Viikon 34 uutiset/linkit – TOP5

1. Kilpailuvirasto ärähti maalämmön rajoittamisesta Helsingissä Edelleen ”Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohonen sanoi torstaina HS:lle, että Helsingin uusille asuinalueille Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja Östersundomiin ei pitäisi rakentaa nollaenergiataloja, koska ne syövät kaukolämpöjärjestelmän tehokkuutta.” Pitäisikö siis maalämmön lisäksi kieltää myös nollaenergiatalot, jotta Helsingin Energian fossiilisten polttoaineiden ”tehokasta” käyttöä voidaan jatkaa? 2. Kivihiilen kulutus kasvoi 34 prosenttia vuoden ensimmäisellä puoliskolla Kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 tammi-kesäkuussa sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 3,3 miljoonaa tonnia (83 … Lue lisää

Kasvukeskustelun (degrowth) huippunimet Suomeen 24.9.2010

Talouskasvukeskustelun kansainväliset huippunimet Tim Jackson, Peter Victor ja Serge Latouche saapuvat Suomeen. He puhuvat Suomen luonnonsuojeluliiton, Luonto-Liiton ja monen muun tahon järjestämässä Kasvu murroksessa -konferenssissa 24.9. Helsingissä Vanhalla ylioppilastalolla. Konferenssissa etsitään vaihtoehtoja jatkuvaan kasvuun perustuvaan talouteen, joka uhkaa ilmastoa ja hyvinvointia. Entä jos talouskasvu ei jatkukaan ikuisesti tavoiteltavaa kolmen prosentin vuosivauhtia, kun ihmiset löytävät merkityksiä palkkatyön ulkopuolelta, väestö ikääntyy ja ekologiset reunaehdot ylittyvät? Mikä on suunnitelma B? Millä tavalla elintärkeät … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 33 (16.8.-22.8.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa 25 km lenkin. Jatkoin selvityksen tekemistä verkkovaikuttamisesta ja kävin lounaalla Luonto-Liiton porukoiden kanssa. Iltapäivän istuin Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) ja Sitran yhteisessä työseminaarissa liittyen kansalaisyhteiskunnan merkityksellisyyteen ja tutkimukseen Suomessa. Näyttää siltä, että kansalaisyhteiskunta-tutkimuksessa liikutaan liikaa 1960-luvun viitekehyksissä kun ihmetellään, miksi nuoret eivät osallistu yhteiskunnalliseen toimintaan. Yhteiskunta on kuitenkin aika lailla muuttunut. Kun yhteiskunta muuttuu, on selvää, että myös tavat vaikuttaa ja osallistua siihen muuttuvat ja näin myös … Lue lisää

Maailman ylikulutuspäivä 21.8.2010

Ihmiset kuluttivat lauantaina 21.8. loppuun kaikki maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Tämän olisi pitänyt riittää koko vuodeksi. Tästä päivästä lähtien elämme kuitenkin yli varojemme. Kulutamme enemmän luonnonvaroja kuin maapallo pystyy vuodessa tuottamaan. Otamme velkaa tulevilta sukupolvilta. Huolestuttavaa on, että viime vuodesta maailman ylikulutuspäivä aikaistui kuukaudella. Asiasta tiedotti ympäristöministeriö. Tätä vauhtia ihmiskunta tarvitsee vuonna 2020 noin 1,7 maapalloa tyydyttämään uusiutuvien luonnonvarojen tarpeensa ja ekosysteemien hiilen sidontakyvyn. Valitettavasti meillä on vain … Lue lisää

Hallituksen budjettiriihi: Hyvää ja parannettavaa

Hallitus esitteli eilen torstaina (19.8.) vuoden 2011 talousarvioesityksensä. Esityksessä on monia hyviä avauksia ja vielä useampia asioita, joita voi tulevassa eduskuntakäsittelyssä parantaa. Hyviä asioita ovat ilman muuta (1) energiaverojen ja (2) kehitysyhteistyömäärärahojen korotukset, (3) Seinäjoki-Oulu raideyhteyden perusparannus, (4) makeisvero sekä (5) määrärahojen osoittaminen uusiutuviin energialähteisiin. On myös ilahduttavaa, että jäteveroa korotetaan ja ympäristöministeriö sai ministeri Paula Lehtomäen johdolla lisättyä Itämeren suojeluun 3 miljoonaa euroa. Parannettavaa eduskunnalla on kuitenkin sitäkin enemmän. … Lue lisää

Suomi kestävän kasvun uralle – kasvufetissi tarvitsee uskon hypyn

Osallistuin perjantaina 13.8.2010 valtioneuvoston kanslian ja pääministeri Mari Kiviniemen järjestämään kutsuseminaariin ”Suomi kestävän kasvun uralle”. Pääministeri Mari Kiviniemen mukaan Suomen tulee luoda vuosikymmenen yli ulottuva pitkän aikavälin kasvuohjelma. Tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvu nojaa hänen mukaansa omaan osaamiseemme. Talouskasvu on tärkeää, koska sen myötä syntyy työpaikkoja, valtio saa lisää tuloja, ja näin voidaan turvata hyvinvointipalvelut ja eläkkeet. Valtioneuvoston kasvuhankkeen puheenjohtaja ministeri Antti Tanskanen esitteli työryhmänsä työtä. Tulevaisuuden tärkein tavoite on työn … Lue lisää

Ville-Veikko Hirvelä: Kulutuskarkuri, jolla on varaa olla ilman

Vietin aamupäivän Turussa Aurinkotehtaalla. Kävimme Tom Henrikssonin kanssa keskustelemassa Ville-Veikko Hirvelän kanssa ekologisen elämäntavan valinnoista sekä sitä, kuinka pitkälle näissä valinnoissa on tarpeen mennä. Kuinka paljon ja millaisia valintoja meidän tulisi tehdä? Riittääkö se, että asuu tiiviisti, käyttää ekosähköä, laittaa oveensa ”ei mainoksia, kiitos!” -tarran ja pesee pyykkinsä 30 asteessa? Riittääkö se, että liikkuu pyörällä ja julkisilla kulkuneuvoilla sekä välttää lentämistä ja autoilua? Riittääkö, että on vegaani sekä kieltäytyy päihteistä … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 31 (2.8.-8.8.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa ja aloitin selvityksen tekemisen verkossa pääosin tai kokonaan tapahtuvan kansalaistoiminnan mahdollistamisesta. Blogikirjoitukseni Kuopion asuntomessuista julkaistiin CO2-raportti.fi -verkkosivuilla. Kommentit olivat taattua Stalin- ja ilmastoskeptikkotavaraa. Aamupäivällä vastailin myös Kuluttaja-lehdelle ekoenergiasta. Oma sähkösopimus kannattaa käydä vaihtamassa täällä. Illalla vietimme Annukan syntymäpäivää. Kävimme syömässä Ravintola Kotossa, kävelimme ja uimme Seurasaaressa sekä matkustimme Linnanmäen vuoristoradalla ja päädyimme lopulta istumaan iltaa Alppilaan Samin ja Lauran seuraksi. Tiistaina tein koko päivän selvitystä verkkovaikuttamisesta … Lue lisää

Bonnin ilmastokokous – Kolme vinkkiä kansainväliselle ilmastoneuvottelijalle

Kansainväliset ilmastoneuvottelut junnaavat paikallaan ja alkavat muistuttaa yhä enemmän Olkiluodon ydinvoimalaprojektia. Jatkuvia laatuongelmia, aikataulu loputtomasti myöhässä ja odotukset saavutettavista päästövähennyksistä kadonneet taivaan tuuliin. Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta poliittista tahtoa oikeudenmukaiseen, kunnianhimoiseen ja laillisesti sitovaan ilmastosopimukseen löytyisi? Tässä kolme vinkkiä ilmastoneuvottelijalle. 1. Lyö kaikki kortit heti pöytään. Sitoudu yksipuolisesti tiputtamaan päästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja olemaan kokonaan hiilineutraali viimeistään vuosiin 2030-50 mennessä. Ilmoita myös ottavasti käyttöön kansallinen … Lue lisää

Lentoliikenteen loppu – junaliikenteen alku

Finncomm ilmoitti maanantaina (2.8.) lopettavansa lentoliikenteen Poriin, Seinäjoelle ja Jyväskylään. Hyvä, sillä lentäminen on ympäristön kannalta kaikkein haitallisin liikkumismuoto. Lyhyempiä mantereen tai maiden sisäisiä lentoja ei välttämättä tarvittaisi lainkaan, jos junayhteydet toimisivat kunnolla. Valtion tuoreessa budjettiesityksessä Seinäjoen ja Mikkelin lentokenttien ylläpitoon ja investointeihin ollaan osoittamassa 2,7 miljoonaa euroa. Nyt nämä rahat voi laittaa kyseisten kaupunkin kevyen- ja joukkoliikenteen edistämiseen sekä rataverkon parannustöihin. On ollut surullista seurata, kuinka liikenneministeri Anu Vehviläinen … Lue lisää

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?

Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.

Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.

Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.

Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.

Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:

- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.

Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?

Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Seuraa minua Instagramissa