Vegaanin uusi keittokirja – vihdoinkin!

Eläinoikeusyhdistys Faunan ja Liken julkaisema Vegaanin uusi keitttokirja julkaistiin keskiviikkona (5.5.) Uudella ylioppilastalolla herkullisen lounaan kera. Vihdoin vuonna 1999 julkaistu Vegaanin keittokirja sai jatkoa. Olin itse tilaisuudessa puhumassa ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Samasta aiheesta kirjoitin teokseen myös tausta-artikkelin.

Omalle veganismilleni on kolme syytä: (1) Ilmasto- ja ympäristöhaittojen minimointi, (2) eläinten oikeudet sekä (3) terveys ja hyvinvointi. Kukaan tuskin ryhtyy vegaaniksi yhdessä yössä. Kirja antaa kuitenkin aivan mahtavat eväät sille, millaista voi olla ympäristöystävällinen, herkullinen ja ravitseva vegaaniruoka. Omaa ruokavaliotaan voi muuttaa pikkuhiljaa.

Kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti esimerkiksi seuraaviin seikkoihin:

– Syö ilmastoystävällistä kasvisruokaa, vähennä lihan ja maitotuotteiden käyttöä.
– Kulje kauppamatkat jalan, polkupyörällä tai joukkoliikennettä käyttäen.
– Osta vain tarpeeseen. Suosi luomua, kuivatuotteita ja  lähellä tuotettuja elintarvikkeita.
– Vältä pakasteita ja ylipakattuja tuotteita.
– Valmista enemmän ruokaa kerralla, säilö ja lämmitä mikroaaltouunissa.
– Älä heitä ruokaa roskiin, ja muista biojätteiden lajittelu.
– Vaadi päättäjiltä toimia ilmastoystävällisen ruuan edistämiseksi.

Kirja tarjoaa erinomaista taustatietoa aiheeseen liittyen. Reseptit on kerätty sieltä sun täältä. Tarjolla on ruokia niin arkeen kuin juhlaankin. Oma suosikkini on aktivistin tofu-pastasalaatti (ilman oliiveja), seitanpyttipannu ja makaronilaatikko. Sen sijaan omat erikoisuuteni, kuten neljän viljan luomubiopuuro, nuudelit con soijarouhe, macaroni con ketsup ja pasta soijarouhetomaatti-kastikkeella ei ole kirjaan asti päätynyt – ja ehkä ihan hyvä niin.

Yksilön valinnat eivät kuitenkaan riitä. Tässä vielä viisi yhteiskunnallista muutosaskelta, joita tarvitaan matkalla kohti ilmastoystävällistä ruokavaliota:

– EU:n maataloustukijärjestelmän uudistus
– Ruuan ALV-porrastus ympäristövaikutusten mukaan
– Valmistevero esimerkiksi naudanlihalle ja juustolle
– Julkiset hankinnat ja kasvisruokapäivät
– Ilmasto- ja varoitusmerkinnät pakkauksiin

Arvostetaan ruokaa ja nautitaan siitä! Ohessa tilaisuudessa pitämäni esitys kokonaisuudessaan.

4 kommenttia artikkeliin ”Vegaanin uusi keittokirja – vihdoinkin!”

  1. Toivottavasti olisi parempi kuin Vegaanin keittokirja, josta en löytänyt yhtään reseptiä, jota olisin halunnut tehdä. Olen koko lailla luopunut suomalaisista keittokirjoista, reseptit ovat jotenkin uskomattoman ankeita verrattuna amerikkalaisiin…

  2. Moips! Lisäisin vielä tuohon listaan, että syö kasvikset kypsentämättöminä, niin ei kulu sähköä (eikä paljon tiskivettäkään) ja kroppa kiittää ravinteista!

  3. -tul miälen päälle. kun en itse pätevää syytä veganismille nää (jos ruumis sekaravinnon sallii) ja luonnosta elän..
    btw jokaisen (vegaanin) kannattaisi lukea Lierre Keithin ”The Vegetarian Myth”. Ampuu parhaimmillaan aika pätevästi, tähtää pinnan alle realismilla; maailman pelastamisen, terveyden ja eläinten hyvinvoinnin teemoilla. Koko maailma elää ja satuelämän paradoksi on kaunis kuolema, tappaminen. Keith muistuttaa ihmisen roolista vastuunkantajana ja osana luontoketjua; vegaanius ei (aina) ole ilmastoystävällistä (tai terveellistä). Ihmisen on nöyrästi palattava alkulähteilleen. Tyyli on paatosmainen (ja Keithin katsomus feministinen), mutta ravistelee.

    1) Ilmasto- ja ympäristöhaittojen minimointi-> ravinto alkuperäistä, itsekasvattamaa, villä, läheltä. ilmastokuorma oma asia; painotus vaihtelee ja tekoja pitää pohtia koko ajan. pisteet asketismille 🙂

    (2) eläinten oikeudet-> kasvien oikeudet? maaperän elollisen aineksen oikeus? mikä oikeus ihmisellä on tarttua puun hedelmään ja viedä sen (lisääntymiseen tarkoittama) siemen? miten ihminen voi sanoa tietävänsä eläimen sisimmästä enemmän kuin päänsä yöksi painavan kasvin sielusta? lapsellinen usko oman tappamisen välttämisen mahdollisuuteen.

    (3) terveys ja hyvinvointi-> ristiriitaisuus (tutkimukset), yksilökohtaisuus (+plasebo), terveysuskonto (suositukset), loppupelin tietämättömyys ? Sokeririippuvuus (mm fruktoosi; ahmiminen…), oman itsensä kuuntelematta jättäminen… tieto? tunne? kaiken voi kyseenalaistaa.

    Kaikki kytkeytyy kaikkeen ja jotta maailma pelastuisi, se pitäisi tuntea perinpohjin.

    Eikä ihmine mitää tiedä, jotahi tuntee.

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa