Viikkopäiväkirja 33 (15.-22.8.2011)

Helsinki City Marathon 2011 - 36 km:n kohdalla

Ohessa kuluneen viikon menot ja fiilikset.

Maanantai: Kävin aamulla juoksemassa, kirjoittelin ekoisi-blogia ja pyöräilin Luonto-Liiton toimistolle. Lounaan jälkeen istuin toimistolla vetämässä työntekijöiden syyssuunnittelusessiota. Tulossa on paljon hienoja juttuja! Illaksi junailimme itsemme Annukan kanssa Satun ja Michaelin luokse Lahteen. Kiitos ihanille ystäville vieraanvaraisuudesta ja herkullisesta illallisesta! Valitettavasti VR:n liikenne oli päässyt sekoamaan ja palasimme kotiin bussilla. Näin jouduimme jättämään polkupyörät yöksi Pasilaan.

Tiistai: Kävin aamulla juoksemassa sekä hain Annukan ja oman polkupyöräni Pasilan juna-asemalta. Lisäksi kävimme neuvolassa toteamassa, että kaikki on sujunut raskauden suhteen tähän mennessä hyvin. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni hoitelin henkilöstö- ja hallintohommia sekä tapasin Citynomadin Merja Taipaleenmäen. Lounaan jälkeen kävin läpi sähköposteja. Kotiin pyöräiltyäni söin ja harjoittelin synnytysaltaan kokoamista. Osaan huvittuneena kuvitella tilanteen, jossa Annukka kiemurtelee supistusten kourissa ja itse yritän kasata synnytysallasta.

Keskiviikko: Aamulla imuroin, kävin parturissa sekä vein kirjoja Käpylän kirjastossa olleeseen kierrätyslaatikkoon. Tehtyäni aamupäivän kotoa käsin lähitöitä hyppäsin junaan ja matkasin Hämeenlinnaan Sosiaali- ja terveysturvan päiville puhumaan sosiaalisesti kestävästä kehityksestä. Menomatkalla kävin läpi myös tulevan Dolce Patata -kirjan asiatekstejä. Paluumatkalla törmäsin Demos Helsingin Roope Mokkaan, jonka kanssa vaihdoimme kuulumisia yhdestä jos toisestakin kuviosta. Illalla näpyttelin sähköposteja.

Torstai: Kävin aamulla kevyesti juoksemassa ja pyöräilin Luonto-Liiton toimistolle. Aamupäivällä kävin läpi Kimmon kanssa vuoden 2012 budjetin valmistelua ja pidin vapaamuotoisen kehityskeskustelun Laurin kanssa. Lounaan jälkeen jatkoin kevyitä ja vapaamuotoisia kehityskeskusteluita Jyrkin, Auran, Leean ja Birthen kanssa. Suosittelen kaikille johtajille lämpimästi säännöllisiä henkilökohtaisia keskusteluita alaisten kanssa. Illalla piipahdin myös Itämerijaoston kokouksessa sekä luin ja kirjoitin sähköposteja.

Perjantai: Pyöräilin aamulla Mäkelänkatua ja Hämeentietä pitkin Luonto-Liiton toimistolle. Tavoitteena on pyrkiä pyöräilemään mahdollisimman paljon autokaistoilla, jotta autoilijat tottuisivat paremmin pyöräilijöihin. Lounaalla tapasin Pyöräilykuntien verkoston Matti Hirvosen ja Petteri Nisulan. Kaverit tekevät Suomessa tosi hienoa työtä pyöräilyn edistämiseksi! Iltapäivällä kokoustin Lapset luontoon -hankkeen ohjausryhmässä ja Ympäristöareenan hallituksessa. Päivän päätteeksi kävin läpi sähköposteja ja hain kilpailunumeroni Helsinki City Marathonin toimistosta. Illan otimme Annukan kanssa relasti katsomalla elokuvan Linnunradan käsikirja liftareille.

Lauantai: Aamupäivällä lueskelin vihdoin loppuun Jonathan Gouldin mainion Beatles kirjan Can’t buy me love. Iltapäivällä osallistuin Helsinki City Marathon -tapahtumaan. Lähdin matkaan neljän tunnin porukassa ja juoksu sujuikin aina 32 kilometriin asti oikein kivasti (10km: 0:56:32 / 21,1km: 1:58:36 / 30 km: 2:48:23). Tämän jälkeen loppui kuitenkin motivaatio eli henkinen kantti petti. Loppumatkasta tuli rikkonainen usean pysähdyksen ja kävelyn myötä. Olympiastadionilla kello näytti aikaa 4:24:47. Suoraan stadionilta pyöräilimme Annukan kanssa Peggyn ja hänen neljän kaverinsa 40-vuotisjuhliin Fannyyn. Yöllä kotiin tullessamme pysähdyimme vielä nauttimaan konemusiikista Alppipuistoon.

Sunnuntai: Aamulla herätessä mielessä pyöri vielä edellisen päivän marathon juoksu. Huonosti menneen juoksun jälkeen on hyvä muistuttaa itseään siitä, miksi oikeastaan juoksen. Päivän mittaan valmistauduin tulevan viikon esityksiin ja tein muita hommia. Iltapäivällä yritimme piipahtaa Kalliossa Tosiduunarin Työmaaruokalassa ja Kalasatamassa Oranssiburgerilla. Valitettavasti molemmat olivat niin täynnä, että ruoka jäi saamatta ja päädyimme Hakaniemeen Nepalilaiseen ravintolaan. Takaisin kotiin pyöräillessämme otimme neljän pyörän voimin haltuun Hämeentien.

Viikko lukuina:
– 14 kokousta
– 6 blogikirjoitusta
– 1 puhetilaisuus
– 62 km juoksua
– 89 km pyöräilyä
– 55 tuntia töitä tai vapaaehtoistöitä

Edellisen viikon viikkopäiväkirja on luettavissa täällä.

Tausta: Sunnuntaisin julkaistavan avoimen viikkopäiväkirjan tavoitteena on tehdä läpinäkyväksi se, mitä Luonto-Liiton pääsihteeri käytännössä tekee, millaisissa tilaisuuksissa vierailee ja ketä tapaa. Lisäksi tavoitteena on tuoda kaikkien nähtäville se, millaista voi olla onnellinen, kohtuullinen ja ekologinen elämä.

2 kommenttia artikkeliin ”Viikkopäiväkirja 33 (15.-22.8.2011)”

  1. Tuollainen tekstin otsikko kuin viikkopäiväkirja on äärimmäisen huono. Lisäsin juuri sut omaan linkkilistaani mutta jos kirjoitat tuollaisia blogin otsikkoja niin sut on pakko poistaa.

    • Kiitos palautteesta! Julkaisen joka viikko (sunnuntaisin) yhteenvedon viikon tekemisistäni (päiväkirjan). Jos keksit tuolle paremman otsikon, niin olen kuulolla?

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa