Olen sijoittanut pitkään Nordean ilmasto ja ympäristö -rahastoon.
Tuotto on ollut hyvä, yli 40% ja nyt päätin näillä tuotoilla kompensoida omat loppuelämäni päästöt, jotka ovat noin 2-3 tonnia vuodessa.
Helpoiten tämä onnistuu hankkimalla hehtaarin ennallistettavaa suota. Ennallistettavan suon hankinta onnistuu kätevästi Hiilipörssin kautta. Hinta on 800 euroa.
Kun suo ennallistetaan, loppuu sen päästöt ilmakehään ja suo alkaa sitoa hiiltä ilmakehästä.
Seuraavassa hiukan tarkemmin:
Mitä ottaa matkalle mukaan? Olin tänä kesänä lähes neljä viikkoa reissussa.
Matkalla kävin noin neljä kertaa viikossa juoksemassa, pyöräilin joitain siirtymiä, kävin uimassa ja tein töitä. Mukana piti siis kulkea pyöräilyvarusteet, juoksu- ja uintikamat, työvälineet ja vaatteet eri tilanteisiin.
Alla on lista kaikista henkilökohtaisista tavaroista, joita minulla oli mukana. Mukaan ei ole laskettu esimerkiksi lasten tai puolison tavaroita eikä esimerkiksi mökillä, ystävän luona tai majapaikassa käytettävissä olleita tavaroita (esim. lakanat, astiat).
Yhteensä mukana kulki 69 tavaraa. Näistä käytin kaiken kaikkiaan 43 eri tavaraa eli 26 tavaraa oli mukana tavallaan turhaan. Toisaalta huomattava osa käyttämättömistä tavaroista oli pyörän varaosia tai työkaluja, jotka oli syytä olla mukana, jos esimerkiksi rengas olisi puhjennut tai jotain muuta sattunut.
Lämpimästi tervetuloa Suomeen ja Helsinkiin! Teillä on varmasti paljon pohdittavaa ja puhuttavaa.
Samalla kun vaihdatte kuulumisia ja tutustutte toisiinne, toivon, että keskustelette myös maailmaa polttavista kysymyksistä. Näitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, ihmisoikeudet, rauha sekä demokratia ja kansalaisoikeudet.
Tässä siis ehdotukseni teille tapaamisen asialistaksi:
Keskiverto suomalainen kuluttaa vettä keskimäärin 140 litraa vuorokaudessa, josta lämmintä vettä on keskimäärin 40-50 litraa vuorokaudessa henkilöä kohti.
Veden säästöllä on monia ympäristöetuja
– Raakaveden hankinta- ja puhdistustarve vähenevät.
– Jäteveden käsittelytarve vähenee.
– Veden pumppaamiseen tarvittavan energian määrä vähenee.
– Lämpimän veden säästö vähentää energian kulutusta.
– Vesilasku pienenee. Vesimaksu on kokonaiskustannus käytetystä puhtaasta vedestä ja tuotetusta jätevedestä. Lämmin käyttövesi voi olla jopa kaksi kertaa kalliimpaa kuin kylmä vesi.
Mitä veden kulutuksessa kannattaa huomioida? Ohessa treeniohjelma aloittelijalle, kuntoilijalle ja tehotreenaajalle. Lopussa myös vähän haastavammat jälkiruokavinkit.
Tsekkaa lisää täältä: https://ilmastotreeni.fi ja #ilmastotreeni #personalclimatetrainer
Monet hankkivat henkilökohtaisen valmentajan (Personal trainer) oman lihaskuntoharjoittelun tai liikuntasuoritustensa/hyvinvointinsa parantamiseksi.
Voisiko Personal Trainer toimia ilmastokilojen karkottamiseen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen?
Nyt olisi mahdollisuus saada HSY:n kautta maksutta ohjelma ilmastoystävälliseen arkeen.
Linda Kovanen treenaa halukkaita ilmastoystävälliseen ruokaan, Joosua Visuri ilmastofiksuun liikkumiseen, Riikka Suominen ekologiseen kuluttamiseen ja minä saan toimia henkilökohtaisena valmentajana asumiseen ja energiatehokkuuteen liittyvissä kysymyksissä.
Oheisessa videossa siis perusvinkit energiatehokkaaseen asumiseen ja alla treeniohjelm aloittelijalle, kuntoilijalle ja tehotreenaajalle. Lopussa myös vähän haastavammat jälkiruokavinkit.
Tsekkaa lisää täältä: https://ilmastotreeni.fi ja #ilmastotreeni #personalclimatetrainer
Helsingin yksi parhaista puolista on kaupungin upea luonto.
Kaupungin luontoon tutustumista, luonnossa retkeilyä ja luontoharrastamista on tärkeä edistää. Tämä lisää myös ihmisten hyvinvointia.
Jätimme valtuutettu Mai Kivelän kanssa 11.4.2018 aloitteen siitä, että Helsinki selvittää retkeilyreittien parempaa merkitsemistä ja suunnittelee uuden merkityn patikointireitin Sipoonkorven kansallispuistoon.
Ohessa aloite kokonaisuudessaan.
Aloite retkeilyreittien merkintöjen parantamisesta
Olisiko hienoa jos Vallilanlaakson puistoon tulisi ratikka?
Käpylä sijoittuu kahden voimakkaasti kehittyvän alueen väliin. Kalasatama ja Keski-Pasila rakentuvat tällä hetkellä kovaa vauhtia.
Samaan aikaan kaupungissa on mietitty myös näiden alueiden välisiä yhteyksiä. Suunnitteilla on pikaratikkalinja Kalasataman ja Pasilan välille. Raitiolinja kulkisi Hermannin Rantatietä Hämeentien alitse ja vanhaa ratapohjaa pitkin Vallilanlaakson läpi Mäkelänrinteen uimahallin vierestä Mäkelänkadun yli Pasilaan.
Sisäministeriö on valmistelemassa uutta rahankeräyslainsäädäntöä. Kyse on merkittävästä uudistuksesta. Ehdotus on lausunnolla 14.3. asti. Eduskunta käsittelee lakiesitystä näillä näkymin syksyllä 2018.
Rahankeräystarpeet ovat monipuolistuneet ja toimintaympäristön muutos (mm. teknologinen kehitys) ovat aiheuttaneet tarpeen rahankeräyslainsäädännön uudistamiselle.
Rahankeräyksen ongelmana on ollut suuri byrokratia, järjestelmän hitaus, keräyslupien määräaikaisuus sekä tarve uuteen keräyslupaan uusien keräyskohteiden kohdalla.
Uudessa esityksessä rahankeräyslupa muuttuisi toistaiseksi voimassaolevaksi ja luvan hakemista kevennetään. Lisäksi ilmoitusmenettely otettaisiin käyttöön pienille keräyksille. Käytännössä siis ilman lupaa saisi kerätä maksimissaan 10 000 € kaksi kertaa vuodessa.
Kävin tänään (16.1.2018) MTV3 Huomenta Suomessa keskustelemassa muovikasseista yhdessä Stockmannin kehitysjohtaja Nora Malinin kanssa. Koska lähetysaika on lyhyt, tässä kertauksena muutama tärkeä huomio aiheeseen liittyen.
Ensinnäkin koko kassikeskustelussa olennaista on kassin sisältö. Kannattaa muistaa, että kaikkein suurin asia luonnonvarojen käytön tai ilmastonmuutoksen suhteen on aina sillä, mitä kassin sisällä on. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota ensimmäisenä. Siis siihen, että ei osta mitään turhaan ja ostaa mahdollisimman vähän uutta.
Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta 2017!
Vuosi 2017 oli monin paikoin synkkä. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus alkavat häiritä arkeamme yhä vakavammin. Ihmisoikeuksia poljetaan ympäri maailmaa. Turvallisuusuhat ja pelko määrittelevät usein toimintaamme.
Toisaalta on syytä toivoon.
Päästöt vähenevät monin paikoin, kiertotalous etenee ja teknologinen kehitys on ennennäkemättömän nopeaa. Poliittista tahtoa muuttaa asioita löytyy. Optimismini perustuu siihen, että vuodet 2016-2017 ovat olleen vain sivuaskelia laajemmassa kaaressa kohti parempaa.
Omalta osalta vuosi 2017 toi mukanaan paljon uutta.
Mukava Helsinki-päivän linturetki. Kaikkiaan noin 40 havaintoa. Uusia pinnoja mm. rytikerttunen ja ruokokerttunen.
En mä näitä laske mutta nyt tänä vuonna 90/100 havaintoa.
Lintujen tarkkailu lataa myös kehon energiavarantoja.
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!
”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”
Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa.
Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?
Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.
Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.
En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.
Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.
Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?
Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.
Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.
Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.
Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.
Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:
- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.
Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?
Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍
Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei?
Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä!
Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti.
Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa.
Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.
Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla.
Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan.
Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Toivottavasti yhä useampi muistaisi, että tämä pieni, hauras ja sininen piste keskellä pimeää tyhjyyttä on ainoa kotimme. Erimielisyydet näyttävät tästä perspektiivistä tuskaisen turhilta. Olisipa meillä taitoa nähdä toisemme tällä samalla lempeydellä ja ymmärryksellä myös täällä alhaalla. Meillä on vain toisemme ja tämä yksi, korvaamaton planeetta, jolla matkustamme läpi äärettömyyden. 💚🌍
Kuva: Nasa
Missä kaikki mainokset ovat?
Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.
Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?
Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.
Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.
Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?
Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.
Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.
Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?
Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Anna Abreun keikalla oli tänään mahdollista bailata kaksi tuntia ilman liharuokavaliota esiintyvän taiteilijan toiveesta. Niin upeaa Anna @iamabreu ! Vastaavaa Suomessa ei ole varmaan ennen nähty.
Valitettavasti Veikkaus Areenan ravintolapalvelut onnistuivat kuitenkin tuottamaan pettymyksen. Kyllähän tarjolla oli vegaanihampurilaista, ranskalaisia sekä erilaisia herkkuja ja juomia, mutta suuri osa ruokatarjoiluista ei ollut täysin kasvispohjaisia vaan niissä oli mukana jotain eläinperäistä. Montako vegaanista pizzaa näet tuossa viimeisessä kuvassa? Ei onneksi kuitenkaan lihaa.
Pisteet asenteesta upealle artistille ja miinukset areenan ruokatarjonnasta vastaaville.
Tiettävästi kukaan ei lihan puutteen takia kuollut tai joutunut sairaalaan.
11-vuotias lapsi teki mulle oman kyltin naistenpäivän marssille!
”I can make my own sandwitch.”
”Tämän marssin myötä lähetetään kirkas viesti poliittisille päättäjille”
Hyvää naistenpäivää kaikille!
Uusi ruokatrendi on täällä.
SIPULIVESI!
Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa.
Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus.
Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota.
Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
