Viikkopäiväkirja 33 (16.8.-22.8.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa 25 km lenkin. Jatkoin selvityksen tekemistä verkkovaikuttamisesta ja kävin lounaalla Luonto-Liiton porukoiden kanssa. Iltapäivän istuin Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) ja Sitran yhteisessä työseminaarissa liittyen kansalaisyhteiskunnan merkityksellisyyteen ja tutkimukseen Suomessa. Näyttää siltä, että kansalaisyhteiskunta-tutkimuksessa liikutaan liikaa 1960-luvun viitekehyksissä kun ihmetellään, miksi nuoret eivät osallistu yhteiskunnalliseen toimintaan. Yhteiskunta on kuitenkin aika lailla muuttunut. Kun yhteiskunta muuttuu, on selvää, että myös tavat vaikuttaa ja osallistua siihen muuttuvat ja näin myös teoriat, jotka selittävät tätä, tulisi muuttua.

Tiistaina jatkoin selvityksen tekemistä verkkovaikuttamisesta. Samalla myös Helsingin Sanomat oli julkaissut mielipidekirjoitukseni: Talouskasvun tavoittelu on sokeaa politiikkaa. Iltapäivällä pidimme Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin työpalaveria tulevista syksyn jutuista. Lisäksi tiedotimme jo aamulla itämetron suunnitelmiin liittyen: Metro katkoisi Sipoonkorven luontoyhteydet. Illalla istuin vielä Kasvu murroksessa -hankkeen ohjausryhmän kokouksessa. Degrowth-aiheinen seminaari pidetään siis perjantaina 24.9. klo 8.30-18.00 Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä. Seminaarin ohjelma ja lisätietoja löytyy osoitteesta: http://www.degrowthfinland.fi/

Keskiviikkona kävin juoksemassa 15 km lenkin. Olen viimeviikkojen aikana lisännyt juoksuun vähän vaihtelua. Tämä tekee juoksuharrastuksesta selvästi innostavampaa. Myös verkkosivukolumnini Tanskan ja Suomen pyöräilystä julkaistiin Luonto-Liiton sivuilla. Lisäksi lähetimme Uudemnaan ympäristönsuojelupiirin nimissä ministereille ja heidän erityisavustajille hallituksen budjettiriiheen liittyen. Muuten päivä sujui tukevasti verkkovaikuttamista koskevan selvityksen kimpussa.

Torstaina kävin aamulla juoksemasa 10 km lenkin ja pyöräilin Radio Novan haastatteluun. Keskustelimme toimittaja Pauliina Tuomolan kanssa siitä, miten kesällä tehdyt ekosynnit voi hyvittää. Tämän jälkeen sukelsin Luonto-Liiton kokousputkeen ja valmistelin mm. tulevaa hallituksen kokousta, hoitelin henkilöstöasioita sekä vastailin Aamulehden ja Kuluttaja-lehden toimittajien kysymyksiin koskien suomessa käytetyn kivihiilen alkuperää ja ydinvoimasähkön myyntiä päästöttömänä.

Perjantaina kävin aamulla juoksemassa 10 km lenkin ja jatkoin selvityksen tekoa verkkovaikuttamisesta. Samalla käytin päivän aikana noin seitsemän tuntia viimeisen parin päivän aikana tulleiden sähköpostiviestien läpikäyntiin. Vääjäämättä mieleeni nousi kysymys, kuinka omaa sähköpostin käyttöä voisi tehostaa. Pitäisikö ottaa käyttöön sähköpostiton perjantai tai lyhentää omia sähköpostejaan viiden lauseen mittaisiksi? Vai olisiko ratkaisu sittenkin tehdä vähän vähemmän asiaoita, delegoida niitä muille tai palkata erityisavustaja?

Viikonloppuna otin rennosti. Kävin pari kertaa juoksemassa. Lauantaina siivosimme, valmistimme makaronilaatikkoa ja leivoimme sämpylöitä. Keskutelimme tulevista kuvioista ja teimme iltakävelyn olympiastadionille, jossa samalla saimme nauttia U2:n keikasta. Sunnuntaina vietin hiukan aikaa Kuuran, Jukan ja Elinan kanssa sekä valmistelin tulevan viikon esitystä ja tein kirjoitustöitä.

Viikon aikana kävin juoksemassa 6 kertaa  (yhteensä 79 km) ja pyöräilin 46 km sekä tein kerran lihaskuntoharjoittelua. Työtunteja ja yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä kertyi viikon aikana yhteensä 64 tuntia.

Tulevan viikon aikana jatkan selvityksen tekemistä verkkovaikuttamisesta, istun ilmasto.org:n viestintätyöpajassa, vedän Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksen kokousta, olen esittelemässä asioita Luonto-Liiton hallituksen kokouksessa sekä puhun kansalaislobbauksesta Polttava Kysymys -kampanjan koulutustilaisuudessa.

Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Seuraa minua Instagramissa