Hiroshiman muistopäivä on hyvä hetki luopua asevelvollisuudesta

Tänään (6.8.) tulee kuluneeksi 64 vuotta siitä, kun Japanin Hiroshimaan pudotettiin atomipommi. Mitä mahtavat ajatella tänään ne, jotka tuosta teosta päättivät ja sen suorittivat? Olisitko itse valmis tappamaan satojatuhansia ihmisiä? Sopii vain toivoa, että vastaavaa ei tapahtuisi enää koskaan. Suomi on yksi niitä harvoja Euroopan maita, jossa on käytössä vielä yleinen asevelvollisuus. Kun puhutaan esimerkiksi työurien pidentämisestä huoltosuhteen parantamiseksi, olisi asevelvollisuudesta luopuminen yksi mahdollisuus. Sen sijaan, että nuoret miehet pakotetaan … Lue lisää

Maitotuotteiden välttämisen syy: ilmastonmuutos, eläinten kohtelu ja terveys

Jukka Huhta kiteytti YLE:n uutisissa (4.8.) erinomaisen hyvin sen, miksi maitotuotteita kannattaa välttää ja korvata ne esimerkiksi kaura- ja soijapohjaisilla elintarvikkeilla. Huhdan mukaan valintaan on kolme syytä: ilmastonmuutos, eläinten kohtelu ja terveys. Ruoka on muutenkin asumisen ja liikenteen ohella yksittäisen ihmisen kannalta kaikkein eniten ympäristökuormitusta aiheuttava tekijä. YK:n elintarvike ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan pelkästään eläintenkasvatus aiheuttaa 18 prosentin osuudellaan enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin liikenne. Herääkin kysymys, millä perusteella esimerkiksi Suomen hallitus, … Lue lisää

Orwell oli väärässä

Kesällä on hyvä lukea kirjallisuuden klassikoita. Aiemmin lukemani Sunzin Sodankäynnin taidon lisäksi kävin läpi nyt myös Orwelin teoksen Vuonna 1984. Orwell luo kirjassaan ahdistavan kuvan Winston Smithin matkasta totalitaristisessa yhteiskunnassa, jonka iskulauseisiin kuuluu: Sota on rauhaa, vapaus on orjuutta ja tietämättömyys on voimaa. Ihmisten toimintaa kontrolloidaan teleruutujen kautta ja ajatuspoliisi on läsnä kaikkialla. Winston työskentelee totuusministeriössä, jossa historiaa kirjoitetaan jatkuvasti uudestaan. Orwellin vuoden 1984 yhteiskunnassa menneisyyttä ei vain muutettu, vaan … Lue lisää

Ruuan alv-porrastus uusiksi – voisitko luopua sähköpostista?

Hallitus on sopinut ruuan arvolisäveron (alv) alentamisesta 17 prosentista 12 prosenttiin lokakuun alusta lähtien. Kyse on 500 miljoonan euron tuesta maataloudelle, mm. suomalaiselle eläintuotannolle. Kun tiedämme, että ruoka on asumisen ja liikkumisen ohelle kaikkein suurin yksityisen kulutuksen ilmasto- ja ympäristövaikutusten aiheuttaja, alv-vero tulisi porrastaa ruualle ympäristöperustaisesti. Käytännössä siis vähemmän ympäristöä kuormittavien ruoka-aineiden arvolisäveroa alennettaisiin. Sen sijaan runsaasti luonnonvaroja kuluttavista ja kasvihuonepäästöjä aiheuttavista elintarvikkeista, kuten juustosta ja naudanlihasta, tulisi periä erillistä … Lue lisää

Kymmenysliike pystyyn

Heikki Hiilamo kirjoittaa Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla (HS 30.7.2009) Peter Singerin uusimmasta teoksesta The Life You Can Save. Acting Now to End World Poverty hyvin. Singer kysyy kirjassaan osuvasti: Jos näet  vesialtaaseen hukkumaisillaan olevan lapsen, yritätkö pelastaa häntä, vaikka uudet kenkäsi kastuisivat ja sinulla olisi ehkä kiire töihin? Singerin mukaan keskituloisten tulisi lahjoittaa viisi prosenttia hyväntekeväisyyteen ja rikkaiden vähän enemmän. Mielestäni kaikki ihmiset ehkä kaikkein köyhimpiä lukuunottamatta voisivat lahjoittaa esimerkiksi 5-10 … Lue lisää

Luonnonvarojen kulutuksen kolme harhaluuloa

Luin vihdoin ja viimein jo maaliskuusta asti odottamassa olleen ENVIMAT-hankkeen väliraportin. Seuraavassa muutama raportin pohjalta tekemäni tulkinta ja kiinnostava poiminta. 1. Energiaintensiivinen vientiteollisuus ei selitä Suomen korkeaa luonnonvarojen kulutusta. Yleensä Suomen korkeaa luonnonvarojen kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä henkeä kohden pyritään selittämään energiaintensiivisellä vientiteollisuudella. Tämä pitää osittain paikkansa. ENVIMAT-selvityksen mukaan Suomen tuontiin sisältyy kuitenkin ulkoistettuja ympäristövaikutuksia suunnilleen yhtä paljon kuin mitä vientiin menee. Suomen tuontiin liittyy ulkomailla tapahtuvia kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat suuruudeltaan … Lue lisää

Kuluttajuuden myytti

Luin Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikirjan (2008) Kulutuksen politiikat arjen muovaajana. Kirja on ladattavissa pdf-tiedostona täältä. Teos ei sinällään tarjonnut mitään uutta. Mielenkiintoisin osa löytyi lopun puheenvuoroista. Mika Panzarin viimeinen artikkeli ”Kuluttajuuden myytti politiikassa” palautti mieleen muutaman perusasian, joka kulutuskeskustelussa kannattaisi muistaa. Varsinkin silloin kun väitetään, että kuluttajat tarvitsevat lisää tietoa, jotta osaavat vaatia parempia (esimerkksi ympäristöystävällisempiä) tuotteita tai että jokaisen ihmisen pienillä teoilla on merkitystä. Uskomus kuluttajan vaikutusmahdollisuuksista pitää sisällään usein ajatuksen … Lue lisää

Kultainen peura

Viikonloppu vierähti Joensuussa. Lauantaina nautiskelimme Joensuun torin kesäohjelmasta. Samalla reissulla kävin hankkimassa itselleni uudet lenkkarit. Joensuun urheiluliikkeistä saa usein parempaa palvelua kuin Helsingissä. Tällä kertää ystävällinen myyjä löysi minulle heti oikeat kengät vanhojen tilalle. Niitä pääsi myös kätevästi kokeilemaan juoksumatolla. Sain kuitenkin paljon toruja siitä, että olin käyttänyt vanhat kengät liian loppuun. Kun juoksee noin 50 km viikossa, pitäisi kengät vaihtaa puolen vuoden välein tai käyttää vähintään kaksia kenkiä vuoden … Lue lisää

Ota elämäsi haltuun – Zen to Done

Viikonloppuna luin Leo Babautan (katso Zen Habits -blogi) Zen To Done -verkkokirjan. Vaikka kyseessä onkin tehokkaan arjen alkeet, on teksti ilman muuta lukemisen arvoinen ja monille suorittajille siitä irtoaa paljon hyviä käytännön vinkkejä. Babauta ehdottaa otettavaksi käyttöön kymmenen tapaa. 1. Pidä mukanasi aina muistikirja, jossa on lista avoimista tehtävistä, ja johon voit kirjoittaa uudet ideat. Kun tehtävät ja ideat on kirjoitettu ylös, vapautuu pää ottamaan vastaan uusia ajatuksia. 2. Pidä … Lue lisää

Voi miten leppoisa heinäkuun viikko

Maanantaina olin lounaalla Helsingin Sanomien toimittaja Johanna Mannilan kanssa liittyen Kööpenhaminan tulevaan ilmastokokoukseen. Illalla juhlimme Maijan ja Kallen uutta nimeä Kumpulan kallioilla. Tiistaina olin koko päivän Espoossa tekemässä tietoliikennealan ympäristöpäällikön hommia. Lisäksi tutustuin lausunnolle tulleeseen päästökauppalain muuttamista koskevaan lakiesitykseen sekä kävin läpi Pidot Vuosaaressa -teoksen tekstejä. Keskiviikkona lounastin opetusministeriön Titti Laineen kanssa ministeriön valmisteilla olevasta kansalaisjärjestöstrategiasta. Lisäksi annoin Up-uutispalvelulle haastattelun EU:n energia- ja ympäristöministereiden epäviralliseen kokoukseen liittyen. On törkeää, että … Lue lisää

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa