18.1.2009: Äänestysvelvollisuus

Normal
0

false
false
false

MicrosoftInternetExplorer4


/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:”Table Normal”;
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-parent:””;
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin:0cm;
mso-para-margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:10.0pt;
font-family:”Times New Roman”;
mso-ansi-language:#0400;
mso-fareast-language:#0400;
mso-bidi-language:#0400;}

Takana aivan mainio sunnuntai. Aamulla ensin 20 kilometrin juoksulenkki, siihen päälle vähän lihaskuntoa sekä tuhti ja terveellinen aamupala. Tämän jälkeen kirjoittelua ja lukemista.

Päivän mittaan kirjoittelin Luonnonsuojelijalehteen pari pikkuartikkelia sekä valmistelin muutamaa tulevan viikon esitystä. Luin läpi Laura Tuomisen loistavan gadun koskien Freda 42 -talonvaltausliikehdintää sekä Seppo Niemelän kirjan Kansan vallan elvytys.

Pitkästä aikaa kuuntelin myös musiikkia. Youtube ja LastFM ovat hyviä paikkoja sille.

Viime aikoina olen pyörinyt aika paljon tilaisuuksissa ja käynyt läpi materiaalia jossa pohditaan demokratian tilaa. Usein demokratiaa arvioidaan äänestysaktiivisuuden kautta. Äänestysaktiivisuus sinällään on mielestäni huono demokratian, puhumattakaan kansalaisyhteiskunnan mittari. Mikäli äänestysaktiviisuutta haluttaisiin kuitenkin lisätä, olisi erilaisia keinoja tarjolla vaikka kuinka paljon.

Yhtenä mahdollisuutena olisi äänestysvelvollisuus. Tämä on käytössä esimerkiksi Australiassa, Belgiassa, Kreikassa ja Luxemburgissa. Usein äänestysvelvollisuutta kritisoidaan sillä, että se vie mahdollisuuden olla äänestämättä. Ainahan voi kuitenkin äänestää tyhjää. Sanktio kokonaan äänestämättäjättämisestä voisi olla hyvin pieni tai muodollinen (vrt. kypäräpakko pyöräiltäessä tai heijastimen käyttöpakko). Äänestysvelvollisuus voisi olla verrattavissa oppivelvollisuuteen ja asevelvollisuuteen. Eikö edustuksellisen demokratian toteutuminen ole vähintään yhtä arvokas asia?

Mikäli siis on huolissaan äänestysaktiivisuudesta, luulisi olevan valmis kannattamaan äänestysvelvollisuutta. Ihan eri asia on tietysti se, onko äänestysaktiivisuus mikään itseisarvo.

Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.