Torstai 31.1.2008 – EU – rauhanprojektista ilmastojohtajaksi

Eurooppalaisen Suomen helmikuun kolumni ”EU – rauhanprojektista ilmastojohtajaksi” käsittelee komission ilmasto- ja energiapakettia. Tekstin voi lukea täältä: http://www.eurooppalainensuomi.fi/nettikolumni/0208_Leo_Stranius.html Kansallinen metsäohjelma epäonnistumassa – Suomen luonnonsuojeluliitto irrottautuu pettyneenä prosessista. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä tänään julkaistu Kansallinen metsäohjelma 2015 ei ole metsätalouden ja suojelun suhteen tasapainossa. Luonnonsuojeluliitto oli mukana ohjelman valmistelussa, mutta ei voi hyväksyä ohjelmaa nykymuodossaan. Lue koko tiedote osoitteesta: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2008/kansallinen-metsaohjelma-epaonnistumassa-suomen-luonnonsuojeluliitto-irrottautuu-pettyneena-prosessista Tänään oli viimeinen päivä kolmen kuukauden yliopiston starttiapurahaa ja tutkijatyötä Nuorisotutkimusverkoston tiloissa. … Lue lisää

Kolme kuukautta tutkijana

Olen toiminut kolme kuukautta (marraskuu 2007 – tammikuu 2008) täysipäiväisenä tutkijana Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden laitoksella. Sain siis kolmen kuukauden apurahan, jonka turvin olen ollut opintovapaalla edistämässä väitöskirjahanketta ja jatko-opintoja. Työhuoneen sain järjestettyä Allianssi-talolta Helsingin Pasilasta Nuorisotutkimusverkoston tiloista. Seuraavassa pohdin, mitä kolmen kuukauden aikana tuli oikeastaan tehtyä. Kirjoitustöitä. Opintovapaan aluksi viimeistelin muutaman kirja-artikkelin. Yksi käsitteli ympäristöliikkeen organistoitumista ja tuli Konttisen ja Peltokosken valmisteilla olevaan yhteiskunnallisten liikkeiden organisoitumista käsittelevään teokseen. Toinen liittyi … Lue lisää

Keskiviikko 30.1.2008 – Keep it Cool

Osallistuin Suomen luonnonsuojeluliiton (http://www.sll.fi) ”Keep it Cool, Ilmasto muuttuu Lumiukot puuttuu” -tempaukseen Lasipalatsin aukiolla. Mainio ja hyvähenkinen tilaisuus! Osallistuin Luonnonsuojeluliiton joukkueeseen, jossa kisasimme kansanedustajia, Helsingin kaupunkia, taiteilijoita ja Haaga-Helian ammattikorkeakoulua vastaan lumiveistoskilpailussa. Upea norppa ja kuutti –yhdistelmämme voitti. Mukana oli myös mm. apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haataisen ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen puheenvuorot sekä tuli- ja muotishow, jumppaa ja vaikka mitä. Lisätietoja: http://www.sll.fi/jasensivut/tapahtumat/2008/keep-it-cool-ilmasto-muuttuu-lumiukot-puuttuu Satu Hassi kirjoittaa Vihreiden blogissa hehkulamppujen kieltämisestä. Esimerkiksi Kalifornia, Australia … Lue lisää

Tiistai 29.1.2008 – Greenpeace jyrää!

Greenpeacen suomalaisten lahjoittajien määrä kasvoi 12 prosenttia vuonna 2007. Vuoden lopussa Suomessa oli 24 505 lahjoittajaa. Hieno juttu, että suoralle ympäristötoiminnalle on näin vankka kannatuspohja! Suosittelenkin SLL:n blogia odotellessa Greenpeacen blogia osoitteessa: http://blogi.greenpeace-online.net/. Luonnonsuojeluliiton sivuille pitäisi blogin lisäksi saada myös videomateriaalia. Sitä odotellessa voi tutustua vaikka Demos Helsingin ilmastotalkoisiin: http://www.ilmastotalkoot.fi/ Maanantaina viimeistelin Eurooppalaisen Suomen kuukauden kolumnin komission ilmasto- ja energiapaketista. Kokoonnuimme suunnittelemaan Nuorisotutkimusverkostossa tulevaa talonvaltausseminaaria. Löimme lukkoon ajan ja paikan … Lue lisää

Viikonloppu 25.-27.1.2008

Perjantaina jouduin jättämään WSF-toimintaviikon aktiviteetit väliin. Kirjoittelin, muokkasin ja viimeistelin tutkimussuunnitelmaani. Kirjoittelin myös pika-aikataululla pikku-uutisen Luonnonsuojelija-lehteen komission julkaisemasta ilmasto- ja energiapaketista. Lisäksi viimeistelin ja lähetin Suomen luonnonsuojeluliiton lausunnon työ- ja elinkeinomisteriölle EuP-direktiivistä. Illalla katsoimme Annukan kanssa Pedro Almadovarin elokuvan Mitä olen tehnyt ansaitakseni tämän? Päivällä lähti Suomen luonnonsuojeluliiton tiedote liittyen turpeen energiankäyttöön. Kampanja turpeenkaivuun jatkamiseksi Suomessa on toiveajattelua, joka osoittaa täydellistä ymmärryksen puutetta ilmastonmuutoksen riskeistä. Samaan aikaan kun koko maailma … Lue lisää

Perjantai 25.1.2008 – Arvioita ja ajatuksia komission ilmasto- ja energiapaketista

Ilmastokriisi vs. 1,2 kuukauden talouskasvun hidastuminen vuoteen 2020? Komission laskelmien mukaan ilmastopaketin kustannukset tulevat olemaan Suomelle 0,52 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Esimerkiksi vuonna 2006 Suomen arvioitu talouskasvu oli noin 5 prosenttia. Käytännössä komission ilmastopaketin vaikutus olisi siis se, että talouskasvu hidastuisi 1,2 kuukaudella vuoteen 2020 mennessä. On hämmentävää kuunnella teollisuuden ruikutusta. Onko tämä todella liian kova hinta ilmastokriisin rinnalla? Käytännössä päästövähennystavoitteet tulevat kuitenkin koventumaan vuoteen 2009 mennessä. Nyt komissio … Lue lisää

Torstai 24.1.2008 – keskustasauna – ilmainen joukkoliikenne – tuulipuisto

Keskiviikkona seurailin komission energiapaketin julkistusta. Osallistuin mm. komission Suomen edustuston järjestämään tiedotustilaisuuteen aiheesta. Suomi pääsi uusiutuvien vastuunjakotavoitteissa kohtuuttoman helpolla. Päästövähennystavoitteet tulevat pian kiristymään ja taloudelliset vaikutukset ovat mitättömät. Siitä huolimatta teollisuuden ruikutus oli ankaraa ja ehkä yllättävääkin. Tosin se kääntyy aika pian julkisessa keskustelussa elinkeinoelämää itseään vastaan. Keskiviikko iltana vietimme Annukan kanssa kaikesta hulinasta huolimatta laatuaikaa. Kävimme Kotossa syömässä ja jatkoimme keskusteluita kotona kylässä olleen isäni kanssa. Aiheet pyörivät mitä … Lue lisää

Ympäristöjärjestöjen kannanottoja komission energiapaketista

Ohessa ympäristöjärjestöjen tiedotteet eilisestä (23.1.) komission energiapaketista. Greenpeace: Uusiutuvien energialähteiden osuus kolminkertaiseksi ydinvoimaan nähden: http://www.greenpeace.org/finland/fi/mediakeskus/lehdistotiedotteet/uusiutuvien-energialaehteiden-o Maan ystävät: Energiapaketti hyvä aloitus päästöjen määrätietoisessa vähentämisessä: http://maanystavat.fi/tiedotus_artikkeli.php?aid=963&kid=0 Suomen luonnonsuojeluliitto: EU:n ilmastotavoitteet Suomelle helposti saavutettavissa, mutta vaativat myös energiansäästöä: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2008/eu-n-ilmastotavoitteet-suomelle-helposti-saavutettavissa-mutta-vaativat-myos-energiansaastoa WWF: EU-komission esitys ilmasto- ja energiapaketista vaatimaton http://www.wwf.fi/tiedotus/tiedotteet/tiedotteet_2008/eu_komission_esitys.html

Tiistai 22.1.2008 – selvitys ekologisesta verouudistuksesta

Vihreän Sivistysliiton think tank on selvittänyt kokemuksia ekologisesta verouudistuksesta, kuten ruuhkamaksuista ja uusiutuvan energian tukimuodoista yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Lataa selvitys pdf-tiedostona osoitteesta: http://www.visili.fi/verouudistus_web.pdf Ekologiseen verouudistukseen liittyen Katainen väläyttelikin polttonesteiden verojen porrastamista ympäristöperusteisesti. Ministerin mielestä poliittista energiaa ei enää kannata tuhlata riitelyyn EU:n komission tavoitteiden yksityiskohtaisista prosenttiluvuista. Nyt on aika keksiä, miten tavoitteet saavutetaan. Hyvä! Aamupäivän olin Tampereella jatko-opintoseminaarissa (umbrella). Käsittelimme Nina Wessbergin artikkelia ympäristölupa- ja riskienhallintajärjestelmistä. Kiinnostavaa. Iltapäivällä kävin … Lue lisää

Maantaina 21.1.2008 – Itämeri tuhoutuu

Itämeren alueen tutkijat varoittavat ilmastonmuutoksen vaikutuksista maanantaina julkaistussa raportissa, Assessment of Climate Change for the Baltic Sea Basin. Lämpötila on noussut alueella noin yhdellä asteella, lumi ja jää ovat vähentyneet. Tämän vuosisadan aikana lämpötilan arvellaan nousevan peräti 3-5 astetta. Tällä tulee olemaan dramaattisia vaikutuksia Itämereen. Tiedote ja koko raportti löytyy osoitteesta: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=264170&lan=fi&clan=fi Suomen luonnonsuojeluliitto esittää uusien taloudellisten ohjauskeinojen käyttöönottoa uusiutuvien energiamuotojen edistämiseksi. Tällä viikolla julkaistavia EU:n maakohtaisia vastuunjakotavoitteita ei saavuteta … Lue lisää

Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.