Hyvä johtaminen – Osa 9: Motivaatio

Motivaatio on tekemisen käyttövoima eli halu. Töissä motivaation lähteenä toimii yleensä mielekäs työ ja hyvä työympäristö. Hyvä johtaja mahdollistaa ihmisille nämä tekijät. Palkka on usein motivaation näkökulmasta tyytymättömyyttä lisäävä hygieniatekijä. Palkankorotukset harvoin motivoivat hetkeä kauempaa, mutta mikäli palkkaa saa selvästi vähemmän kuin kollega, vaikuttaa se motivaatioon negatiivisesti. Unelmat ja visiot ovat yksi motivaation käyttölähde. Jos ei ole unelmia, ei ole paljon mitään. On epätodennäköistä löytää itseään vuoren huipulta kulkemalla ilman … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 44 (1.-7.11.2010)

Maanantaina kävin juoksemassa ja istuin aamupäivän hyvien järjestöjen toiminnanjohtajien ja pääsihteereiden aamutapaamisessa. Iltapäivän aluksi olin avaamassa Luonto-Liiton Salakaadot seis -kampanjaa. Kampanjaa on tukemassa yli 50 tunnettua suomalaista, mm. Sofi Oksanen, Mariska, Rakel Liekki, Antti Nylén, Mikael Jungner, Timo T. A. Mikkonen, Aki Kaurismäki, Tommi Korpela, Kari Väänänen ja Karri Miettinen (Paleface). Iltapäivällä vastailin Tarja Ketolan Suomen luonnonsuojeluliiton tulevaisuustyötä koskeviin tutkimuskysymyksiin sekä allekirjoitin Luonto-Liiton ja Sharewoodin välisen yhteistyösopimuksen. Illalla olin Ruotsin … Lue lisää

Brad Warner ja Hardcore zen

Lueskelin viime viikon luku- ja kirjoituslomani aikana Brad Warnerin Hardcore zen -kirjan. Lukulistalle teos pääsi taannoin kokeilemastani zazen-seinääntuijotusharjoituksesta: Linturetki: 20 havaintoa ja Zen-istumista. Kirjasta opin mm. Buddhan neljä jaloa totuutta, jotka Warnerin tulkitsemina ovat: 1. Kaikki mikä elää, kärsii 2. Kärsimys johtuu himosta 3. Himon lakkaaminen johtaa kärsimyksen lakkaamiseen 4. Oikean tien totuus johtaa himon lakkaamiseen Oikean tien totuus koostuu kahdeksasta osasta: oikea ymmärtäminen, oikea ajattelu, oikea puhe, oikea toiminta, … Lue lisää

Arktista vimmaa ja John Webster: Katastrofin aineksia

Mikäli ilmaston lämpeneminen halutaan pitää kahden asteen tuntumassa, tulee teollisuusmaissa vähentää päästöjä Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) arvion mukaan vähintään 25-40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 80-95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Olin torstaina (4.11.) Rovaniemellä Arktikumissa Arktista vimmaa elokuva- ja mediafestivaalilla kommentoimassa kahdessa eri paneelikeskustelussa John Websterin Katastrofin aineiksia -dokumenttia. Olen kirjoitellut aikanaan dokumentista myös Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoblogiin. Katastrofin ainekset muodostuvat dokumentissa seuraavista seitsemästä osatekijästä: 1. Ongelma ei ole minun 2. Psykologinen … Lue lisää

Ruuan ympäristövaikutukset: Voiko enää mitään syödä?

Olin keskiviikkona (3.11.) Kotkan Vihreiden 25-vuotisjuhlaseminaarissa puhumassa ruuan ympäristövaikutuksista. Hieno sessio ja hyvät keskustelut. Kiitos järjestäjille! Asuminen, liikkuminen ja ruoka muodostavat kolme neljäsosaa yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä. Pelkästään maatalouseläinten tuotanto aiheuttaa maailmanlaajuisesti enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin liikenne. Suomen maatalouden päästöistä yli puolet tulee lihantuotannosta ja noin neljäsosa maidontuotannosta. Kannattaa suosia kausikasvisruokaa ja välttää ruuan hävikkiä. Naudanliha ja juusto kuluttavat kaikkein eniten luonnonvaroja siinä missä omena, peruna ja viljatuotteet ovat ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Mitä … Lue lisää

Salakaadot seis -kampajaa tukee yli 50 tunnettua suomalaista

Maanantaina (1.11.) avattiin Luonto-Liiton Salakaadot seis -kampanja Helsingissä Lush Finlandin myymälässä. Susien suojelulle on vankat perustelut 1. Susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji. 2. Susien määrä on romahtanut ja on tällä hetkellä vain noin 150-160 yksilöä 3. Susi kuuluu Suomen luontoon ja sillä on oikeus lajityypilliseen elämään 4. Susi on erityinen eläin suomalaisessa kulttuurihistoriassa 5. Susi on Suomen matkailuvaltti Suurin uhka Suomen susikannalle on salametsästys. Susien salakaatamista vastustavaa kampanjaa on … Lue lisää

Päivällisellä Ruotsin kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin kanssa

Olin maanantai-iltana (1.11.) Presidentinlinnassa Ruotsin kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin Suomen vierailun kunniaksi järjestetyllä päivällisellä yhdessä Annukan kanssa. Hieno tilaisuus. Paikalla oli noin 160 kutsuvierasta. Tilaisuuden aluksi Victoria ja Presidentti Halonen pitivät hyvät puheet. Päivällisellä esiintyi lauluyhtye Fork sekä Kaartin soittokunta. Erityisen ilahduttavaa oli, että paikalle oli kutsuttu niin paljon nuoria vaikuttajia ja esimerkiksi ympäristöjärjestöjen edustajia. Väitän, että ympäristöjutut ovat todella nousseet marginaalista valtavirtaan, kun Luonto-Liiton pääsihteeri ja niin monet … Lue lisää

Hyvä johtaminen Osa 8: Rikastava vuorovaikutus

Hyvä johtaja kykenee sosiaalisissa kohtaamisissa luomaan mukavan ja innostuneen ilmapiirin, jossa ihmiset uskaltavat toimia omien kykyjensä mukaan yhteisen päämäärän eteen. Hyvänä tavoitteena voi olla vaikka se, että ihminen on sinut kohdattuaan paremmalla tuulella kuin sitä ennen. Oletko sinä juuri se henkilö, joka saa ihmiset tuntemaan itsensä onnellisiksi ja merkityksellisiksi? Esimerkiksi Pekka Himanen on omilla luennoillaan puhunut paljon rikastavasta vuorovaikutuksesta. Kannattaa siis pohtia, millä tavalla toista voi auttaa olemaan parhaimmillaan,  millä … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 43 (25.-31.10.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa, istuin vetämässä Luonto-Liiton viisikon ja työhyvinvointiryhmän kokousta sekä toimistokokousta, jossa puhuin myös rikastavasta vuorovaikutuksesta. Iltapäiväksi pyöräilin Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle, jossa osallistuin Ympäristöakatemiaa toteuttavan Ympäristöareenan hallituksen ja Luonnonsuojelija-lehden toimistusneuvoston kokouksiin. Illalla vedin Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksen kokousta, jossa käytiin läpi sääntömuutosasiat ja vuoden 2011 budjetti. Päivän päätteeksi muokkasin vielä Luonto-Liiton yhdeksän kuukauden toimintakertomusta. Tiistaina aloitin vajaan viikon mittaisen luku- ja kirjoitusloman. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että loppuviikolle en … Lue lisää

The Social Network – Elokuva innostuksesta ja tekemisestä

Kävin katsomassa Facebookin perustaja Mark Zuckerbergista kertovan The Social Network -elokuvan. Ohessa neljä havaintoa. 1. Innostus, energia ja intensiteetti. Elokuvasta välittyi paikoin mieletön sitoutuminen tekemiseen ja flow. Kannattaisi välillä kysyä myös itseltään, miten omaa merkityksellistä tekemistään voisi tehdä niin tosissaan. 2. 1980-luvun bilekulttuuri. Elokuvan bile-, klubi- ja naiskuvakuva vaikutti epätodelliselta, etäiseltä ja vanhanaikaiselta, suorastaan 1980-lukulaiselta. 3. Arjen innovaatiot. Oli innostavaa huomata, miten arjen kohtaamisista ja havainnoista syntyi Facebook-innovaatioita. 4. Kilpailu. … Lue lisää

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa