7.-9.1.2007 Chicago, Naperville

Olen muutaman päivän reissulla Michigan järven rannalla sijaitsevassa Chicagossa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Chicago), Illinoisin osavaltiossa – tai tarkemmin ottaen sen suburbissa, nukkumälähiössä Napervillessä. Tässä muutama havainto amerikkalaisesta pikkukaupungista. 1. Palveluyhteiskunta on viety paljon pidemmälle. Kaupoissa ja ravintolaissa henkilökunta on erityisen mukavaa ja palvelualtista. Kuitenkin juuri sopivasti – ei siis liikaa iholla kiinni, mutta kuitenkin tarpeeksi saavutettavissa ja aina toivottamassa hyvää päivän jatkoa vaikka et ostaisikaan mitään. Ihmiset ovat muutenkin kaikkialla kohteliaita. 2. Lapsiin … Lue lisää

Perjantai 5.1.2007

Vuosi on lähtenyt mukavasti ja kiihtyvällä tahdillä käyntiin. Innostuin lukemaan joululahjaksi saamiani Reko Lundánin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Reko_Lundan) kirjoja (Rinnakkain ja Viikkoja, kuukausia). Teksti on helppolukuista, aiheet tavallisia ja hassulla tavalla mukaansatempaavaa, suorastaan addiktoivaa. Jouluna luin jo Sari Kuvajan kirjan ”Itsekkyys” (http://credonet.planeetta.com/images/kirjapaja/cgi-bin/images.pl?customer=kirjapaja&adminid=&isbn=9516073905). Kirjojen luku on tosi relaa. Joulun jälkeen luin myös Paavo Arhinmäen kirjoittaman ”Punavihreä sukupolvi” -kirjan (http://www.otava.fi/kirjat/tieto/fi_FI/?book_id=3051&subcategory_id=1). Innolla kävin läpi myös heti vuoden vaihteen jälkeen ilmestyneen Oras Tynkkysen vuoden 2006 toimintakertomuksen (http://www.orastynkkynen.fi/vuosikertomus-2006.pdf). … Lue lisää

Vuonna 2007 on luvassa monia haasteita

Vuonna 2007 on tarkoitus aloittaa jatko-opinnot ja väitöskirjan teko. Tavoitteena on saada homma valmiiksi ehkä vuoden 2011 hujakoilla. Projektissa tarkastelen EU:n ja sen ympäristöpolitiikan vaikutusta suomalaisen ympäristöliikkeen toimintaan ja vaikuttamistapoihin. Ensimmäisenä vuotena tavoitteena on perehtyminen omaan alaan, verkostoituminen sekä kirjallisuuteen tutustuminen. Heti tammikuussa alkaa myös jatko-opintoseminaari Tampereella. Konttinen ja Peltokoski ovat virittelemässä kirjaa viimeisintä kansalaisliikehdintää koskien. Myös minua on pyydetty mukaan kirjoittamaan jotain tulevaan teokseen. Lisäksi muutamat kotimaiset ja kansainväliset … Lue lisää

Vuonna 2006 tapahtui paljon

Sain suoritettua yliopistolla (http://www.uta.fi) loppuun pakolliset kieliopinnot (englanti ja ruotsi). Myös gradu valmistui (http://tutkielmat.uta.fi/tutkielma.phtml?id=16103). Gradun perusteella kirjoittelin Helsingin Sanomiin vieraskynän ja STT:n uutispalveluun asiantuntija-artikkelin. Gradu oli muutenkin esillä aika monessa paikassa. Gradun palautus tarkoitti sitä, että valmistuin hallintotieteiden maisteriksi (HM) lokakuun 5. päivä. Tapahtumaa juhlittiin asiankuuluvin menoin! Opiskelu ja yliopistomaailma eivät kuitenkaan ole taakse jäänyttä elämää. Jo joulukuussa varmistui jatko-opintopaikka Tampereen yliopiston ympäristöpolitiikan laitoksella (http://www.uta.fi/laitokset/yhdt/). Sain myös parivuotisen paikan yhteiskunnallisen … Lue lisää

Perjantaina 22.12.2006, Nepal – Intia – Helsinki

Aamulla kiertelemme vielä Kathmandun katuja ennen lähtöämme kotimatkalle. Ostamme paikallisesta liikkeestä puiset tai luiset kihlasormukset. Kathmandun lentokenttä on saarrettu mielenosoittajien toimesta. Pääsemme kuitenkin hyvällä onnella läpi saartorenkaan. Paikallinen liikemies puuskuuttaa lentokentän sisälle menevässä jonossa. Hän on joutunut tulemaan kentälle kävellen jostain kiitoratojen takaa ja on tuntitolkulla myöhässä. Paikalliset vastustavat kuulemma hallituksen tekemiä maan pakkolunastuksia lentokentän laajentamiseksi. Hyvä, että vastustavat. Kathmandun lentokentällä vieressämme istunut mies kysyy yllättäen olemmeko Suomesta. Hän sanoo … Lue lisää

Torstaina 21.12.2006, Kathmandu, Nepal

Keskustelemme Annukan kanssa jälleen kerran siitä, kuinka kerjääviin köyhiin tulisi suhtautua. Antamalla rahaa ihmisille sitä on tahtomattaan heikentämässä paikallisten asukkaiden intoa yrittää selvitä muuten elämästään. Tämä on omiaan kannustamaan paikallisia ihmisiä myös huijaamaan keinolla tai toisella turistien rahat. Eikä sekään ole reilua! Erityisen inhottavia tilanteita syntyy lapsikerjäläisten kanssa. Sinulla ei yksinkertaisesti ole sydäntä olla antamatta jotain lantteja. Mikäli kuitenkin annat lapsille rahaa, kannustaa se vanhempia laittamaan ja pakottamaan lapsensa kerjäämään … Lue lisää

Keskiviikko 20.12.2006, Kathmandu, Nepal

Odotamme aamulle melkein tunnin bussiamme. Pääsemme kuitenkin istumaan meille varatuille paikoille. Tällä kertaa ilmastoinnin virkaa hoitavat toimimattomat tuulettimet, jotka on ruuvattu kunkin paikan yläpuolelle. Pyhät miehet käyvät tarjoamassa otsamerkin maalausta eli tikaa. Kieltäydyn. Yhtä kaikki. Bussimatka on mukava sekä maisemat upeita ja kiinnostavia. Yli kahdeksan kilometrin korkeuteen kohoavat lumihuiput ovat vaikuttavia. Muuten vuoristomaisemat ovat saman tyyppisiä kuin Andien vuoristossa Etelä-Amerikassa. Eroa on kuitenkin siinä, että tiet ovat täällä huonommassa kunnossa … Lue lisää

Tiistai 19.12.2006, Gorakhpur – Sunauli, Intia – Bhaiwara, Nepal

Gorakhpurin juna-asemalla Intiassa meitä vastassa on roskiksesta naposteltavaa kaiveleva lehmä. Löydettyämme ulos kaaottiselta asemalta alamme tiedustelemaan bussiaseman sijaintia. Tarkoituksena on löytää jonkinlainen kulkuneuvo Sunauliin, lähelle Nepalin rajaa. Bussi löytyykin pian. Onneksemme bussi on meidän astuessa sisään jo tupaten täynnä. Aikatauluja ei ole, vaan bussit lähtevät liikkeelle sitten kun ovat täynnä. Niin sanottuun ylempään matkustusluokkaan (upperclass) emme tällä kertaa onneksi joudu. Bussin katolla matkustaminen on täällä yleistä. Neljä tuntia varsinaista rynkytystä … Lue lisää

Maanantai 18.12.2006, Delhi, Intia

Nukuimme aamulla hiukan pidempään ja nautimme hostellilla rauhallista aamupalaa. Aamupäivällä lähdin yhdessä Annukan kanssa Indian Habitat Centeriin ISEE:n ekologisen taloustieteen konferenssiin. Tänään oli vuorossa Annukan esitys otsikolla: ”Innovative Governance or Just Messing Around? -Discussing European forerunner cases of sustainable consumption and production”. Esitys sujui erinomaisen hyvin ja sai positiivisen vastaanoton. Ihmiset esittivät myös paljon hyviä kommentteja. Annukan tutkijaura on lähtenyt liikkeelle raketin lailla. Aplodeja. Ennen lounasta päätin piipahtaa konferenssikeskuksen lähellä … Lue lisää

Sunnuntai 17.12.2006

Aamulla suuntasin ensimmaisena Delhin rautatieasemalle kyselemaan lippuja Gorakhpuriin. Matka Gorakhpuriin taittuu parhaimmillaan 13 tunnissa. Tarkoituksena on yrittaa paasta Gorakhpurista bussilla ensin Intian ja Nepalin valiseen rajakaupunkiin Sunauliin, sielta Nepalin puolelle Bhairawaan ja lopulta saada viela bussi Kathmanduun. Lahden Delhin juna-asemalle moporiksalla. Kuski vaitti kiven kovaa aseman olevan kiinni pyhapaivan takia ja vei minut johonkin kaverinsa matkatoimistoon. No en tietenkaan suostunut siihen, vaan pakotin tyypin ajamaan minut Delhin rautatieasemalle. Delhin taksikuskeilla … Lue lisää

Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi! 

1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi

Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025). 

Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin? 

Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme?

Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!
Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Seuraa minua Instagramissa