Puhe YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonille

Helsinki, 27 May 2009 Leo Stranius Mr. Secretary-General Dear guests My name is Leo Stranius. I’m working as a Climate Specialist at The Finnish Association for Nature Conservation which is the biggest environmental NGO here in Finland. Our organisation is a member of Climate Action Network International, which groups 450 environmental NGOs worldwide and actively participates in the UNFCCC process. We must find a common understanding on an ambitious and … Lue lisää

Vapaus valita ruuhkamaksut

Maantaina osallistuin Säätytalossa ruuhkamaksutyöryhmän viimeiseen kokoukseen. Vuoden mittaan konsulteilla teetetty selvitys osoittaa sen, minkä tiedämme jo kokemuksen perusteella muista maista muutenkin. – Ruuhkamaksut lisäävät liikennejärjestelmän toimivuutta ja vähentävät ruuhkia – Ruuhkamaksut lisäävät joukkoliikenteen käyttöä – Liikenneonnettomuudet vähenevät – Kasvihuonekaasupäästöt, hiukkaspäästöt ja muut ympäristövaikutukset vähenevät – Maankäyttöön liittyvät vaikutukset ovat myönteisiä – Ruuhkamaksujen käyttöönotto on yhteiskuntatalouden kannalta erittäin kannattavaa Näitä asioita ei kuitenkaan voida työtä ohjaavan liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Juhani … Lue lisää

Välillä vähän relammin – cooperin testissä 3000 metriä

Keskiviikkona otin rennosti. Nukuin ilman kelloa ja lueskelin aamulla sängyssä Matti Rämön Rengasrikkoja Saharassa -kirjaa. Kaikesta löysäilystä huolimatta olin liikkeellä jo ennen aamuyhdeksää hakemassa mattoa pesulasta. Turha kuitenkaan kuvitella pääsevänsä arjesta irti silloin kun muut touhuavat. Päivän mittaan kävin läpi sähköposteja ja vastailin puhelimeen sekä kirjoittelin ajatuksia tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnasta. Illaksi painuin Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle asentamaan uutta tietokonettani (Fujitsu-Siemens LifeBook P8020) Torstaina kävimme Annukan kanssa juoksemassa Cooperin testin Oulunkylän urheilupuistossa. Pari … Lue lisää

Venäjän konttiliikenne raiteille – kyllä kiitos!

Venäjän tullilaitos on esittänyt, että Suomen kautta Venäjälle kulkeva konttiliikenne siirrettäisiin maanteiltä rautateille. Asiasta kertoi muun muassa YLE. Ympäristön- ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta ehtotus on hyvä. Suomalaisethan ovat jo pitkään vaatineet Venäjän rekkaliikenteestä aiheutuvien haittojen vähentämistä. On selvää, että tavaraliikennettä pitää muutenkin saada siirrettyä kumipyöriltä raiteille. Tämä vähentää liikenteen päästöjä. Samalla myös meluhaitat vähenevät ja liikenneturvallisuus paranee. Onkin valitettavaa, että liikenneministeri Anu Vehviläinen kiirehti tuomitsemaan Venäjän suunnitelmat Suomen satamien lyhytnäköisten … Lue lisää

17.5.2009: Kevyttä sunnuntaipuuhaa

Aamupäivällä kävimme juoksemassa ja teimme herkullista pastaa tomaatti-tofu-kastikkeen kera (taas). Tämän jälkeen piipahdimme Kumpulan kyläkirppispäivillä. Matkaan tarttui eurolla mm. Desmond Morrisin Alaston apina -kirja. Kirppispäivillä törmäsimme muutamiin ystäviimmekin. Päivän relailun jälkeen oli aika tarttua hommiin. Ensin siivous. Imuroinnin, vessan pesun, pölyjen pyyhinnän, kukkien kastelun ja roskien viennin lisäksi siivosin myös tietokoneeni ja reppuni. Tämän jälkeen kirjoittelin Maan ystävien lausuntoa ympäristöministeriölle liittyen kestävän kehityksen strategian arviointiin sekä valmistelin muita hauskoja tulevia … Lue lisää

15.5.2009: Jätteenpoltosta A-zoomissa

Aamupäivällä osallistuin ympäristö- ja kehitysjärjestöjen kokoukseen Kehys ry:n tiloissa. Keskustelimme järjestöjen yhteisistä linjauksista liittyen Kööpenhaminan ilmastokokoukseen. Tärkeimmät tavoitteet ovat teollisuusmaiden vähintään 40 prosentin päästövähennykset, kehitysmaiden 15-30 prosentin päästövähennykset verrattuna perusuraan sekä metsäkadon pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi tarvitaan rahoitusta ja teknologian siirtoa. Töölöstä pyöräilin takaisin Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle. Pidimme kakkutarjoilut Haaga Helian opiskelijoille liittyen tammikuussa järjestettyyn Passaa Pakkasen Puolesta -kaupunkitapahtumaan. Opiskelijoiden kanssa on ollut huippukiva tehdä yhteistyötä. Lounaalla istuin Annukan … Lue lisää

14.5.2009: Kuka voi auttaa?

Luonto-Liitosta Annukan kanssa kotiin pyöräillessämme huomasimme Simonkadulla henkilön huonossa kunnossa maassa makaamassa. Pysähdyimme auttamaan tajuissaan ja suhteellisen selvin päivän olevaa henkilöä. Annukka kävi ostamassa mehua ja välipalakeksin. Samalla soitin hätäkeskukseen. Kyseessä oli koditon ihminen, jolla oli myös cp-vamma. Hänet oli pahoinpidelty ja lompakko oli varastettu. Hän ei päässyt itse liikkumaan. Kahdenkymmenen minuutin kuluttua paikalle tuli poliisi, joka vei henkilön pois. Keskusteluissa kaverin kanssa kävi ilmi, että hän oli ollut lähes … Lue lisää

14.5.2009: Kuka määrää mihin pyörän voi laittaa?

Aamulla YLE Radio 1:n Kaapin paikka -ohjelma kävi haastattelemassa minua ja Annukkaa häistä. Ohjelma tulee ulos toukokuun loppupuolella. Huippumukavan keskustelun jälkeen pyöräilin eduskuntaan lounastamaan Tapio Laakson kanssa. Keskustelimme muun muassa ruuhkamaksuista. Eduskunnasta matka jatkui ympäristöministeriöön. Pistäessäni pyörää ministeriön oven viereen parkkiin, tuli liikkeestä myyjä kehoittamaan, voisinko siirtää pyöräni sivummalle näyteikkunasta. Näin tein. Jälkeenpäin jäin kuitenkin miettimään kenellä on oikeus määrätä polkupyöräni parkkeerauksesta. Saako siis kiinteistössä oleva liikkeen omistaja tai myyjä … Lue lisää

13.5.2009: Ydinvoimapiknik Säteilyturvakeskuksen edessä

Tiistaina (12.5.) heräsin Joensuussa aamulla klo neljä ja hyppäsin klo 5.10. lähtevään Pendoliinoon kohti Pasilaa. Junamatkailu on superkivaa. Silloin on aikaa relailla, pohtia ja tehdä juttuja. Aamupäivällä istuin Suomen luonnonsuojeluliiton toimistokokuksessa ja lounaalla kävimme Annukan kanssa hääpäivän kunniaksi Silvopleessä. Alkuillasta Kalevan toimittaja Markku Heikkinen kävi haastattelemassa minua tulevaa kirjaansa varten kansainvälisestä ilmastopolitiikasta. Suomalaisista toimittajista Heikkinen on varmasti yksi parhaiten kansainväliseen ilmastopolitiikkaan perehtyneitä henkilöitä. Itse tapasin hänet ensimmäisen kerran Poznanin ilmastokokouksessa … Lue lisää

11.5.2009: Uusi kulma – Hiilineutraali Pohjois-Karjala -projekti

Matkustin aamulla Joensuuhun. Isäni ja siskojeni kanssa nautitun lounaan jälkeen vierailin vappuna Joensuussa vallatussa talossa. Kyseessä on kaupunkilaisten avoin kohtaamispaikka eli ”Uusi kulma – väen talo”, kylä keskellä kaupunkia, paikka kaikille ihmisille ikään, sukupuolisuuteen, yhteiskunnalliseen säätyyn, kansallisuuteen tai muuhun ihmisiä erottelevaan luokitukseen katsomatta. Väen talo oli laitettu hyvään kuntoon ja meno oli mainiota. Kaikki vieraat toivotettiin tervetulleiksi teen ja keksien kera. Paikalla törmäsin vanhaan tuttuuni, projektin puuhahenkilöön Juhana Venäläiseen. Juhana … Lue lisää

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa