19.3.2009: Kokousvapaa perjantai

Torstaina olin puhumassa Palkansaajalehtien (PALE) vuosikokouksessa kansalaistoiminnasta otsikolla ”Verkko kansalaistoiminnan välineenä”. Lounaalla kävin paikkailemassa Annukan puhjennutta pyöränkumia. Valitettavasti työ meni hukkaan, sillä kumi tyhjeni uudestaan jo illalla. Iltapäivällä istuin Luonnonsuojeluliiton viestintävaliokunnan kokouksessa ja muokkailin hiukan lausuntoa liittyen turpeen syöttötariffiin. Tyrmistyttävää, että työ- ja elinkeinominiseriö haluaa jatkaa turpeen keinotekoista tukemista siitä huolimatta, että turve on kivihiiltäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja. Lisä aiheesta SLL:n tuoreesta turve-esitteestä (pdf-tiedosto). Perjaintaina nautin kokousvapaasta päivästä. Nykyisessä kalenteridiktatuurissa … Lue lisää

18.3.2009: Keskustelua Suomen energiapolitiikan tulevaisuudesta

Aamulla annoin lyhyen haastattelun Vihreälle Langalle liittyen liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemasta ilmastopoliittisesta ohjelmasta. Autokannan uusimisen sijaan olisi olennaista vähentää liikennetarvetta. Posti julkaisi uusia postimerkkejä jäätiköiden sulamisesta. Oman puheenvuoroni lisäksi kävin kuuntelemassa Postimuseossa järjestetyssä tilaisuudessa Itellan hankejohtajan Hanna Kaustian esitelmää Itellan roolista ilmastotalkoissa. Oli ilo kuunnella, kuinka posti on tarttunut aktiivisesti ympäristökysymyksiin. Hyvä! Lounaalla istuin Kreikkalaisessa ravintola Greciassa SDP:n johdon kanssa. Puheenjohtaja Jutta Urpilainen oli kutsunut muutamia toimijoita keskustelemaan Suomen energiapolitiikan … Lue lisää

15.3.2009: Evoluutio tuo ihminen vie

Viikonloppuna Raumalla lomaillessani lueskelin Ilkka Hanskin, Ilkka Niiniluodon ja Ilari Hetemäen toimittaman kirjan Kaikki evoluutiosta. Hyvää perusläppää niin maailman kaikkeuden synnystä kuin elämän, ihmisen ja kulttuurin kehityksestäkin maapallolla. Ilkka Hanski arvioi kirjassa, että nykyisen sukupuuttovauhdin myötä maapallolta katoaa puolet kaikista lajeista seuraavien 50-500 vuoden kuluessa. Jos lajeja katoaisi jatkuvasti nykyisellä maksiminopeudella, sadan vuoden kuluttua ei olisi jäljellä yhtään lajia. Edelleen ilmastonmuutoksen myötä noin 15-37 prosenttia lajeista tulee vuoteen 2050 mennessä … Lue lisää

11.3.2009: Kevytaktivismia siellä ja täällä

Paikalliset asukkaat vastustavat aktiivisesti Kumpulanlaaksoon tulevaa uutta joukkoliikennekatua. Tiistaina 10.9. paikalla nähtiin satojen ihmisten mielenilmaus. Ei katua Kumpulanlaaksoon! -Facebook-ryhmässä on jo yli parituhatta jäsentä. Itse olin kommentoimassa ”kevytaktivismia” MTV3:n kympin uutisissa ja keskustelemassa seuraavana aamuna samasta aiheesta ykkösen aamu-televisiossa. Aiemmin olen kirjoittanut kevytaktivistmista Helsingin Sanomien vieraskynässä (Yksilöllinen kevytaktivismi on uutta kansalaistoimintaa) sekä puhunut asiasta City-lehdessä: Kevytaktivistit – Uusi vaikuttajalaji on syntynyt. Keskiviikkona piipahdin ennen Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin työtalousvaliokunnan kokousta Ulkopoliittisen instituutin järjestämillä … Lue lisää

7.-8.3.2009: Oman toiminnan motivaatiosta

Kuluneen viikon aikana olin puhumassa seitsemässä eri tilaisuudessa. Viimeinen sessio oli lauantaina, jolloin olin Luonto-Liiton aktivistipäivän vieraana. Mukana oli todella mukavaa ja innostavaa porukkaa. Lahjaksi ympäristöliikehdinnän nykytilaa analysoivasta puheenvuorostani sain uutituoreen ja upean Luonto-Liiton t-paidan. Kiitos Mauno, Sami ja Petra! Oman puheenvuoroni jälkeen jäin vielä hetkeksi kuuntelemaan Aura ”Ylläri” Yliselän loistavasti vetämää motivaatiotyöpajaa. Jäin itsekin miettimään, mistä oma motivaationi ympäristötoimintaan syntyy. Lopulta kyse on aika perustavaalaatua olevista kysymyksistä. Elämän itseiaarvosta. … Lue lisää

6.3.2009: 300 vuoden tulosvaroitus Stora Ensolle

Takana huippuperjantai! Aamupäivällä istuin oikeusministeriössä Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan tutkimusjaoston kokouksessa. Päivällä kävin puhumassa PAMin kokouksessa ilmastonmuutoksesta. Iltapäivällä esittelin Nuori Vihreä Vaikuttaja kurssilla Suomen luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energiapoliittista vaikuttamistyötä. Lisäksi Riitta Savikko haastatteli minua vielä YK-liiton kansalaisten maailmannäyttämö -hankkeeseen tehtävää selvitystä varten. Perjantai on ollut varoitusten aikaa. Greenpeace antoi tulosvaroituksen Stora Ensolle. Hyvä. Video viikonvaihteeksi on katsottavissa täällä. Ympäristöjärjestöt taas varoittivat ihmisiä Pallaksen lakiesityksestä. Lisäksi suosittelen Ilpo Kurosen erinomaista verkkokolumnia: Suomalaisia petkutettiin … Lue lisää

5.3.2009: Kymenlaakson luomuviljelijöitä tapaamassa

Aamupäivällä viimeistelin Suomen luonnonsuojeluliiton lausunnon eduskunnan ympäristövaliokunnalle liittyen EMAS-järjestelmän uudistamiseen. Kirjoittamani lausunto löytyy tästä. Lisäksi kirjoitin Voiman Fifi-sivustolle näkökulma-artikkelin kansainvälisestä ilmastopolitiikasta ja selvittelin Saunalahdelta odottelemani nettitikun kohtaloa. Iltapäivällä olin luennoimassa Tampereella yhteiskunnallista liikkeistä ympäristöpolitiikan kurssilla. Ympäristöpolitiikan kurssit ja opiskelu on kyllä parasta mitä yliopistossa tiedän! Kurssilla oli tälläkin kertaa aivan huippuporukkaa. Tampereelta matka jatkui Kouvolaan. Ruuhkavuoron Pendoliinoon ei ollut vapaita paikkoja, joten hyppäsin ravintolavaunuun. Se kannatti, sillä sain mukavaa seuraa … Lue lisää

5.3.2009: Saunalahti ei pidä lupauksiaan

Vaihdoin helmikuussa Welhon tilalle Saunalahden liittymän, koska kyllästyin Welhon temppuiluun ja huonoon asiakaspalveluun liittymäni kanssa. Hakiessani liittymän (la 14.2.)  minulle luvattiin laajakaista ja pakettiin kuuluva nettitikku seuraavalle viikolle. Sainkin heti seuraavalla viikolla (ti 17.2.) tekstarin, jossa ilmoitettiin liittymän olevan valmis. Olihan se kiva tietää, että liittymä on asennettu. Tosin sen käyttöön tarvitsee vielä modeemin. Modeemin sain postista sitten vihdoin seuraavan viikon alussa (ma 23.2.) – tosin siitäkin puuttui välikappale puhelinpistokkeen … Lue lisää

4.3.2009: Kansanedustajat puhuvat puppua

Aamupäivällä kommentoin Vihreälle Langalle uutisia naudanlihan vähenemisestä taantuman seurauksena. Juttu on luettavissa tästä. Ihmisten siirtyminen naudanlihasta esimerkiksi broileriin on ilmaston kannalta hyvä asia. Eläinten hyvinvoinnin kannalta broilerien tehotuotanto on kuitenkin yksi kaikkein julmimpia eläinten hyväksikäytön muotoja, joka pitäisi viipymättä lakkauttaa. Ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin kannalta paras ratkaisu on veganismi. Päivällä kävin eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan kuultavana ilmasto- ja energiastrategiasta. Kirjoittamani Suomen luonnonsuojeluliiton lausunto löytyy tästä sekä siihen liittyvä esitys tästä. … Lue lisää

2.3.2009: Ympäristöministerineuvostosta konkretiaa pliis

Suomen luonnonsuojeluliitto sekä muut ympäristö- ja kehitysjärjestöt tiedottivat ympäristöministerineuvoston kokouksen alla: Ministerineuvoston tuotava konkretiaa EU:n ilmastokantoihin Lisäksi tapasimme SLL:n toimistolla kansanedustaja Rakel Hiltusta. Energia- ja ilmastopolitiikan lisäksi keskustelua herätti hallinnon alasajohanke eli ALKU-hanke. Lisää aiheesta SLL:n verkkosivuilla eli täällä. Iltapäivällä istuin eduskunnassa kehitysyhteistyötä ja rahoitusta koskevassa seminaarissa. Aiheesta lisää ilmastoblogiin kirjoittamassani merkinnässä. Eduskunnan jälkeen pyöräilin takaisin SLL:n toimistolle ideoimaan ja suunnittelemaan tulevaa ydinvoiman vastaista toimintaa. Illan päätteeksi kokoonnuime vielä Hyvän … Lue lisää

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa