 on sovittava tarkemmista säännöistä tähän liittyen.
– Lisäksi tulee sopia suuntaviivoista, joiden pohjalta teollisuusmaat laativat hiilineutraalin toimintasuunnitelman vuoteen 2012 mennessä. Suunnitelmista tulee ilmetä maiden kehityskulku vuoteen 2050 saakka.
– Myös kehitysmaiden tulee sitoutua laatimaan ilmastonmuutoksen kestävät, matalahiiliseen yhteiskuntaan tähtäävät toimintasuunnitelmat.
– Luottamuksen rakentamisen kannalta rahoituksen varmistaminen on tärkeää. Kööpenhaminassa tehtyjä lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin rahoitussitoumuksia tulee viedä eteenpäin Cancúnissa. Rahoituksen tulee olla ns. uutta eikä sitä tule laskea osaksi kehitysyhteistyömäärärahoja ja -tavoitteita (0,7 % BKT:stä).
– Cancúnissa tulee sopia tulevan sopimuksen laillisesta muodosta.

Järjestöjen yhteiset teesit:
www.ilmasto.org/cancun

Yksi kommentti artikkeliin ”Cancúnin kokouksessa rakennettava luottamuspohjaa ilmastosovulle”

Kommentointi on suljettu.

Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.