Puhe YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonille

Helsinki, 27 May 2009
Leo Stranius

Mr. Secretary-General
Dear guests

My name is Leo Stranius. I’m working as a Climate Specialist at The Finnish Association for Nature Conservation which is the biggest environmental NGO here in Finland. Our organisation is a member of Climate Action Network International, which groups 450 environmental NGOs worldwide and actively participates in the UNFCCC process.

We must find a common understanding on an ambitious and binding global climate agreement this December in Copenhagen. However, the indications so far are worrying. Emissions are growing much faster than foreseen even in IPCC’s worst-case scenarios.

Mr. Secretary-General, we need dedicated climate leaders. Let me give you some examples.

The city of Copenhagen, which will host the Climate Summit in December, has pledged to become the world’s first carbon neutral capital. The Swedish government has promised to reduce emissions by 40 % by 2020. And Norway should become carbon neutral by 2030.

How about Finland? Unfortunately, Finland does not seem to be among the Nordic climate leaders. Our government has proposed to reduce emissions only from 5 to 10 % below 1990 levels by 2020. This is not enough.

What should the international climate agreement look like?

– It must be based on climate science to keep global warming well below 2 C.
– This means that industrial countries should reduce emissions by at least -40% by 2020 compared to 1990 levels.
– In developing countries emission deviation from BAU should be at least -30% by 2020.
– We have to achieve gross-zero deforestation by 2020.
– We must build a robust framework to support climate change adaptation in developing countries.

The question is: Are we the first generation which will take responsibility for action needed to combat climate change or are we the last one that pretends that nothing has changed?

Mr. Secretary-General, we will stand together with you. We are looking for more than words from UN high-level climate summit in the autumn. We are sure that you will do your best to create a better climate for all.

Thank you.

More information:
Climate Specialist Leo Stranius, leo.stranius@sll.fi, tel. +358 40 754 7371

Yksi kommentti artikkeliin ”Puhe YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonille”

Kommentointi on suljettu.

Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.