Osallistuin 21.8.2014 Helsingin Energian johtokunnan varapuheenjohtajana yhtiön ympäristöpäivään.
Päivän kiinnostavimman puheenvuoron käytti tällä hetkellä Ulkoministeriössä työskentelevä Petri Hakkarainen.
Hän on tehnyt pari vuotta sitten Potsdamin IASS-tutkimuslaitoksen tutkijana Saksan energiakäänteestä Kalevi Sorsa säätiölle kiinnostavan selvityksen.
Ympäristöpäivässä Hakkarainen kiteytti Saksan energiakäänteen 10 teesiin:
Helsingin Energian johtokunta kokoontuu tiistaina 17.6.2014 Vuosaaren voimalaitoksella.
Ennen kokousta käymme maastokävelyllä tutustumassa mahdollisen Vuosaari C-voimalaitoksen alueeseen.
Itseäni kiinnostaa maastokäynnin yhteydessä erityisesti Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen esille tuomat huolet luontovaikutuksista. Samaan asiaan on kiinnittänyt huomiota myös Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri omassa lausunnossaan.
Kokouksessa päätetään mm. Prosys PMS Oy:n oikaisuvaatimuksesta, suunnittelupalveluiden hankinnasta koskien energialaitosten modernisointia sekä yhtiön työasemaratkaisujen tarjoajasta. Lisäksi esityslistalla on johtokunnan matka Berliiniin.
Esityslista löytyy oheisen linkin takaa (pdf) ja alla hiukan avattuna.
Helsingin Energian johtokunta kokoontuu tiistaina 4.3.2014 ylimääräiseen kokoukseen.
Esityslistalla on vain yksi asia. Johtokunta tekee yhtiöittämistä koskevan esityksen kaupunginhallitukselle.
Helsingin Energian yhtiöittäminen johtuu kuntalain muutoksesta.
Laki velvoittaa kunnat antamaan kilpailutilanteessa markkinoilla harjoittamansa tehtävät osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus) 31.12.2014 mennessä. Lain perustelussa mainitaan erikseen, että kunnallisena liikelaitoksena toimivat energiayhtiöt kuuluvat yhtiöittämisvelvollisuuden piiriin.
Helsingin Energian liikevaihto vuonna 2013 oli 747 miljoonaa euroa, liikevoitto 202 miljoonaa euroa. Henkilöstöä oli vuonna 2013 keskimäärin 1176, omavaraisuusaste oli 69 % ja oman pääoman tuotto 18 %.
Helsingin Energian johtokunta tänään tiistaina 25.2. klo 16.30 alkaen. Esityslista löytyy kokonaisuudessaan täältä (pdf)
Tärkeimpänä asiana esityslistalla on Helsingin Energian tuloutusesitys kaupungille. Pohjaesitys on nyt 150 miljoonaa euroa.
Lisäksi on tarkoitus korjata Vuosaari B-voimalaitoksen savukaasukanavia noin 600 000 eurolla sekä sopia ylimääräisestä kokouksesta koskien Helsingin Energian yhtiöittämistä.
Alla asiat hiukan tarkemmin avattuna.
Ensimmäinen vuosi kaupunginvaltuutettuna on takana.
Olen halunnut edistää työssä avoimuutta, positiivisuutta ja proaktiivisuutta.
Helsingin kaupunginvaltuutettuna pääsee usein päättämään konkreettisista kysymyksistä. Työ on mielenkiintoista.
Asiat ovat monimutkaisia ja usein oman asiantuntemuksen ulkopuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että niihin perehtyessä oppii jatkuvasti uutta. Ja koska asiat ovat niin konkreettisia ja koskettavat monia kaupunkilaisia suoraan, ottavat asukkaat myös aktiivisesti yhteyttä. Tämä on hienoa!
Toisaalta poliittinen kilpailu johtaa helposti muiden ansioiden vähättelyyn ja oman roolin ylikorostamiseen. Tämä vaikeuttaa yhteistyötä ja saa politiikan näyttämään helposti mädältä ulospäin. Ensimmäisen vuoden kokemuksieni pohjalta olen viritellyt mm. kampanjaa paremman politiikan puolesta.
Yle ja Svenska Yle ovat jo ehtineet julkaista tilastoja valtuutettujen tekemisistä.
Ohessa on joitain numeroita vielä hiukan tarkemmin omasta valtuustovuodestani koskien kymmentä eri asiaa:
Helsigin Energian johtokunta kokoontuu vuoden viimeiseen kokoukseen tiistaina 17.12. klo 16 alkaen.
Johtokunnan kokoonpano sekä kokousten esityslistat ja päätökset löytyvät täältä.
Vuoden viimeisessä kokouksessa esityslistalla on mm.:
– Vuoden 2014 toimintasuunnitelman ja vuosibudjetin tarkistaminen.
– Voimalaitosten huolto- ja korjaustöitä vuosille 2014-2015 yhteensä 17,5 miljoonan euron (alv 0%) edestä.
– Ulkovalaistuksen suunnittelupalveluiden hankintaa 2014-2015 yhteensä 1,2 miljoonan euron (alv 0%) edestä.
– Kevyen polttoöljyn hankinta (6400 m3) kaupungin virastoille ja laitoksille vuosille 2014-2015 noin viidellä miljoonalla eurolla (alv 0%).
Alla esityslista kokonaisuudessaan hiukan tarkemmin avattuna. Kaikki evästykset, kommentit ja kysymykset koskien Helsingin Energiaa otetaan ilolla vastaan!
Helsingin Energian johtokunnan kokouksessa (25.10.2013) käytiin läpi muun muassa toimitusjohtajan ajankohtaiskatsaus ja tuore osavuosikatsaus.
Mielenkiintoisimmat asiat olivat kuitenkin vastaus Thomas Wallgrenin toivomusponteen koskien uusiutuvien energialähteiden sosiaalista ja ekologista kestävyyttä sekä päätös lähteä mukaan valtakunnalliseen sähköautoliikenteen latausoperaattoriyhtiön osakkaaksi.
Ohessa käsitellyt asiat vielä hiukan tarkemmin.
Helsingin Energian lausunto valtuutettu Thomas Wallgrenin toivomusponteen:
Valtuutettu Thomas Wallgren on esittänyt toivomusponnen ”§ 122 Strategiaohjelma vuosiksi 2013-2016. Kaupunginvaltuusto edellyttää, että uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvaessa varmistetaan niiden sosiaalinen ja ekologinen kestävyys”.
Mielestäni Helsingin Energian lausunto oli hyvä, jonka ydin on tässä:
Tiistaina 18.6.2013 oli Helsingin Energian johtokunnan kevätkauden viimeinen kokous.
Kokouksen yhteydessä pääsimme tutustumaan Vuosaaren voimalaitokseen ja nautimme johtokunnan ja Helsingin Energian johdon yhteisen päivällisen.
Samalla itselleni tuli ensimmäinen puolivuotta täyteen johtokunnan varapuheenjohtajana.
Vaikka fossiilisista polttoaineista ei ole vielä päästy eroon, on pientä positiivista kehitystä tapahtunut jatkuvasti.
Ohessa on seitsemän vuoden 2013 aikana tapahtunutta positiivista askelta:
WWF Suomi julkaisi Maailman ympäristöpäivänä (5.6.) Näytä voimasi -kampanjan avajaistempauksen yhteydessä kiinnostavan kaupunkiraportin: Eroon fossiilisista – Uusiutuvan energian tulevaisuus suomalaisessa kaupungissa.
Raportissa tarkastellaan, miten Helsinki pääsee eroon kivihiilestä vuoteen 2030 mennessä.
Tavoite on maltillinen. Esimerkiksi eduskunnan käsittelyssä olevassa energia- ja ilmastostrategiassa lähdetään siitä, että kivihiilen käyttö lakkaa Suomessa jo vuoteen 2025 mennessä.
Osallistuin tempaukseen Helsingin Karhupuistossa. Raportti on kiinnostava siitäkin näkökulmasta, että toimin itse Helsingin Energian johtokunnan varapuheenjohtajana.
WWF Suomen mukaan Helsingissä kivihiili voidaan korvata kestävästi aurinko-, tuuli- ja bioenergialla sekä maalämmöllä oheisen kuvion mukaisesti.
Helsingin Energian johtokunta kokoontui 14.5.2013.
Kokouksessa päätimme lausunnoista koskien tarkastuslautakunnan arviointikertomusta, valtuutettu Yrjö Hakasen talousarvioaloitetta ja Nord Stream -laajennushankkeen ympäristönvaikutusten arviointiohjelmaa.
Lisäksi päätimme syksyn kokousaikataulusta sekä kävimme keskustelua ajankohtaisista kysymyksistä.
Kokouksen esityslista löytyy täältä.
Yrjö Hakanen esitti omassa aloitteessaan mm. sitä, että selvitettäisiin mahdollisuudet uudistaa Helenin kuluttajahintojen määräytymistä siten, että se suosii energian säästämistä ja että välttämättömin peruskulutus hinnoitellaan muuta kulutusta edullisemmin. Mielestäni aloite on kannatettava.
Progressiivinen sähkönhinnoittelu olisi omiaan edistämään energiansäästöä. Kysyinkin, onko jotain lainsäädännöllisiä esteitä, että näin ei voitaisi tehdä. Ainakaan suoralta kädeltä kukaan ei osannut vastata kysymykseeni. Helsingin Energian vastauksessa todetaankin kuitenkin vain, että: ”Helsingin Energian sähkötuotteet kohtaavat sähkömarkkinoilla avoimen ja voimakkaan kilpailun, joten hinnoittelun on oltava markkinaehtoista.”
Lisäksi kysyin kokouksen lopussa vielä, miten Helsingin Energia valmistautuu tuoreen Energia- ja ilmastostrategian tavoitteisiin:
Voisiko liikuntatavoitteista ammentaa jotain yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen?
Vuoden alussa asetin tavoitteekseni, että vuoden aikana juoksen 1055 km, pyöräilen 8000 km, uin 250 km ja teen 150 tuntia lihaskuntotreeniä. Mielessäni tämä piti sisällään myös sen, että teen vuoden aikana yhden täysmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-juoksun ja 10 puolimaratonia sekä sen, että teen joka aamu 7 minuutin lihaskuntotreenin.
Liikuntatavoitteet ovat vähän kuin taloudelliset tavoitteet yrityksille. Niitä on äärimmäisen helppo pilkkoa pieniin osiin ja seurata toteutumista reaaliaikaisesti vuosineljänneksittäin, kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin.
Riskinä on, että jos alan mitata vaikuttamistyötä käytetyillä tunneilla, kirjoitusten määrällä, somepostauksilla, mielenosoituksilla ja päättäjien tapaamisilla, saatan päätyä optimoimaan juuri niitä asioita, joiden mittaaminen on helppoa. Silloin vaarana on, että alan kirjoittaa enemmän kirjoituksia niiden vaikuttavuuden sijaan. Tai osallistua useampaan tapahtumaan sen sijaan, että käyttäisin aikaa yhteen todella tärkeään kohtaamiseen.
Oma kysymyksensä kuitenkin on, että pitääkö kaikkea mitata numeroiden valossa tai määrän kautta. Eihän liikunnassakaan pelkkä määrä ole se olennainen vaan harjoittelun laatu. Kannattaa olla monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua sekä kiinnittää huomiota ravintoon ja lepoon eli palautumiseen. Vanha sanonta kuuluu kuitenkin, että se mitä ei mittaa, sitä ei voi hallita.
Vaikuttamistyölle tuskin on löydettävissä yhtä yksittäistä mittaria. Sen sijaan siihen voi soveltaa liikuntaharjoittelusta kolmea periaatetta:
1. Säännöllisyys: vaikuttamista tehdään jatkuvasti, ei vain silloin kun sattuu innostamaan.
2. Monipuolisuus: käytetään erilaisia vaikuttamisen keinoja, kuten kirjoittamista, keskusteluja, järjestötyötä, yritysyhteistyötä ja poliittista vaikuttamista.
3. Palautuminen: kaikkea ei tarvitse tehdä koko ajan, eikä vaikuttamisen pidä kuluttaa tekijäänsä loppuun.
Silti kaipaisin jotain niin helppoa ja yksinkertaista mittaria myös vaikuttamistyöhön kuin mitä yrityksillä on tulostensa seuraamiseen ja minulla liikuntatavoitteiden mittaamiseen.
Monet ajattelevat, että täydenmatkan triathlon eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu on rankka suoritus. Se ei ole kuitenkaan niin rankka kuin systemaattinen harjoittelu, joka vaaditaan sellaiseen kuntoon pääsemiseksi, että tuo on ylipäätään mahdollista.
Itselle kestävä hyvinvointi rakentuu yksittäisten suoritusten, kilpailujen tai tulosten sijaan pitkäjänteisestä tekemisestä. Jos jaksaa harjoitella vuosia ja vahvistaa peruskuntoa, ei yksi ”suoritus” ole siinä kokonaisuudessa enää lopulta kovin merkittävä.
Mikä sitten on rankkaa eli miltä tämmöisen tavallisen triathlon-kuntoilijan ”vaativa” liikunta-arki oikeastaan näyttää?
Tällä viikolla kävin tekemässä kolme uintitreeniä, kaksi juoksutreeniä sekä kaksi kuntosaliharjoitusta. Tein myös joka aamu hiukan venyttelyä ja 7 minute workout -treenin sekä arkipyöräilin keskimäärin 18 km joka päivä (yhteensä 128 km). Lisäksi tein 1,5 tunnin kuntokartoituksen, jossa tehtiin maksimipyörätesti, kehonkoostumismittaus ja lihaskuntokartoitus. Yhden uintitreenin yhteydessä tein myös uintitestin.
Yhteensä liikuntaa tuli viikon aikana noin 18 tuntia. Ajallisesti tästä noin puolet oli treeniä ja puolet arkiliikuntaa. Normaalisti viikkoon olisi kuulunut myös 1-2 pyörätreeniä, mutta nyt ne jäi väliin kun pidin treeneistä yhden ”lepopäivän” ennen maksimipyörätestiä.
Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi!
1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi
Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025).
Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin?
Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme?
Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!
Juoksin 52,3 km. Kaikki paikat, joissa olen työskennellyt pääkaupunkiseudulla. Yhteensä 19 eri kohdetta Helsingissä ja Espoossa. Paljon mukavia muistoja elämän varrelta. Sellainen syntymäpäivä.
Viiankiaapa 💚🌍
Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä.
Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena.
Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima.
Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita.
Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Tänään linturetkellä Vuosaaren huipulla. Mukana menossa mm kapustarinta, kiuru, varpushaukka, mehiläishaukka ja merikotka. Uusina lajeina itselle hiirihaukka ja piekana. Nyt jo 111 pinnaa tänä vuonna!
Ihan mahtavaa, että @tringa.ry järjestää lintuopastuksia! Kiitos!
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus?
Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.
Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä
”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa.
Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa).
Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille?
Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa!
Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa!
Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii.
Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.
Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua.
Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117.
Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia.
Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Välillä täysmatkaa ja sitten taas sprinttiä!
Oittaalla Heltri Cupin päätöskilpailu Eliminator. Käytännössä kisamuoto, jossa suoritetaan triathlonin pikamatkaakin lyhyempää super sprint -matkaa maksimissaan viisi kertaa peräkkäin.
-uinti n. 300 m
-pyörä n. 5 km
-juoksu n. 2 km
Jokaisella kierroksella on aikarajat ja suoritusaika jokaiselle ”kierrokselle” lyhenee.
Matkat piti suorittaa seuraavasti
1. kierros 38 min
2. kierros 33 min
3. kierros 28 min
4. kierros 25 min
Itse ehdin vielä neljännelle kierrokselle, mutta viimeiselle viidennelle kierrokselle ei vauhti enää riittänyt.
Mahtava tapahtuma vaikka en kilpailemisesta tykkääkään. Tänä keväänä ja kesänä olen kuitenkin halunnut haastaa itseäni ja olen osallistunut jokaiseen Heltri Cupin osakilpailuun.
Tuollaisessa yhteislähdössä ja lyhyessä uinnissa on myös ikävät puolensa. Vedessä tulee väkisin kontakteja ja törmäyksiä. Pitää olla kohtalaisen vahva luotto omaan uintitaitoon, että ei mene paniikkiin. Lisäksi itselle kävi harmittava takaisku kun jossain törmäyksessa kanssauimariin kävi niin, että oura-sormus tippui Bodominjärven syvyyksiin. 😢 Oppi on, että olisi kannattanut ottaa se pois ennen kisaa.
Muissa osakilpailussa olen lähtenyt aina tarkoituksella viimeisenä ja välttänyt ruuhkaa sekä ohitellut sitten rauhassa, jos on ollut hitaampia. Tässä oli kuitenkin niin paljon minuuttipeliä, että ei voinut jäädä ihan viimeiseksi hengailemaan vaikka pyrinkin lähtemään aina uudelle kierrokselle viimeisten joukosta.
Iso kiitos @helsinkitriathlon ja kiitos kuvista loistava @zopelaura
Norjaa hehkutetaan hienona matkakohteena ja kyllähän se sitä onkin. Kaunista luontoa, merta, vuoristoa, vuonoja, puroja ja putouksia, metsää ja hienoa kulttuuria. Yhteiskunta toimii, ihmisiin voi luottaa ja yhteiskunta pyörii uusiutuvilla energialähteillä ja kulkee sähköautoilla. Varsinkin maata pitkin junilla ja busseilla matkatessa Norja antaa parastaan.
Sitten on toinenkin puoli Norjaa. Likainen öljy. Vedet pilaava kalankasvatus. Pilalle rakennetut vuoret ja tunturit. Metsähakkuita siellä sun täällä. Satamassa LNG-laitos polttaa kaasua ilmaan. Turisteja kuljetetaan pikaveneillä häiritsemään valaita. Surkea vegaaniruokatarjonta verrattuna Suomeen tai Ruotsiin. Kauppahallissa on myynnissä pelkkiä kuolleita kaloja ja eläviä jättiläismäisen kokoisia taskurapuja.
Norjaa voisi ihan yhtä hyvin boikotoida.
Reissuilla aina muistaa myös sen, miten yliarvostettua matkailu oikeastaan onkaan. Se vie aikaa ja rahaa sekä aiheuttaa paljon stressiä vaikka toki se monille onkin välttämätön tapa hakea irtiottoa arjesta. Silti. Helsingissä ja Suomessa on lähellä matalalla kynnyksellä upeita ja hienoja paikkoja kaipasit sitten luontoa, kaupunkikulttuuria tai muita huvituksia.
Vähintään yhtä hienoja elämyksiä voi saada vaikka istumalla iltaa Päijänteen rannalla.
Norja. Bergen. Kiivettin 12-vuotiaan kanssa 1333 porrasta Ulriken-vuoren huipulle ja takaisin alas. Helppo ja kaunis reitti. Monet olivat tekemässä portaissa juoksutreeniä. Matkalle mahtui vuoristonäkymien lisäksi upeaa metsää ja kauniita puroja.
Tämän jälkeen käytiin vielä Floyenin huipulla katselemassa Bergeniä ja tehtiin kukkulan päällä kiva kävely muutaman pikkujärven ympäri kauniissa taikametsämaisemissa.
Kello on asettanut tavoitteeksi kiivetä vähintään 10 kerrosta portaita päivässä. Tässä se ylittyi 27-kertaisesti eli 270 kerrosta mentiin ylöspäin.
Tämä maatapitkin julkisilla matkustaminen on kyllä hienoa. Seuraavaksi Etelä-Norjan kierros jatkuu junalla Bergenistä takaisin Osloon. Luvassa Euroopan upeimmat junamaisemat. Sellaiset maisemat, että niitä ei voi kokea ja nähdä kuin junasta!
