Torstai 10.5.2007

Kävimme läpi Annukan kanssa viime hetken säätöjä liittyen H-juhliin. Viimeistelimme valokuvaesityksen, tukiryhmän infopaketin, tehtävälistauksen ja logistiikkasuunnitelman sekä omat puheemme. Perjantaina lähdemme heti aamusta laittamaan Fiskarsin Lukaalia juhlakuntoon. Itse juhlat ovat sitten launtaina. Nyt alkaa jännittämään. Kirjoittamani kolumni Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmasta julkaistiin SLL:n www-sivuilla. Tekstin voi lukea suoraan osoitteessa: http://www.sll.fi/kolumni/

Voitto Loviisassa! – Keskiviikko 9.5.2007

Loviisan valtuusto hylkäsi äänin 16-11 maakaupat, jotka liittyivät E.ONin ydinvoimalahankkeeseen. Erinomainen uutinen ja pieni erävoitto ydinvoiman vastaiselle taistelulle. Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri pisti samana päivänä ennen Loviisan valtuuston kokousta oman tiedotteen, joka löytyy täältä: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/piirit/piirit2007/valkoeoninvarjossa Päivän mittaan tuli muitakin hyviä uutisia. WPD Finland suunnittelee Korsnäsin edustalle suurta tuulivoimalaipuistoa. Kyseessä olisi yli sadan tuulivoimalan puisto, jonka kokonaisteho olisi lähes 600 megavwattia. Mainiota! WWF:n virtaa tulevaisuuteen -työpaja ja Eurooppa-päivän kunniaksi järjestetyt ViNOn glögit … Lue lisää

Polkupyöräilyä – Tiistai 8.5.2007

Vuosi 2007 on pyöräilyvuosi. Itse pyrin pyöräilemään vuoden ympäri. Viime vuonna kilometreja kertyi vähän yli 5000 km. Lisätietoja pyöräilyvuodesta voi käydä katsomassa esimerkiksi osoitteessa: http://www.pyorailyvuosi.fi/. Helsingin Maan ystävien järjestämä kriittinen polkupyöräretki Helsingissä parempien polkupyöräolosuhteiden puolesta onnistui jälleen yli odotusten. Mielensoituskulkueeseen osallistui yli 100 pyöräilijää. Tiedote ja kuvia aiheesta löytyy osoitteesta: http://www.maanystavat.fi/tiedotus_artikkeli.php?aid=894&kid=1 Tapasimme iltapäivällä Janne Länsipuron. Keskustelimme vielä viime hetken H-järjestelyistä. Janne vastaa juhliemme vegaanisesta ruokatarjoiluista. Luhyen tapaamisen jälkeen jouduin pyöräilemään … Lue lisää

Kuinka paljon on tarpeeksi – Maanantai 7.5.2007

Osallistuin Radio Ylen Aikaisen Annikki Kiehelän päiväkontakti keskusteluun aiheesta kuinka paljon on tarpeeksi. Keskustelun teemat pyörivät kuluttamisessa, boikotoinnissa sekä ylipäätään vapaaehtoisessa kieltäytymisessä ja oman elämän valinnoissa. Odotin voimakasta kritiikkiä, mutta pääasiassa palaute oli myönteistä. Olen itse siis askeettinen hedonisti. Kuljen mahdollisimman paljon polkypyörällä (en käytä autoa), olen kasvissyöjä ja kotivegaani, en käytä alkoholia tai kahvia ja pyrin juomaan vihreää teetä, en koskaan syö herkkuja (karkkia, suklaata, limonadia, sipsejä, kakkua, pullaa … Lue lisää

H-järjestelyitä – Viikonloppu 5.-6.5.2007

Koko viikonloppu meni H-järjestelyiden kanssa. Kävimme tekemässä muutamia hankintoja, viimeistelimme istumajärjestystä, ohjelmaa ja aikataulua sekä askartelimme koristeita ja muuta sälää. Kaikki näyttää olevan kunnossa juhlia varten. Olen vakuuttunut, että avioliitto lujittaa ja vahvistaa Annukan ja allekirjoittaneen suhdetta – erityisesti silloin kun edessä on vaikeita aikoja. Tarkoituksena on siis vahvistaa ja luoda niitä rakenteita, jotka edesauttavat yhdessäoloamme. Sen sijaan en ole yhtään vakuuttunut siitä, että varsinaiset H-järjestelyt tukisivat suhdettamme – sen … Lue lisää

Polttarit! 28.4.2007

Parvekkeemme alta alkaa alkuiltapäivästä kuulua intialaista laulua. Joukko sariin pukeutuneita nuoria naisiahan siellä laulaa ja tanssii. Porukka tulee hakemaan Annukan polttareihin. Itse jouduin lähtemään heti Annukan noutamisen jälkeen YLE:n radiohaastettaluun. Aiheena piti olla ympäristöaktivismi. Toimittaja alkaa kuitenkin muutaman asiallisen kysymyksen jälkeen kysellä asiattomia (mm. käsirautojen ja kahleiden käytöstä, ympäristöaktivistien sisäsiittoisuudesta). Olen hämilläni. En ole koskaan joutunut moiseen tilanteeseen. Yritän vastata asiallisesti, mutta pokkani ei pidä ja alan nauraa toimittajan pimeille … Lue lisää

Influessa 23.-27.4.2007

Maanantaina jouduin olemaan töissä tärkeissä palavereissa vaikka fyysinen tilani olisi pikemminkin vaatinut sairaslomaa. Oma valinta silti. Illalla kävimme kirjasto kympissä kuuntelemassa Merin ja Jukan hääsoitantoa. Kaunista! Meri tarjosi soitannon päälle vielä Itä-Pasilassa teetä ja banaanikakkua. Tiistaina matkasin aamusta Tampereelle esittelemään jatko-opintoihini liittyväää tutkimussuunnitelmaa. Seminaari-istunto kärsi osallistujapulasta (kertooko tämä huonosta ja epäkiinnostavasta tutkimusaiheen valinnasta). Keskustelu oli silti tiivistä ja sain reppuuni monta hyvää työstämisen kohdetta. Pitäisi olla enemmän aikaa jatko-opinnoille. Nyt … Lue lisää

Sunnuntaina 22.4.2007

Sunnuntaina liittovaltuuston kevätkokous jatkui. Hyväksyimme aamupäivällä vielä edellisenä päivänä hiotut paperit sekä teimme julkilausuman: ”Hallitus unohti vaaleissa annetut ilmastolupaukset” (http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/hallitusohjelmailmasto). Yllättäen saimme vietyä kokouksen loppuun jo aamupäivän aikana ja näin ollen pääsimme hyppäämään pari tuntia aikaisempaan etelän junaan. Junamatkalla suunnittelimme hiukan tulevan liittokokouksen ohjelmaa. Lisäksi ehdin viimeistellä jatko-opintoseminaariin liittyvän esityksen sekä esityksen tulevan viikon kestävän kehityksen aikalaisvisio -hankkeen ohjausryhmän kokoukeen. Sain myös vihdoin luettua pitkään mukanani kantamat lehdet ja paperit. … Lue lisää

Lauantaina 21.4.2007

Lauantai aamuna Oulussa alkoi Luonnonsuojeluliiton liittovaltuuston kevätkokous. Tämä kokous oli itselleni erityisen tärkeä, sillä olen ehdokkaana liittohallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Valinnat tullaan tekemään liittokokouksessa Riihimäellä 26.-27.5.2007. Luonnonsuojeluliiton valtuuston kokouksen esityslistalla oli normaalien sääntömääräisten kevätkokousasioiden lisäksi liiton toimintakatsauksen hyväksyminen vuosilta 2004-2006, pitkän tähtäimen tavoiteohjelman ja toiminnan yleisten suuntaviivojen linjaaminen vuosille 2008-2010 sekä metsästrategian, suo-ohjelman ja jäteohjelman hyväksyminen. Itse toimin illalla tulevaisuustyöryhmän puheenjohtajana, joka viimeisteli toiminnan yleiset suuntaviivat vuosille 2008-2010. Illan vietto Oulussa … Lue lisää

Perjantaina 20.4.2007

Aamulla viimeistelin ViSiOlle (http://www.visili.fi) disposition opintokeskusten kestävän kehityksen viestintä- ja tiedottamissuunnitelmasta, jota olen tulevan kevään ja kesän aikana tekemässä. Kyseessä oli nyt ensimmäinen sisältösuunnitelma paperista. Olen myös esittelemässä jatko-opintosuunnitelmiani tulevalla viikolla jatko-opintoseminaarissa Tampereella ja lähetin päivitetyt tutkimussuunnitelmani seminaarin osallistujille. Sainkin sähköpostilla saman tien muutaman hyvän palautteen. Pitäisi varmaan perustaa lähiaikoina erillinen tutkimusblogi. Aamupäivällä hyppäsin Oulun junaan. Junamatkalla oli aikaa lueskella rästiin jääneitä sähköposteja sekä käydä läpi tulevan viikonlopun kokousmateriaaleja. Parasta … Lue lisää

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa