Torstai 10.1.2008 – uusi ihminen

Debatti Helsingin Energian fossiilivisioista jatkui tänään Helsingin Sanomissa pääkirjoituksen, kolumnin ja uutisenmuodossa. Hyvä niin. Helsingin Energian on korkea aika lisätä uusiutuvien osuutta nykyisestä kolmesta prosentistä energiantuotannossaan. Sitä odotellessa kannattaa vaihtaa sähköyhtiötä johonkin norppaenergiamerkittyyn. Päivä sujui tutkimussuunnitelman metodipuolta hahmoteltaessa. Lisäksi luin pari talonvaltausjulkaisuun tulevaa artikkelia. Iltapäiväksi lähdin Luonnonsuojeluliiton toimistolle. Kävin allekirjoittamassa muutaman paperit Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin toimistolla ja osallistuin ekoenergianeuvoston (http://www.norppaenergia.fi/) kokoukseen. Iltapäivällä Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri jätti lausunnon Uudenmaan ympäristökeskukselle Hyvinkään Kurkisuon yva-arviointiselostuksesta. … Lue lisää

Keskiviikko 9.1.2008 – boikotoi Helsingin Energiaa!

Vuosi ja kaiken maailman aktiviteetit ovat lähteneet innostuneesti käyntiin. Kivaa. Maanantaina osallistuin Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kansalaisyhteiskunnan tila ja osallisuus työryhmän viimeiseen tapaamiseen. Viilasimme Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan toimintasuunnitelmaan ehdotuksia. Monia hyviä ajatuksia on esillä – esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan tilaa kuvaavan indikaattoripaketin luominen. Näistä lisää joskus myöhemmin. Tiistaina olin käymässä illalla Porvoossa Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistyksen hallituksen kokouksessa. Autoimme Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin toiminnanjohtaja Ursula Immosen kanssa yhdistystä sääntöjen päivittämisessä sekä pohdimme Ruotsinpyhtään ydinvoima-yvan tilannetta. Keskiviikkona luonnostelimme … Lue lisää

Ajatuksia vuodelle 2008

Seuraavassa joitakin ajatuksia vuodelle 2008. Asiat tietysti tarkentuvat matkan varrella. Tässä kuitenkin niitä näkemyksiä, jotka vallitsevat vuoden vaihtuessa. Vuosi 2008 alkaa tutkijana Tampereen yliopistolla. Tosin työhuoneeni sijaitsee Helsingin Pasilassa Allianssi-talolla Nuorisotutkimusverkoston tiloissa. Täysipäiväinen väitöskirjan teko ei tosin näillä näkymin jatku kuin tammikuun loppuun asti. Siihen mennessä on tarkoitus saada valmiiksi täsmennetty tutkimussuunnitelma ja talonvaltauksia käsittelevä artikkelikokoelma. Lisäksi osallistun maaliskuussa Sosiologipäiville ja yritän loppuvuoden aikana ehkä hankkiä hiukan lisärahoitusta tulevia vuosia … Lue lisää

Katsaus vuoden 2007 toimintaan

Katsaus vuoden 2007 toimintaan Yhteiskunnallinen vaikutustyö Suomen luonnnosuojeluliiton nimissä, kestävän kehityksen toimikunnan työhön osallistuminen Maan ystävien edustajana, ympäristöpäällikön tehtävät tietoliikennealalla ja muut projektityöt. Kirja-artikkelit, kirjoitukset ja puhetilaisuudet sekä jatko-opintojen tekeminen ja omat häät. Vuosi 2007 oli monessa suhteessa edellisiä aktiivisempi. Siitä huolimatta päällimmäisenä on tunne, että mitään suuria muutoksia ei vuonna 2007 ole tapahtunut. Muutama pettymyskin mahtuu mukaan. Näistä kaikista seuraavassa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Suomen luonnonsuojeluliitossa (http://www.sll.fi) toimin edellisen vuoden tapaan … Lue lisää

Keskiviikko 2.1.2008 – loma takana Punkaharjulla, Retretissä

Uusi vuosi. Uudet kujeet. Takana pitkä loma. Henki ja ruumis täynnä intoa ja energiaa. Jouluaaton ja joulupäivän vietimme Annukan kanssa Turussa. Oli kiva nähdä Annukan sukulaisia. Erityisen mukavia kulinaristisia nautintoja joulupöydässä olivat pähkinäpullat, merileväkaviaari ja tofukinkku. Tapaninpäivänä matkasimme Joensuuhun tapaamaan omaa perhettäni. Kohtaamiset sujuivat mukavan keskustelun merkeissä. Samalla vierailimme tuttuun tyyliin Wanhassa Jokelassa. Rupattelimme mm. Anuliinan, Tuukan, Kallen, Maijan ja Hanna Kaisan kanssa niitä näitä. Joensuussa suoritimme hiukan shoppailua. Sain … Lue lisää

Lomarauhaa

Yhteiskunnallinen ja kaikenlainen toiminta sekä tutkimustyöt hiljenevät pyhäpäivien ajaksi. Viikonlopun olemme Annukan kanssa kotona ja sen jälkeen suuntaamme jouluksi Turkuun ja Joensuuhun. Tämän jälkeen jatkamme matkaa Punkaharjulle lomailemaan. Tarkoituksena on keskustella menneen vuoden kuvioista ja tulevan vuoden haasteita sekä tietysti ulkoilla paljon. Blogituksen pariin palaan joskus tammikuun alussa. Oikein mukavaa lomailua kaikille!

Torstai 20.12.2007 – Squat E15 ei antaudu!

Kirjoittelin koko päivän artikkelia valmisteilla olevaan Nuorisotutkimusverkoston (http://www.nuorisotutkimusseura.fi/) talonvaltauksia käsittelevään kirjoituskokoelmaan, jota olemme Mikko Salasuon kanssa toimittamassa. Lisäksi lueskelin ja kommentoin ensimmäisiä saapuneita artikkeleita. Illalla siirryin kenttätutkimuksen puolelle. Seurasin Elimäenkadun vallattua taloa puolustavaa mielenosoitusta, joka oli määrä alkaa kello 18.00. Aluksi porukka kuitenkin hengaili talon ulkopuolella tai sisällä reilun tunnin verran. Poliisit odottelivat talon tuntumassa muutaman maijan kanssa (tosin alueella oli muutamien kortteleiden päässä yhteensä ainakin kymmenkunta maijaa odottamassa). Lisäksi … Lue lisää

Keskiviikko 19.12.2007 – Jokela-ilmiö

Aamulla kävin juoksemassa kymmenen kilometrin lenkin (aika 52:20). Aamupäivän kirjoittelin artikkelia aiheesta talonvaltaus yhteiskunnallisena liikkeenä. Iltapäivän olin kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus -työryhmän palaverissa. Ideoimme kansalaisyhteiskunnan haasteita ja toimenpide-ehdotuksia useiden eri teemojen kautta. Illaksi suuntasin Suomen luonnonsuojeluliittoon. Ensin keskustelimme Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin ympäristöasiantuntijan ensi vuoden kevään työtehtävistä. Tämän jälkeen kokoonnuimme energia- ja ilmastoporukalla ideoimaan ilmastopolitiikan tulevaisuutta sekä keskustelemaan Balin ilmastokokouksesta. Tänään Nuorisotutkimusverkoston verkkojulkaisusarjassa tuli ulos Jokela-ilmiö – Sikermä nuorisotutkijoiden näkökulmia … Lue lisää

Tiistai 18.12.2007 – Suomalainen oikeuslaitos ei toimi

On järkyttävää todeta suomalaisen oikeuslaitoksen epäoikeudenmukaisuus. Maanantaina Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 16 ihmistä ehdolliseen vankeuteen (pisimmillään puoli vuotta) osallistumisesta Smash Asem -mielenosoitukseen. Lisäksi 42 syytetylle lankesi sakko. Nämä tuomiot siis siitä hyvästä, että sattui olemaan paikalla ja joutui poliisin piirittämäksi. Joku on mennyt pahasti pieleen. Iltalukemiseksi suosittelen vaikkapa Kansalaistarkkailijoiden tekemää Smash Asem -julkaisua: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/smashasem.pdf Tiistai aamupäivän olin Finlandia-talolla Puheesta toimintaan – Uudellemaalle maakunnallinen ilmastostrategia -seminaarissa. Oras Tynkkysen ja Peter Lundin esitykset … Lue lisää

Viikonloppu 14.-16.12.2007 – sosiaalirientoja ja kulttuuria

Vuosi lähenee loppuaan. Joulunodotus on alkanut. Lomasuunnitelmat ovat valmiina. Vuoden vaihtuessa on hyvä hetki pohtia mennyttä ja tulevaa. Tehdä uusia suunnitelmia ja päivittää unelmia tulevaisuutta varten. Perjantaina lounastin Suomen luonnonsuojeluliiton ekoenergiavastaava Kaarina Toivosen kanssa. Kävimme läpi muun muassa ekoenergia-asioita sekä liiton energia- ja ilmastotoiminnan tulevia painopistealueita. Lounaalta siirryin suoraan liiton glögitilaisuuteen Kotkankadulle. Paikalla oli vaikuttava joukko merkittäviä luonnonsuojelijoita. Liiton glögeiltä pyöräilin kotiin vaihtamaan juhlavaatteen ja sen jälkeen Hotelli Presidenttiin ”Las … Lue lisää

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa