30.11.2008: Viikonloppu Rovaniemellä

Perjantaina tapasin Maa- ja kotitalousnaisten kehityspäällikkö Katja Pethmanin mahdollisten yhteisten projektien tiimoilta. Ympäristöystävällisen ruuan edistämiseksi on monia mahdollisuuksia. Iltapäivällä osallistuin http://www.ilmasto.org -sivustoa koskevaan kehityspalaveriin eduskunnassa. Ennen yöjunaan hyppäämistä pidimme vielä palaveria ruoka-kampanjan tiimoilta. Viikonloppu sujui Rovaniemellä Suomen luonnonsuojeluliiton syyskokouksessa. Toimintasuunnitelman ja talousarvion lisäksi kokouksessa valittiin hallitus sekä käynnistettiin visiotyö koskien vuoden 2010 liittokokouksen pitkän tähtäinen suunnitelmia. Valtuuston julkilausuma ja kokousta koskeva tiedote löytyvät täältä: – Luonnonsuojeluliitto pitää uutta kaivoslakia välttämättömänä … Lue lisää

26.11.2008: Kansalaisyhteiskunta.Nyt.

Osallistuin eduskunnassa (26.11.) Kohti Kööpenhaminaa – Poznanin kokous ilmastoneuvotteluiden välietappina -seminaariin. Tilaisuuden aluksi ympäristöministeri Lehtomäki käytti erinomaisen puheenuoron, jossa hän painotti kansainvälisten neuvotteluiden tärkeyttä ja huomautti, että kansainvälinen talouskriisi ei saa hidastaa ilmastoneuvotteluiden etenemistä. Raporttini seminaarista voi lukea ilmastoblogista. Eduskunnasta suuntasin oikeusministeriöön. Pidin Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan demokratiapolitiikan työryhmän kokouksessa pika-alustuksen uuden aktivismin haasteesta perinteiselle kansalaistoiminnalle. Valitettavasti en ehtinyt jäämään oikeusministeriöön kuuntelemaan muita alustuksia ja osallistumaan keskusteluun, sillä jouduin suuntaamaan Helsingin Sanomien … Lue lisää

22.11.2008: Kiirehtiminen kiireiseksi tekee

Lueskelin hitaasti, mutta varmasti iltalukemisena Carl Honoren Slow – Elä hitaammin! Manifesti verkkaisen elämän puolesta -teoksen. Honore puhuu ”vimman aikakaudesta”, jossa turbokapitalismin inhimillinen hinta on se, että ihmisten pitkät työpäivät, tekevät meistä tehottomia, onnettomia ja sairaita. Sinällään kirjassa ei ole mitään uutta. Pikemminkin se on oikeastaan aika tylsää luettavaa, ehkä lukuunottamatta tantra-seksin verbaaliakrobatiaa. Honore kritisoi vahvasti kiireistä elämää, joka tekee meistä pinnallisia ja kärsimättömiä Lisäksi Honore pohtii kellon merkitystä. ”Kello … Lue lisää

20.11.2008: Erilainen viikko menossa

Erilainen viikko. Olen ollut kotona luonnostelemassa ja kirjoittelamassa taustaselvitystä oikeusministeriölle epäkonventionaalisesta kansalaistoiminnasta. Kiinnostavaa puuhaa. Keskiviikkona luku- ja kirjoitushommien lisäksi annoin lyhyen haastattelun STTK:n lehteen ilmastonmuutoksesta ja talouskasvusta. VATT:n tekemän selvityksen mukaan EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutukset koko kansantalouteen ovat vuonna 2020 vähintään 0,8 prosenttia kansantuotteesta. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kianderin mukaan edullista ilmastopolitiikkaa on ydinvoiman lisärakentaminen ja kallista energian säästö. Mielestäni asia on juuri päinvastoin. Iltapäivällä piipahdin Tuuli Hirvilammen ja … Lue lisää

18.11.2008: Mainoskupla

Luonto-Liitto ja Voima-lehti järjestävät vastamainoskilpailun. Tuomariston lisäksi kaikilla muillakin on mahdollisuus vaikuttaa ja antaa äänensä omalle suosikilleen: http://www.luontoliitto.fi/keskustelu/galleria http://www.mainoskupla.fi Maanantaina osallistuin ViSiOn järjestämään koulutukseen Ilmastonmuutos vapaan sivistystyön haasteena. Tilaisuus oli todella onnistunut. Hyviä ja kiinnostavia alustuksia sekä mainiota keskustelua. Ville Ylikahri ja Meri Tennilä olivat järjestäneet ohjelman todella hyvin. Erityisesti Aleksi Neuvosen ja Seppo Niemelän esitykset olivat taattua laatutavaraa. Sen sijaan Helsingin työväenopiston lounastarjoilut kaipaisivat niin ilmasto- kuin ravitsemusmielessäkin kehittämistä. … Lue lisää

16.11.2008: Hiilijalanjälki 3930 kg

Tein vihdoin jo paljon huomiota saaneen Helsingin Sanomien hiilijalanjälkilaskurin. Tulos oli suhteellisen tyly: 3930 kg. Kestävä taso maailmassa olisi ehkä noin 1-2 tonnia hiilidioksidia henkeä kohden. Tosin Hesari antaisi ilmaston lämmetä kahta astetta rajummin ja pistää tavoitetasoksi 5 tonnia vuoteen 2050 mennessä. Tässä tarkemmat tulokset omalta kohdaltani: – ruoka 23% (802 kg CO2)– liikenne 2% (117 kg CO2)– asuminen 25% (621 kg CO2)– kulutus 58% (2291 kg CO2)– jäte 2% … Lue lisää

14.11.2008: Osallistumisesta vaikuttamiseen

Torstaina valmistelin Luonnonsuojeluliiton kommentit kansalliseen ilmasto- ja energiastrategiaan ja lähetin ne kaikille kansanedustajille. Kannattaa katsoa viestit täältä. Päivällä järjestettiin Suomen luonnonsuojeluliitossa myös sisäinen keskustelu yritysyhteistyön periaatteista. En kuitenkaan ehtinyt piipataa kuin vähän session alussa, koska pääsin vastailemaan Germanwachin CCPI-ilmastoindeksiä koskevaan kyselyyn ja annoin haastattelun Teknillisen korkeakoulun strategiaprojektiin kestävän kehityksen haasteista. Alkuillasta pidettiin Luonnonsuojeluliiton viestintävaliokunnan kokousta. Perjantaina olin puhumassa Työväen Sivistysliiton Tiedon Virtaa – esteetön tietoyhteiskunta -seminaarissa. Tilaisuuden aluksi oikeusministeriön Sari … Lue lisää

12.11.2008: Haloo eduskunta!

Keskiviikkona Greepeace järjesti hienon ydinvoimatempauksen eduskuntatalon edessä. Tiedotteen voi katsoa täältä. On päivän selvää, että ilmasto- ja energiastrategiassa tulisi olla myös vaihtoehto, jossa lisäydinvoimaa ei tarvita. Eduskunnan lähetekeskustelun alla pistimme tiedotteen ulos laajalla järjestökoalitiolla, jossa vaadimme Suomea sitoutumaan vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumisen edellyttämiin päästövähennyksiin. Tiedotteen voi lukea täältä. Mielenosoituksen sijaan olin itse liikenne- ja viestintäministeriössä ruuhkamaksuviiteryhmän kokouksessa. Aiheesta voi lukea lisää ilmastoblogista. Iltapäivällä istuin vielä oikeusministeriössä pohtimassa sähköisen demokratian edistämistä. Lisäksi … Lue lisää

11.11.2008: Porvoossa ja eduskunnassa

Maanantaina keskustelimme oikeusministeriössä intensiivisesti tulevan demokratia-asiakirjan sisällöstä. Tavoitteena on muotoilla asiakirja ja suosituksia valtioneuvoston periaatepäätökselle demokratian edistämiseksi. Illaksi suuntasin Porvooseen pääkirjastoon Pohjoismaiselle kirjastoviikolle luennoimaan ilmastokriisistä. Samalla sain kuunnella Eeva Kilven tekstejä. Tiistaina kävin SDP:n eduskuntaryhmän kokouksessa alustamassa kansallisesta ilmasto- ja energiastrategiasta. Tilaisuuden päätteeksi olin Radio Dei:n haastattelussa yhdessä kansanedustaja Kari Kärkkäisen kanssa samasta aiheesta. Kristillisdemokraattien mainiot 24 energiateesiä löytyvät täältä. Mukavan haastattelun jälkeen lähdin polkupyörällä takaisin Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle Alppilaan … Lue lisää

Ilmasto lautasella

Maanantaina olin puhumassa SLU:n järjestöjohtajien lounastapaamisessa ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta. Oli ilahduttava huomata, kuinka tosissaan urheiluseuroissa ollaan havahduttu ilmastokriisiin. Yleisesti ottaen urheilu on niin ekologisesti kuin sosiaalisestikin varsin kannatatteva harrastusmuoto. Luonnonvarojen kulutuksen kannalta olennaisempaa kuin mitä lajia harrastaa on usein se, matkaako harrastuksensa pariin autolla vai kevyellä- tai joukkoliikenteellä. Alkuillasta pidimme Hyvän ruuan verkoston palaveria Animalian toimistolla. Tiistaina olin eduskunnan ympäristövaliokunnassa kuultavana CCS-direktiivin kustannuksista. Lisää voi lukea ilmastoblogista. Lisäksi ideoimme Haaga … Lue lisää

Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.