Tiistai 8.4.2008 – Minustako kulutuskarkuri?

Osallistuin aamulla Markku Heikkisen radio-ohjelmaan. Keskustelimme tunnin verran suorassa lähetyksessä otsikolla ”Minustako kulutuskarkuri?”. Ohjelman voi kuunnella osoitteessa: http://blogit.yleradio1.yle.fi/markkuheikkinen. Radiotalolta pyöräilin pikavauhtia Pasilan juna-asemalle ja jatkoin matkaani Tampereelle. Tampereen yliopiston tiede- ja kulttuurilehti Aikalainen (http://www.uta.fi/lehdet/aikalainen/) teki haastattelun talonvaltauksesta. Vierailimme Pispalassa sijaitsevassa Hirvitalossa (http://www.keosto.org/Hirvitalo), jossa kävimme spontaania keskustelua talonvaltauksista paikalle sattuneiden ihmisten kanssa. Iltapäivällä tapasin professori Yrjö Hailan liittyen ilmasto-oikeudenmukaisuuskiertue –hankkeeseen. Suunnittelimme aiheeseen liittyvän kurssin toteutusta osana ympäristöpolitiikan aineopintoja. Valitettavasti pitkäksi venyneen … Lue lisää

Viikonloppu 4.-6.4.2008 – Ruuhkamaksut, Punk, lähialueyhteisöllisyys ja liikennepolitiikka

Perjantaina minua haastateltiin LVM:n tekeillä olevaan esiselvitykseen ruuhkamaksujen käyttöönotosta Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. Prosessi etenee tuskastuttavan hitaasti. Esiselvitys valmistuu toukokuussa. Tämän jälkeen on tarkoitus käynnistää varsinainen selvitys, jonka on määrä valmistua kesällä 2009. Perjantaina ei ollut oikeastaan muita kokouksia, mutta sitäkin enemmän pikkupuuhaa. Annoin haastattelun MeNaisille liikuntaharrastusten ilmasto- ja ympäristövaikutuksista sekä Uutispäivä Demarille liikennepoliittisesta selonteosta. Lisäksi keskustelin YLERadio1:n toimittaja Markku Heikkisen kanssa vaihtoehtoisesta elintasosta. Olen menossa hänen ohjelmaansa tiistaina 8.4. aamulla … Lue lisää

Torstai 3.4.2008 – Kestävä kehitys – pelkkää sanahelinää vai tulevaisuuden todellisuutta

Aamulla annoin pitkän haastattelun Salon seudun sanomiin liittyen hallituksen ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan. Iltapäivällä osallistuin kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) kokoukseen. (http://www.kansanvalta.fi/Etusivu/Jarjestotjayhteisot/Neuvottelukunta). Asialistalla oli mm. jaostojen perustaminen, toimintasuunnitelma seuraavalle nelivuotiskaudelle sekä yhdistyslain päivittäminen. KANE:n kokouksesta suuntasin Tampereelle Ekokumppanit Klubi ry:n Tulevaisuus- ja Järjestöklubin järjestämään paneelikeskusteluun, jonka aiheena oli Kestävä kehitys – pelkkää sanahelinää vai tulevaisuuden todellisuutta. Kiva ja keskusteleva seminaari! Junamatkalla ehdin katsoa läpi myös hiukan liikennepoliittista selontekoa. Omasta mielestäni kestävä kehitys on … Lue lisää

Keskiviikko 2.4.2008 – Laulujoutsenen perintö. Suomalaisen ympäristöliikkeen taival

Osallistuin aamupäivällä Suomen luonnonsuojeluliiton ja WSOY:n julkaiseman kirjan (Laulujoutsenen perintö. Suomalaisen ympäristöliikkeen taival) julkaisutilaisuuteen Ateneumissa. Hieno tilaisuus ja hieno kirja. Liikutuin lähes kyyneliin päätoimittaja Helena Telkänrannan puheenvuorosta, jossa hän teki matkan Suomeen, jossa ympäristöliikettä ei olisi ikinä ollutkaan. Usein ympäristöliikkeen vaatimuksille vastataan ”utopiaa”, ”mahdotonta”, ”ei onnistu ikinä” – ja vain muutaman vuoden tai vuosikymmenen päästä kyseiset vaatimukset ovat integroituneet osaksi jokapäiväistä elämää. Lisätietoja kirjasta täällä: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2008/uutuuskirja-luonnonsuojelun-kaannekohdista * * * Iltapäivällä … Lue lisää

Tiistai 1.4.2008 – Liikennesektorille kunnianhimoisempia tavoitteita

Luonnonsuojeluliitto esittää liikennesektorille kunnianhimoisempia tavoitteita. ”Suurten kaupunkien joukkoliikennetukea tulisi korottaa samalla kun joukkoliikenteen arvonlisäveroa tulisi laskea. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön ruuhkamaksu- ja tiemaksukokeilut keskeisissä kaupungeissa ja liikenneväylillä. Myös joukkoliikenteen maksuttomuutta pääkaupunkiseudulla tulisi kokeilla”, esittää Luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava Leo Stranius. Lue koko tiedote: Liikennesektorille kunnianhimoisempia tavoitteita: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2008/liikennesektori Suomen luonnonsuojeluliiton liikenneviestit (PDF): http://www.sll.fi/resolveuid/c04637c5d89d5d6a93b0a229f130e53a — Tiistaina oli ensimmäinen päivä Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaavana. Käytännön järjestelyiden lisäksi muokkailin liiton puheenjohtaja Risto Sulkavan liitolle tekemää lausuntoa Ratahallinnon … Lue lisää

Viikonloppu 27.-30.3.2008 – on vaikea olla innostava jos ei ole itse innostunut

Viikonloppu vierähti Rovaniemellä. Osallistuin Politiikan tutkimuksen ja Sosiologipäivien ohjelmaan. Omaa tutkimustani esittelin Kansalaisten politiikka –työryhmässä perjantaina. Esitykseni löytyy edellisen blogimerkinnän yhteydestä. Työryhmämme oli muutenkin kiinnostava – monia erittäin hyviä ja kiinnostavia esityksiä. Päivien ohjelmiin kuului myös kaupngin vastaanotto ja iltajuhlat. Sosiologipäivien sivut ja Kansalaisten politiikka –työryhmän abstraktit löytyvät täältä: http://www.ulapland.fi/?deptid=25015. Työryhmämme oli menestys. Jouduimme vaihtamaan isompaan saliin, koska kaikki halukkaat eivät mahtuneet pieneen luokkaan, jossa meidän alunperin piti kokoontua. Toki … Lue lisää

Keskiviikko 26.3.2008 – IEA moittii Suomea turpeen energiakäytöstä

Kansainvälinen energiajärjestö IEA moittii Suomea turpeen energiakäytöstä. Järjestö suosittaa, että hallitus poistaa turvetuotannon tuet. IEA kehoittaa Suomea kiinnittämään huomiota myös Olkiluodon ydinvoimalahankkeen myöhästymiseen. IEA:n tiedote löytyy täältä: http://www.iea.org/Textbase/press/pressdetail.asp?PRESS_REL_ID=253 Uskomatonta, miten erilaisen tiedotteen TEM teki aiheesta: IEA:n arvio: Suomi on hoitanut energiapolitiikkaansa mallikelpoisesti: http://www.tem.fi/?89519_m=91375&s=2471 – eikä tietysti sanaakaan ydinvoimasta tai turpeesta. Keskiviikkona pidimme ympäristöjärjestöjen ilmastokoordinaatio-kokouksen. Keskityimme lähinnä kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan sekä siihen liittyvään vaikuttamistyöhön. Lisäksi puhuimme komission ilmasto- ja energiapaketista … Lue lisää

Tiistaina 25.3.2008 – Talonvaltauksia ja katumaastureita

Helsingin Sanomat julkaisi tiistaina kyselyn, jonka mukaan 81 prosenttia suomalaisista tuomitsee talonvaltaukset tai kaupunkimaastureiden renkaiden tyhjennykset. Voisiko typerämmin asetettua kysymystä ollakaan! Miten ihmeessä renkaiden tyhjennykset ja talonvaltaukset liittyvät toisiinsa? Onneksi jutussa esiintyneet aktivistit toivat esille kysymyksenasettelun naurettavuuden. Kuriositeettina todettakoon myös, että HS:n päivän kysymyksessä 7389 vastaajasta tasan 50 prosenttia hyväksyy talonvaltaukset. Suosittelen kaikille katumaastureista eli junttiautoista kiinnostuneille tutustumista osoitteeseen: http://www.junttiauto.com. Kannattaa tutustua myös Voima-lehden juttuun pyhistä lehmistä ja niiden kimppuun … Lue lisää

Pääsiäinen 21.-24.3.2008 – töitä, lomailua ja kuntoilua

Hyvä pääsiäinen. Päätettiin olla Annukan kanssa kotona. Tehdä töitä ja relailla. Se oli hyvä päätös. Perjantaina tein artikkelia seuraavan viikonlopun sosiologipäiville. Olen lähdössä Rovaniemelle. Aiheenani on talonvaltauset kansalaistoimintana ja yhteiskunnallisena liikkeenä. Illalla Kaisa ja Tim tulivat syömään. Teimme alkupalaksi salaattia, jossa oli mukana soijassa paistettuja auringonkukan ja pinjan siemeniä. Pääruokana oli pastaa ja tofu-tomaattikastiketta. Jälkiruuaksi tarjoilimme kuningatar-smoothieta (vadelmaa, mustikkaa, halvaa, kauramaitoa, marja-yosaa, banaania). Ruoka oli hyvää ja keskustelu sitäkin parempaa. … Lue lisää

HS VIERASKYNÄ: Talonvaltaajat koettelevat kansalaistoiminnan rajoja

HS VIERASKYNÄ Julkaistu: 21.3.2008 Talonvaltaajat koettelevat kansalaistoiminnan rajoja Taloja valtaavista nuorista pitäisi olla iloisia, sillä he ovat juuri uuden nuorisolain tarkoittamia aktiivisia osallistujia, kirjoittaa Leo Stranius. Talonvaltaajat koettelevat kansalaistoiminnan rajoja Helsingissä on viimeisen vuoden aikana tehty kymmenkunta talonvaltausta. Toistaiseksi valtaukset ovat päättyneet kaupungin järjestämään häätöön. Mistä valtauksissa sitten on kysymys? Ensimmäiset talonvaltaukset tehtiin Helsingissä jo lähes kolme vuosikymmentä sitten. Parhaiten niistä muistetaan Porkkalankadun Lepakko, josta tuli valtauksen jälkeen suosittu kulttuurikeskus. … Lue lisää

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa