Keskiviikko 19.3.2008 – Tuulivoimalat ja lintukuolemat sekä tieliikenteen melu

Tuulivoimaloiden linnustovaikutuksista puhutaan aina silloin tällöin. Verrattuna sähköverkkoon tai muihin rakennuksiin sekä tieliikenteeseen kyseessä on mitätön ongelma. Suomessa sähköverkkoon kuolee vuosittain noin 200 000 lintua ja rakennuksiin (ikkunat) noin 500 000 lintua. Tieliikenne tappaa huikeat 4 300 000 lintua Suomessa joka vuosi! Tuulivoimaloihin Suomessa kuolee noin 100 lintua vuodessa eli 1-1,5 lintua tuulivoimalaa kohden. (SY721 Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset: http://www.environment.fi/default.asp?contentid=99318&lan=fi). Selvityksessä todetaan mm seuraavaa: ”Törmäysriski tuulivoimaloihin on pieni, koska linnut näkevät ja … Lue lisää

Viikonloppu 14.-16.3.2008 – Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi – keskustatunneli lopullisesti

Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) on laajamittaiseen käyttöön toistaiseksi teknisesti kehittymätön ja taloudellisesti kannattamaton teknologia. Onkin ongelmallista, että CCS:n avulla saatetaan pyrkiä oikeuttamaan riippuvuus fossiilisista polttoaineista tulevaisuudessa sekä heikentää energiatehokkuutta ja uusiutuvia lisäävien teknologioiden markkinoille tuloa. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) neljännen arviointiraportin mukaan globaalit päästöt pitää saada käännettyä laskuun vuoteen 2015 mennessä. CCS käyttöönotto ei tällä aikataululla ole teknisistä ja taloudellisista syistä mahdollista. Perjantaina muokkailin ja viimeistelin Helsingin Sanomiin tulevaa Vieraskynä-kirjoitusta … Lue lisää

Ilmastonmuutos ja ydinvoima

Olin lauanaina Kristiinankaupungissa puhumassa ilmastonmuutoksesta ja ydinvoimasta Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin kevätkokouksessa. Tässä esitykseni. Fennovoiman hankkeessa Kristiinankaupungissa on monta ongelmaa. – Suunniteltu voimala sijaitsee luonnonsuojelualueiden välittömässä läheisyydessä. Ympäristölupa ei tule menemään läpi. – Voimalan suoja-alueelle jäisi mm. osa Skaftungin kylää. – Merenpinnan mahdollinen äkillinen nousu tuo omat riskitekijänsä ydinvoiman rakentamisessa rannikolle. – Voimalan rakennusaikaisen ja vuosihuoltojen liikenteen vaikutukset ovat merkittäviä haittoja alueelle ja sen ympäristölle. – Fennovoima on epäonnistunut Kristiinankaupungissä … Lue lisää

Torstai 13.3.2008 – Kilpailykyky vai ympäristönsuojelu?

Suomalaiset asettavat ympäristösuojelun kilpailukyvyn edelle – Hallitus lobbaa kiivaasti teollisuuden päästöhelpotusten puolesta Ilmastokysymykset ovat tapetilla torstai-iltana alkaneessa EU:n huippukokouksessa Brysselissä. Jäsenmaat ovat alkaneet varautua komission ilmasto- ja energiapakettia tiukempiin päästövähennystavoitteisiin. Käytännössähän EU on sitoutunut 30 prosentin päästövähennyksiin, mikäli kansainvälinen sopu päästövähennyksistä syntyy nyt esitetyn 20 prosentin vähennysten sijaan. Suomi hiihtää kuitenkin toiseen suuntaan ja lobbaa kiivaasti teollisuuden päästöhelpotusten puolesta. Raskaan teollisuutensa kilpailukyvystä huolestunut Suomi haluaa, että komission esityksessä annettaisiin helpotuksia … Lue lisää

Keskiviikko 12.3.2008 – Ilmastonmuutoksen torjunta syöksee Suomen tuhoon

Keskiviikkona Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisi Pellervon taloudellisella tutkimuslaitoksella (PTT) teetetyn arvion päästökaupan kustannuksista (http://www.ek.fi/www/fi/index.php?we_objectID=7459). Selvityksen mukaan päästökauppa tuo suomalaiselle teollisuudelle 5-10 miljardin euron lisälaskun. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Selvitys osoittaa teollisuuden romuttuvan ja koko Suomen ajautuvan tuhoon. Arviossa on kuitenkin muutamia heikkouksia. Siinä oletetaan, että muut maat EU:n lisäksi eivät tee yhtään mitään. Läpyskässä oletetaan, että fossiilisten käyttö jatkuu entiseen malliin (uusiutuvien osuutta ei lisätä) ja teollisuus joutuu … Lue lisää

Maanantai 10.3.2008 – valtamedia ja nopeusrajoitukset

Hanna Kalenojan tutkimuksen mukaan nopeusrajoitukset vähentäisivät henkilöliikenteen hiilidioksidipäästöjä viisi prosenttia. Viisi vuotta sitten Tekesin Climtech-ohjelma päätyi kaksi ja puoli kertaa pienempiin vähennyksiin. Toivottavasti alhaisemmat nopeusrajoitukset saadaan pian Suomessakin käyttöön – ainakin kokeilun asteelle. Vihdoin uusi vaihtoehtomedia Suomessa. Suosittelen tutustumaan osoitteessa: http://valtamedia.net/

Viikonloppu 7.-9.3.2008 – Talonvaltausseminaari ja Kuuran kummi

Torstaina ja perjantaina olin Hämeenlinnassa kauniissa Aulangon maisemissa työpaikan suunnittelupäivillä. Perjantaina iltapäivällä olin vetämässä Nuorisotutkimusverkoston seminaaria Talonvaltaus liikkeenä. Kyseessä oli siis allekirjoittaneen ja Mikko Salasuon toimittaman teoksen julkistusseminaari. Koko julkaisu (Talonvaltaus liikkeenä – miksi squat ei antaudu?) on luettavissa osoitteessa: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/talonvaltaus.pdf Seminaari oli oikein onnistunut. Vanhan musiikkisali oli täynnä ihmisiä. Puheenvuorot ja keskustelut olivat värikkäitä, välillä jopa konfliktihakuisia. Selvää kuitenkin oli, että talonvaltaajien tavoite kaupunkitilan haltuunotosta ja autonomisen sosiaalikeskuksen perustamisesta … Lue lisää

Keskiviikko 5.3. – kuvablogi

Ajatusten rekolanojan (http://ajatusten.livejournal.com/) innoittamana tänään on tarjolla kuvablogi. Olkaa hyvä. 5.3. klo 6.38 aamutoimet 5.3. klo 7.19 lähdössä töihin 5.3. klo 8.26 töissä 5.3. klo 9.30 päivän ensimmäinen palaveri 5.3. klo 10.56 teetä palavereiden välissä 5.3. klo 17.22 pyöräilemässä Espoosta Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle 5.3. klo 19.17 Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin palaveri jatkuu 5.3. klo 22.37 hommat kotona jatkuu

Viikonloppu 29.2.-2.3.2008 – hyötysuhde 70,63 prosenttia

Perjantaina osallistuin TEM:n järjestämään seminaariin kansallisen ilmasto- ja energiastrategian ohjauskeinoista. Pidin tilaisuudessa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenvuoron. Strategian esittely eduskunnalle siirtyy Pekkarisen ilmoituksen mukaan syksyyn. Esitykseni löytyy tästä: TEM:n seminaarista pyöräilin Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle. Valitettavasti en kuitenkaan ehtinyt talousvaliokunnan kokoukseen. Sen sijaan pidimme palaveria Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa tulevista kuvioista. Suomen kuvalehden haastattelussa Matti Vanhanen ilmoittaa, että tarvitsemme ilmastonmuutoksen torjumisksi rajuja leikkauksia. Vanhasen mukaan ilmastonmuutos on korvannut terorismin kansainvälisen politiikan … Lue lisää

Torstai 28.2.2008 – Syöttötariffit tuulivoimalle

Vuotoksen ja Kollajan rakentamisen haitat on moneen kertaan todettu hyötyjä suuremmiksi. Suojeltujen vesistöjen rakentaminen palvelee vain energiateollisuuden etuja. Allasvesivoima on ilmastovaikutuksiltaan huomattavan haitallinen. Luonnonsuojeluliiton asiantuntijat valottivat vesivoiman ajankohtaisista kysymyksistä keskiviikkona 27.2. pidetyssä tiedotustilaisuudessa: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/vesistot/kollaja/vesivoima Hyviä uutisia. Energiapolitiikasta vastaava ministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) ilmoitti torstaina, että hän pitää tuulivoiman syöttötariffien käyttöönottoa todennäköisenä. Pekkarisen mukaan ilmasto- ja energiastrategian valmistelussa on kaavailtu noin 2 000 megawatin lisäystä tuulivoimakapasiteettiin. Käytännössä potentiiali olisi kuitenkin ainakin … Lue lisää

Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?

Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.

Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.

Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.

Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.

Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:

- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.

Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?

Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Seuraa minua Instagramissa