Keskiviikko 26.3.2008 – IEA moittii Suomea turpeen energiakäytöstä

Kansainvälinen energiajärjestö IEA moittii Suomea turpeen energiakäytöstä. Järjestö suosittaa, että hallitus poistaa turvetuotannon tuet. IEA kehoittaa Suomea kiinnittämään huomiota myös Olkiluodon ydinvoimalahankkeen myöhästymiseen. IEA:n tiedote löytyy täältä: http://www.iea.org/Textbase/press/pressdetail.asp?PRESS_REL_ID=253 Uskomatonta, miten erilaisen tiedotteen TEM teki aiheesta: IEA:n arvio: Suomi on hoitanut energiapolitiikkaansa mallikelpoisesti: http://www.tem.fi/?89519_m=91375&s=2471 – eikä tietysti sanaakaan ydinvoimasta tai turpeesta. Keskiviikkona pidimme ympäristöjärjestöjen ilmastokoordinaatio-kokouksen. Keskityimme lähinnä kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan sekä siihen liittyvään vaikuttamistyöhön. Lisäksi puhuimme komission ilmasto- ja energiapaketista … Lue lisää

Tiistaina 25.3.2008 – Talonvaltauksia ja katumaastureita

Helsingin Sanomat julkaisi tiistaina kyselyn, jonka mukaan 81 prosenttia suomalaisista tuomitsee talonvaltaukset tai kaupunkimaastureiden renkaiden tyhjennykset. Voisiko typerämmin asetettua kysymystä ollakaan! Miten ihmeessä renkaiden tyhjennykset ja talonvaltaukset liittyvät toisiinsa? Onneksi jutussa esiintyneet aktivistit toivat esille kysymyksenasettelun naurettavuuden. Kuriositeettina todettakoon myös, että HS:n päivän kysymyksessä 7389 vastaajasta tasan 50 prosenttia hyväksyy talonvaltaukset. Suosittelen kaikille katumaastureista eli junttiautoista kiinnostuneille tutustumista osoitteeseen: http://www.junttiauto.com. Kannattaa tutustua myös Voima-lehden juttuun pyhistä lehmistä ja niiden kimppuun … Lue lisää

Pääsiäinen 21.-24.3.2008 – töitä, lomailua ja kuntoilua

Hyvä pääsiäinen. Päätettiin olla Annukan kanssa kotona. Tehdä töitä ja relailla. Se oli hyvä päätös. Perjantaina tein artikkelia seuraavan viikonlopun sosiologipäiville. Olen lähdössä Rovaniemelle. Aiheenani on talonvaltauset kansalaistoimintana ja yhteiskunnallisena liikkeenä. Illalla Kaisa ja Tim tulivat syömään. Teimme alkupalaksi salaattia, jossa oli mukana soijassa paistettuja auringonkukan ja pinjan siemeniä. Pääruokana oli pastaa ja tofu-tomaattikastiketta. Jälkiruuaksi tarjoilimme kuningatar-smoothieta (vadelmaa, mustikkaa, halvaa, kauramaitoa, marja-yosaa, banaania). Ruoka oli hyvää ja keskustelu sitäkin parempaa. … Lue lisää

HS VIERASKYNÄ: Talonvaltaajat koettelevat kansalaistoiminnan rajoja

HS VIERASKYNÄ Julkaistu: 21.3.2008 Talonvaltaajat koettelevat kansalaistoiminnan rajoja Taloja valtaavista nuorista pitäisi olla iloisia, sillä he ovat juuri uuden nuorisolain tarkoittamia aktiivisia osallistujia, kirjoittaa Leo Stranius. Talonvaltaajat koettelevat kansalaistoiminnan rajoja Helsingissä on viimeisen vuoden aikana tehty kymmenkunta talonvaltausta. Toistaiseksi valtaukset ovat päättyneet kaupungin järjestämään häätöön. Mistä valtauksissa sitten on kysymys? Ensimmäiset talonvaltaukset tehtiin Helsingissä jo lähes kolme vuosikymmentä sitten. Parhaiten niistä muistetaan Porkkalankadun Lepakko, josta tuli valtauksen jälkeen suosittu kulttuurikeskus. … Lue lisää

Keskiviikko 19.3.2008 – Tuulivoimalat ja lintukuolemat sekä tieliikenteen melu

Tuulivoimaloiden linnustovaikutuksista puhutaan aina silloin tällöin. Verrattuna sähköverkkoon tai muihin rakennuksiin sekä tieliikenteeseen kyseessä on mitätön ongelma. Suomessa sähköverkkoon kuolee vuosittain noin 200 000 lintua ja rakennuksiin (ikkunat) noin 500 000 lintua. Tieliikenne tappaa huikeat 4 300 000 lintua Suomessa joka vuosi! Tuulivoimaloihin Suomessa kuolee noin 100 lintua vuodessa eli 1-1,5 lintua tuulivoimalaa kohden. (SY721 Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset: http://www.environment.fi/default.asp?contentid=99318&lan=fi). Selvityksessä todetaan mm seuraavaa: ”Törmäysriski tuulivoimaloihin on pieni, koska linnut näkevät ja … Lue lisää

Viikonloppu 14.-16.3.2008 – Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi – keskustatunneli lopullisesti

Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) on laajamittaiseen käyttöön toistaiseksi teknisesti kehittymätön ja taloudellisesti kannattamaton teknologia. Onkin ongelmallista, että CCS:n avulla saatetaan pyrkiä oikeuttamaan riippuvuus fossiilisista polttoaineista tulevaisuudessa sekä heikentää energiatehokkuutta ja uusiutuvia lisäävien teknologioiden markkinoille tuloa. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) neljännen arviointiraportin mukaan globaalit päästöt pitää saada käännettyä laskuun vuoteen 2015 mennessä. CCS käyttöönotto ei tällä aikataululla ole teknisistä ja taloudellisista syistä mahdollista. Perjantaina muokkailin ja viimeistelin Helsingin Sanomiin tulevaa Vieraskynä-kirjoitusta … Lue lisää

Ilmastonmuutos ja ydinvoima

Olin lauanaina Kristiinankaupungissa puhumassa ilmastonmuutoksesta ja ydinvoimasta Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin kevätkokouksessa. Tässä esitykseni. Fennovoiman hankkeessa Kristiinankaupungissa on monta ongelmaa. – Suunniteltu voimala sijaitsee luonnonsuojelualueiden välittömässä läheisyydessä. Ympäristölupa ei tule menemään läpi. – Voimalan suoja-alueelle jäisi mm. osa Skaftungin kylää. – Merenpinnan mahdollinen äkillinen nousu tuo omat riskitekijänsä ydinvoiman rakentamisessa rannikolle. – Voimalan rakennusaikaisen ja vuosihuoltojen liikenteen vaikutukset ovat merkittäviä haittoja alueelle ja sen ympäristölle. – Fennovoima on epäonnistunut Kristiinankaupungissä … Lue lisää

Torstai 13.3.2008 – Kilpailykyky vai ympäristönsuojelu?

Suomalaiset asettavat ympäristösuojelun kilpailukyvyn edelle – Hallitus lobbaa kiivaasti teollisuuden päästöhelpotusten puolesta Ilmastokysymykset ovat tapetilla torstai-iltana alkaneessa EU:n huippukokouksessa Brysselissä. Jäsenmaat ovat alkaneet varautua komission ilmasto- ja energiapakettia tiukempiin päästövähennystavoitteisiin. Käytännössähän EU on sitoutunut 30 prosentin päästövähennyksiin, mikäli kansainvälinen sopu päästövähennyksistä syntyy nyt esitetyn 20 prosentin vähennysten sijaan. Suomi hiihtää kuitenkin toiseen suuntaan ja lobbaa kiivaasti teollisuuden päästöhelpotusten puolesta. Raskaan teollisuutensa kilpailukyvystä huolestunut Suomi haluaa, että komission esityksessä annettaisiin helpotuksia … Lue lisää

Keskiviikko 12.3.2008 – Ilmastonmuutoksen torjunta syöksee Suomen tuhoon

Keskiviikkona Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisi Pellervon taloudellisella tutkimuslaitoksella (PTT) teetetyn arvion päästökaupan kustannuksista (http://www.ek.fi/www/fi/index.php?we_objectID=7459). Selvityksen mukaan päästökauppa tuo suomalaiselle teollisuudelle 5-10 miljardin euron lisälaskun. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Selvitys osoittaa teollisuuden romuttuvan ja koko Suomen ajautuvan tuhoon. Arviossa on kuitenkin muutamia heikkouksia. Siinä oletetaan, että muut maat EU:n lisäksi eivät tee yhtään mitään. Läpyskässä oletetaan, että fossiilisten käyttö jatkuu entiseen malliin (uusiutuvien osuutta ei lisätä) ja teollisuus joutuu … Lue lisää

Maanantai 10.3.2008 – valtamedia ja nopeusrajoitukset

Hanna Kalenojan tutkimuksen mukaan nopeusrajoitukset vähentäisivät henkilöliikenteen hiilidioksidipäästöjä viisi prosenttia. Viisi vuotta sitten Tekesin Climtech-ohjelma päätyi kaksi ja puoli kertaa pienempiin vähennyksiin. Toivottavasti alhaisemmat nopeusrajoitukset saadaan pian Suomessakin käyttöön – ainakin kokeilun asteelle. Vihdoin uusi vaihtoehtomedia Suomessa. Suosittelen tutustumaan osoitteessa: http://valtamedia.net/

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?

Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.

Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.

Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.

Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.

Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:

- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.

Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?

Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Seuraa minua Instagramissa