HS VIERASKYNÄ: Talonvaltaajat koettelevat kansalaistoiminnan rajoja

HS VIERASKYNÄ Julkaistu: 21.3.2008
Talonvaltaajat koettelevat kansalaistoiminnan rajoja

Taloja valtaavista nuorista pitäisi olla iloisia, sillä he ovat juuri uuden nuorisolain tarkoittamia aktiivisia osallistujia, kirjoittaa Leo Stranius.

Talonvaltaajat koettelevat kansalaistoiminnan rajoja

Helsingissä on viimeisen vuoden aikana tehty kymmenkunta talonvaltausta. Toistaiseksi valtaukset ovat päättyneet kaupungin järjestämään häätöön. Mistä valtauksissa sitten on kysymys?

Ensimmäiset talonvaltaukset tehtiin Helsingissä jo lähes kolme vuosikymmentä sitten. Parhaiten niistä muistetaan Porkkalankadun Lepakko, josta tuli valtauksen jälkeen suosittu kulttuurikeskus.

2000-luvun nuoret ovat puhaltaneet liikehdintään uutta tuulta. Talonvaltaajat ovat ilmoittaneet tavoitteekseen ylikaupallistuneen kaupunkitilan haltuunoton sekä ”autonomisen sosiaalikeskuksen” perustamisen. Autonomiset sosiaalikeskukset ovat kohtauspaikkoja, jotka tarjoavat ihmisille omaehtoisen tekemisen tiloja. Tällaisia keskuksia on jo muualla Euroopassa.

Voidaan ajatella, että syvemmällä tasolla talonvaltauksissa on kysymys myös henkilökohtaisen politisoimisesta ja oman elämän haltuunotosta. Talonvaltauksilla vastustetaan kaupunkitilan yksityistämistä ja kontrollointia.

Suomalaiset suhtautuvat talonvaltauksiin melko myönteisesti. Esimerkiksi Helsingin Sanomien viime kesänä teettämän kyselyn mukaan lähes puolet pääkaupunkiseudun asukkaista hyväksyy talonvaltaukset.

Valtauksissa yhdistyy kansainvälisyys ja paikallisuus. Suomalaisten valtaajien toiminnassa näkyy esimerkiksi italialaisten, hollantilaisten ja tanskalaisten valtaajien toimintatyyli. Toisaalta myös suomalaiset valtaukset ovat inspiroineet ulkomaisia valtaajia.

Talonvaltaus on ilmiönä monimuotoinen. Sen voi nähdä heijastelevan sekä kaupunki- ja nuorisokulttuuria että nuorisopolitiikkaa. Myös esimerkiksi uusliberalismin vastustaminen liittyy valtauksiin.

Helsingin kaupungin harjoittama politiikka on omiaan lisäämään valtauksia. Töölönlahdelta on purettu makasiinit, ja Oranssi on jäänyt ilman kunnollisia tiloja. Samaan aikaan kaupunki käyttää yhä enemmän resursseja katujen kontrollointiin. Näin kaupunkikuvassa näkyvät vain niiden viestit, joilla on varaa maksaa.

Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskus on usein luvannut valtaajille tiloja ja pyrkinyt toimimaan aktiivisena ja ymmärtävänä välittäjänä. Hallinnon ja talonvaltaajien vaatimukset eivät kuitenkaan kohtaa. Kysymys on mentaalien ja kulttuurien kamppailusta, kuurojen dialogista, johon valtaajat eivät ehkä edes halua löytää ratkaisua.

Talonvaltaukset ovat reaktio niin rationaaliselle ja perinteiselle kaupunkisuunnittelulle kuin kaupungin nuorisotiloillekin. Kyse ei ole vain tilojen määrästä, vaan myös kaupunkitilaan kohdistuvista laadullisista vaatimuksista.

Valtaajat ovat osoittaneet, että kaupungin nuoriso- ja asuntopolitiikassa on paljon kehitettävää. Virkamiehet ovat ihmeissään, sillä hallinnolla ei ole tapaa suhtautua autonomisiin, verkostomaisesti toimiviin liikkeisiin. Kysymys on myös siitä, kohdellaanko epävirallisia ja epämuodollisia toimijoita kansalaisyhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä ja neuvottelukumppaneina vai mitätöidäänkö heidän vaatimuksensa koventamalla otteita.

Tilannetta todennäköisesti rauhoittaisi, jos valtaajille luovutettaisiin muutamia tiloja ja kaupunki luopuisi esimerkiksi Stop töhryille -kampanjastaan.

Uusi nuorisolaki suorastaan kehottaa nuoria toimintaan. Kun nuoret sitten ottavat aloitteen käsiinsä, ovat vastassa poliisijoukot ja helikopterit. Taloja valtaavista nuorista pitäisi olla iloisia, sillä he ovat juuri kaivattuja aktiivisia osallistujia.

Vaikka laki on uudistettu, hallinnon kulttuuri ja toimintatavat odottavat vielä muutosta. Yksi mahdollisuus olisi tehdä talonvaltauksista laillisia Hollannin tapaan. Siellä minkä tahansa kiinteistön voi vallata itselleen, jos pystyy osoittamaan, että se on ollut vuoden tyhjillään. Omistajan pitää Hollannissa pystyä osoittamaan, että tilaa käytetään.

Talonvaltaajia kiinnostaa konkreettinen toiminta. He eivät sitoudu mielellään vain yhteen toiminnan muotoon, vaan sukkuloivat eri verkostojen, asioiden ja projektien välillä. Uusia vaikuttamismuotoja yhdistää se, että ohjat otetaan enemmän omiin käsiin sen sijaan että luotettaisiin suurten kollektiivien toimintaan tai valittuihin edustajiin.

LEO STRANIUS

Kirjoittaja on yhteiskunnallisia liikkeitä tutkiva jatko-opiskelija. Hän on toinen Talonvaltaus liikkeenä – miksi squat ei antaudu? -kirjan toimittajista.

Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi ja miten vältetään viherpesu? Hienoa olla puhumassa IMPACT Helsinki -tapahtumassa 29.4. 

IMPACT Helsinki kokoaa yhteen muutoksentekijöitä; markkinoijia, viestijöitä ja somevaikuttajia, arvopohjaisen markkinoinnin ja viestinnän teemojen pariin

Linkki ilmoittautumiseen löytyy täältä: https://lnkd.in/dGrMP4n6

#pinghelsinki #impacthelsinki2025
Olipa taas kiva peruskunto-sunnuntai! Valmentajan tekemässä ohjelmassa oli vapaavalintaista pk-harjoittelua neljä tuntia. 

Käytännössä tämä tarkoitti mulla  seuraavaa: ystävän kanssa tunti kevyttä sulkapalloa, tunnin juoksutreeni, tunnin fysiikkatreeni (kuntosali) ja lopuksi vielä reilun tunnin uintitreeni. Sen lisäksi hiukan pyöräilyä (siirtymät) ja aamulla kehonhuolto + seitsemän minuutin lihaskuntotreeni.

Ouran mukaan aktiivisia kaloreita 2335 ja vastaava kävelymatka 42,1 km (askeleita 24 140). Garminin mukaan virtaa olisi tälle päivälle vielä jäljellä 36/100 eli ”Tämänpäiväinen liikunta edistää kuntoasi ja terveyttäsi. Body Battery -tasosi riittää erinomaisesti loppupäiväksi!”
Nyt on aika juhlia, koska tänään siitä tuli totta! Helsinki on hiilivapaa kun Salmisaaren kivihiilivoimala suljettiin. 

Lukemattomat ihmiset ovat vuosia ja vuosikymmeniä tehneet tämän eteen väsymättä töitä. Nöyrä ja iso kiitos teille kaikille. Tiedätte kyllä keitä olette. 💚🌍
Meillä on töissä lyhennetty työviikko joka tarkoittaa sitä, että perjantaisin tehdään vain neljän tunnin työpäivää. Tämä on tuonut viikkoon ja varsinkin viikonloppuun huimasti tilaa tehdä myös kaikkea muuta. Ohessa mun perjantaipäivä!
Viikonloppu on hyvä aloittaa liikunnalla! Tänään aamulla 15 min venyttely + lihaskuntotreeni. Kevyt/palauttava pyöräily Lauttasaareen ja siellä tunnin juoksutreeni klo 7-8 + pyöräily takaisin Käpylään. Illalla vielä 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Päivän aikana liikuntaa yhteensä 5 h 47 min. Kyllähän tämä treenaaminen alkaa käymään jo työstä. Nyt lepoa.
Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen. 

Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon! 

Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana. 

Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia). 

Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.

Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.

Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/