Osallistava ja osaava Suomi – miten vapaaehtoistoiminta näkyy hallitusohjelmassa?

Kansalaisyhteiskunnan vahva merkitys tunnustetaan tuoreessa hallitusohjelmassa hyvin.

Hallitusohjelman tavoitteena on, että ”Vahvistetaan systemaattisesti kansalaisyhteiskunnan tilaa ja toimintaedellytyksiä Suomessa ja maailmalla.” Tämä nousee esille kohdan ”Suomi kokoaan suurempi maailmassa” tavoitteissa.

Kansalaistoiminnan kannalta keskeinen luku on ”Turvallinen oikeusvaltio Suomi”, jonka kolmannessa tavoitteessa ”Demokratia, osallisuus ja luottamus yhteiskunnan instituutioihin vahvistuvat” kirjataan tarkemmin kansalaistoiminnan edistämisestä ja autonomisuudesta:

”Hallitus turvaa osallisuuden ja monimuotoisen kansalaistoiminnan edellytykset valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Eriarvoisuutta torjutaan osallisuudella. Kaikkien mahdollisuutta merkitykselliseen kansalaistoimintaan edistetään ja turvataan järjestöjen toiminnan autonomisuus.”

Edelleen myös järjestöjen kuulemiskäytäntöjä parannetaan ja hallinnollista taakkaa helpotetaan:

Lue lisää

Aloitetaan normien purkaminen kansalaistoiminnasta: Viisi ehdotusta

Leo Stranius mielenosoituksessaJuha Sipilän tuoreessa hallitusohjelmassa normien purkaminen on yksi hallituksen strategisista kärkihankkeista.

”Kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja, rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa on helpotettu merkittävästi turhaa sääntelyä purkamalla, hallinnollista taakkaa keventämällä ja lupaprosesseja sujuvoittamalla.”

Aiheesta on keskustellut kuluvalla viikolla myös eduskunta pääministerin ilmoituksen pohjalta.

Vapaaehtoistoimintaa ja kansalaisjärjestöjä kuormittavat esimerkiksi hankintalain soveltaminen, työnantajavelvollisuudet, verottajan kohtelu, rahankeräyslupa sekä erilaiset avustuskäytännöt ja raportoinnit.

Ohessa on viisi ehdotusta järjestötyön byrokratian keventämiseksi ja vapaaehtoistyön edistämiseksi turhia normeja purkamalla.

Lue lisää

Poimintoja hallitusohjelmasta: Mitä tapahtuu ympäristölle?

Luonnonsuojeluliitto hallitusohjelmavaikuttaminenJuha Sipilä julkaisi 27.5.2015 neuvottelutuloksen hallitusneuvotteluista.

Aamulla olin mukana luovuttamassa Smolnan edessä 65 000 ihmisen vetoomusta ympäristöministeriön puolesta. Työ tuotti tulossa. Itsenäinen ympäristöministeriö säilyi.

Iltapäivällä seurasin Suomen luonnonsuojeluliiton Kuutti-tukikohdassa yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa suoraa lähetystä hallitusneuvottelutuloksesta (ks. kuva).

Suomen luonnonsuojeluliiton ensimmäinen reaktio löytyy täältä: Luonnonsuojeluliitto: Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen energiaremontin.

Alkuillasta teimme vielä Luonnonsuojeluliiton asiantuntijoiden kanssa hiukan tarkempaa arviota hallitusohjelmasta. Tästä julkaisimme seuraavan kirjoituksen: Poimintoja hallitusohjelmasta: Mitä tapahtuu ympäristölle?

Alla blogikirjoituksemme kokonaisuudessaan

Lue lisää

Leo Straniuksen vastaukset Juha Sipilän kysymyksiin

Leo Stranius 2014Ohessa omat henkilökohtaiset vastaukseni Juha Sipilälle koskien hallitustunnusteluita.

Ympäristönäkökulmasta tärkeintä on mm. ympäristöhallinnon vahvistaminen, energiaremontti, turpeen ja kivihiilen energiakäytöstä luopuminen sekä koskiensuojelulain säilyttäminen.

Olennaista on varmistaa ihmisten hyvinvointi ekologisissa rajoissa.

Ympäristölle haitallisia tukia tulee karsia ja verotuksen painopistettä siirtää työn verotuksesta luonnonvarojen käytön verotukseen. Lisäksi tulisi lisätä luonnonsuojelun rahoitusta sekä toteuttaa METSO-ohjelma ja soidensuojeluohjelma. Metsistä ja soista tulee suojella vähintään 17 prosenttia kullakin kasvillisuusvyöhykkeellä kansainvälisten sitoumusten mukaan. Eläinsuojelulaki on uudistettava ja turkistarhaus lakkautettava.

Suoraa demokratiaa tulisi vahvistaa kansalaisaloitteilla ja suorilla kansanäänestyksillä. Julkisin varoin tuotetun tiedon pitää olla vapaata kaikille. Päätöksenteosta pitää tehdä avoimempaa. Näin luomme samalla alustaa kokeilukulttuurille – valjastamme uuden teknologian, tietoyhteiskunnan ja joukkoälyn palvelemaan hyvinvointia.

Alla tarkemmat vastaukseni Juha Sipilän kysymyksiin.

Lue lisää

Vastauksia Sipilän hallitusohjelmakysymyksiin

Säätytalo ulkonaSuomen luonnonsuojeluliitto on lähettänyt hallitustunnustelija Juha Sipilälle ja eduskuntaryhmille vastaukset ympäristölle tärkeimpiin kysymyksiin.

Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että hallitus käynnistää rohkeiden uudistusten sarjan, jolla nykyisestä kertakäyttökulttuurista ja fossiilitaloudesta siirrytään luonnonvarojen kierrätykseen ja energiansäästöön perustuvaan kohtuutalouteen.

Kannattaa katsoa myös Energiaremontti-kampanjan vastaukset ja WWF Suomen taustapaperi sekä henkilökohtaiset esitykseni hallitusohjelman viideksi painopistealueeksi.

Alla Luonnonsuojeluliiton vastaukset ympäristön näkökulmasta tärkeimpiin kysymyksiin. 

Lue lisää

Hallitusohjelma lukuina

Ympäristökysymykset ovat nousseet politiikan teon kovaan ytimeen sosiaali- ja talous sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan rinnalle. Näin uskallan väittää ainakin käsillä olevan Jyrki Kataisen hallitusohjelman myötä.

Hallitusohjelmassa ympäristö mainitaan eri muodoissa 95 kertaa, yhtä usein kuin kasvu, mutta selvästi useammin kuin esimerkiksi talous (58 mainintaa) tai talouskasvu (13 mainintaa).

Myös ilmasto- (51 mainintaa) ja energiakysymykset (116 mainintaa) sekä luonto (56 mainintaa) saavat merkittävästi huomiota. Voiton vie kuitenkin sosiaalipolitiikka 140 maininnalla.

Lue lisää

Ympäristötietoisuus – suomalaiset 2010-lukua tekemässä

Olin tänään (tiistai 15.11.) Säätytalolla Ympäristötietoisuus-kirjan julkaisuseminaarissa. Olen itsekin kirjoittanut teokseen artikkelin aiheesta ”Ympäristöliike – ympäristötietoisuuden etujoukko”

Seminaari oli otsikoitu kunnianhimoisesti ”Suomesta maailman ympäristötietoisin kansakunta?”.

Seminaarin otsikko ei ole kuitenkin haihattelua tai utopiaa. Todetaanhan Jyrki Kataisen hallitusohjelman johdannossakin seuraavaa:

Lue lisää

Satu Hassi: Pakko vai tahto

Vieraskynäblogissa Satu Hassi

Eduskunta äänestää prätkäytti Suomen uudelle hallitukselle luottamuksen.

Sain olla neuvottelemassa hallitusohjelman ympäristöosaa, mikä olikin mielenkiintoinen tehtävä. Leo oli mukana vihreän tiimin erinomaisena asiantuntijana.

Ohjelmassa on monta ilahduttavaa asiaa, jotka toteutuessaan tarkoittavat pientä vallankumousta. Yksi niistä on, että vesivoimalaitosten lupien uusimisen ehdoksi asetetaan toimivat kalatiet.

Lue lisää

”Minä en voi elää ilman turkkia. Sinä voit!”

Hankin hiljattain Animalian 50-vuotishistoriikin, Tiia Aarnipuun kirjoittaman ja kokoaman kirjan Jonkun on uskallettava katsoa. Animalian puoli vuosisataa.

Kirjasta löytyy viereisessä kuvassa oleva juliste. ”Minä en voi elää ilman turkkia. Sinä voit!”

Tämä juliste on ollut aikanaan yksi tärkeimpiä oman ympäristö- ja yhteiskuntaherätykseni laukaisijoita. Muistelen nähneeni sen ensimmäisen kerran yläasteella äidinkielen luokan seinällä ja sen jälkeen monessa muussa paikassa. Miten ihmeessä eläimiä saatettiin kohdella niin kaltoin?

Lue lisää

Viikkopäiväkirja 23 (13.-19.6.2011)

Maanantai: Kävin aamulla juoksemassa sekä valmistelin Luonto-Liiton hallituksen kokousta ja tulevan viikon aikatauluja. Lisäksi laskin todellisen palkkani Pekka Harju-Autin kehittämällä REAYSO-kaavalla. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja osallistuin Ympäristöareenan hallituksen kokoukseen. Illalla tarjosimme Jannelle ja Karoliinalle kevyen kesäpäivällisen. Päivän päätteeksi fiksasin vielä Annukan polkupyörän. Marjo Jääskä oli kirjoittanut kivan kirja-arvion Ekopop-teoksesta.

Lue lisää

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.