19.3.2009: Kokousvapaa perjantai

Torstaina olin puhumassa Palkansaajalehtien (PALE) vuosikokouksessa kansalaistoiminnasta otsikolla ”Verkko kansalaistoiminnan välineenä”. Lounaalla kävin paikkailemassa Annukan puhjennutta pyöränkumia. Valitettavasti työ meni hukkaan, sillä kumi tyhjeni uudestaan jo illalla. Iltapäivällä istuin Luonnonsuojeluliiton viestintävaliokunnan kokouksessa ja muokkailin hiukan lausuntoa liittyen turpeen syöttötariffiin. Tyrmistyttävää, että työ- ja elinkeinominiseriö haluaa jatkaa turpeen keinotekoista tukemista siitä huolimatta, että turve on kivihiiltäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja. Lisä aiheesta SLL:n tuoreesta turve-esitteestä (pdf-tiedosto). Perjaintaina nautin kokousvapaasta päivästä. Nykyisessä kalenteridiktatuurissa … Lue lisää

18.3.2009: Keskustelua Suomen energiapolitiikan tulevaisuudesta

Aamulla annoin lyhyen haastattelun Vihreälle Langalle liittyen liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemasta ilmastopoliittisesta ohjelmasta. Autokannan uusimisen sijaan olisi olennaista vähentää liikennetarvetta. Posti julkaisi uusia postimerkkejä jäätiköiden sulamisesta. Oman puheenvuoroni lisäksi kävin kuuntelemassa Postimuseossa järjestetyssä tilaisuudessa Itellan hankejohtajan Hanna Kaustian esitelmää Itellan roolista ilmastotalkoissa. Oli ilo kuunnella, kuinka posti on tarttunut aktiivisesti ympäristökysymyksiin. Hyvä! Lounaalla istuin Kreikkalaisessa ravintola Greciassa SDP:n johdon kanssa. Puheenjohtaja Jutta Urpilainen oli kutsunut muutamia toimijoita keskustelemaan Suomen energiapolitiikan … Lue lisää

15.3.2009: Evoluutio tuo ihminen vie

Viikonloppuna Raumalla lomaillessani lueskelin Ilkka Hanskin, Ilkka Niiniluodon ja Ilari Hetemäen toimittaman kirjan Kaikki evoluutiosta. Hyvää perusläppää niin maailman kaikkeuden synnystä kuin elämän, ihmisen ja kulttuurin kehityksestäkin maapallolla. Ilkka Hanski arvioi kirjassa, että nykyisen sukupuuttovauhdin myötä maapallolta katoaa puolet kaikista lajeista seuraavien 50-500 vuoden kuluessa. Jos lajeja katoaisi jatkuvasti nykyisellä maksiminopeudella, sadan vuoden kuluttua ei olisi jäljellä yhtään lajia. Edelleen ilmastonmuutoksen myötä noin 15-37 prosenttia lajeista tulee vuoteen 2050 mennessä … Lue lisää

11.3.2009: Kevytaktivismia siellä ja täällä

Paikalliset asukkaat vastustavat aktiivisesti Kumpulanlaaksoon tulevaa uutta joukkoliikennekatua. Tiistaina 10.9. paikalla nähtiin satojen ihmisten mielenilmaus. Ei katua Kumpulanlaaksoon! -Facebook-ryhmässä on jo yli parituhatta jäsentä. Itse olin kommentoimassa ”kevytaktivismia” MTV3:n kympin uutisissa ja keskustelemassa seuraavana aamuna samasta aiheesta ykkösen aamu-televisiossa. Aiemmin olen kirjoittanut kevytaktivistmista Helsingin Sanomien vieraskynässä (Yksilöllinen kevytaktivismi on uutta kansalaistoimintaa) sekä puhunut asiasta City-lehdessä: Kevytaktivistit – Uusi vaikuttajalaji on syntynyt. Keskiviikkona piipahdin ennen Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin työtalousvaliokunnan kokousta Ulkopoliittisen instituutin järjestämillä … Lue lisää

7.-8.3.2009: Oman toiminnan motivaatiosta

Kuluneen viikon aikana olin puhumassa seitsemässä eri tilaisuudessa. Viimeinen sessio oli lauantaina, jolloin olin Luonto-Liiton aktivistipäivän vieraana. Mukana oli todella mukavaa ja innostavaa porukkaa. Lahjaksi ympäristöliikehdinnän nykytilaa analysoivasta puheenvuorostani sain uutituoreen ja upean Luonto-Liiton t-paidan. Kiitos Mauno, Sami ja Petra! Oman puheenvuoroni jälkeen jäin vielä hetkeksi kuuntelemaan Aura ”Ylläri” Yliselän loistavasti vetämää motivaatiotyöpajaa. Jäin itsekin miettimään, mistä oma motivaationi ympäristötoimintaan syntyy. Lopulta kyse on aika perustavaalaatua olevista kysymyksistä. Elämän itseiaarvosta. … Lue lisää

6.3.2009: 300 vuoden tulosvaroitus Stora Ensolle

Takana huippuperjantai! Aamupäivällä istuin oikeusministeriössä Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan tutkimusjaoston kokouksessa. Päivällä kävin puhumassa PAMin kokouksessa ilmastonmuutoksesta. Iltapäivällä esittelin Nuori Vihreä Vaikuttaja kurssilla Suomen luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energiapoliittista vaikuttamistyötä. Lisäksi Riitta Savikko haastatteli minua vielä YK-liiton kansalaisten maailmannäyttämö -hankkeeseen tehtävää selvitystä varten. Perjantai on ollut varoitusten aikaa. Greenpeace antoi tulosvaroituksen Stora Ensolle. Hyvä. Video viikonvaihteeksi on katsottavissa täällä. Ympäristöjärjestöt taas varoittivat ihmisiä Pallaksen lakiesityksestä. Lisäksi suosittelen Ilpo Kurosen erinomaista verkkokolumnia: Suomalaisia petkutettiin … Lue lisää

5.3.2009: Kymenlaakson luomuviljelijöitä tapaamassa

Aamupäivällä viimeistelin Suomen luonnonsuojeluliiton lausunnon eduskunnan ympäristövaliokunnalle liittyen EMAS-järjestelmän uudistamiseen. Kirjoittamani lausunto löytyy tästä. Lisäksi kirjoitin Voiman Fifi-sivustolle näkökulma-artikkelin kansainvälisestä ilmastopolitiikasta ja selvittelin Saunalahdelta odottelemani nettitikun kohtaloa. Iltapäivällä olin luennoimassa Tampereella yhteiskunnallista liikkeistä ympäristöpolitiikan kurssilla. Ympäristöpolitiikan kurssit ja opiskelu on kyllä parasta mitä yliopistossa tiedän! Kurssilla oli tälläkin kertaa aivan huippuporukkaa. Tampereelta matka jatkui Kouvolaan. Ruuhkavuoron Pendoliinoon ei ollut vapaita paikkoja, joten hyppäsin ravintolavaunuun. Se kannatti, sillä sain mukavaa seuraa … Lue lisää

5.3.2009: Saunalahti ei pidä lupauksiaan

Vaihdoin helmikuussa Welhon tilalle Saunalahden liittymän, koska kyllästyin Welhon temppuiluun ja huonoon asiakaspalveluun liittymäni kanssa. Hakiessani liittymän (la 14.2.)  minulle luvattiin laajakaista ja pakettiin kuuluva nettitikku seuraavalle viikolle. Sainkin heti seuraavalla viikolla (ti 17.2.) tekstarin, jossa ilmoitettiin liittymän olevan valmis. Olihan se kiva tietää, että liittymä on asennettu. Tosin sen käyttöön tarvitsee vielä modeemin. Modeemin sain postista sitten vihdoin seuraavan viikon alussa (ma 23.2.) – tosin siitäkin puuttui välikappale puhelinpistokkeen … Lue lisää

4.3.2009: Kansanedustajat puhuvat puppua

Aamupäivällä kommentoin Vihreälle Langalle uutisia naudanlihan vähenemisestä taantuman seurauksena. Juttu on luettavissa tästä. Ihmisten siirtyminen naudanlihasta esimerkiksi broileriin on ilmaston kannalta hyvä asia. Eläinten hyvinvoinnin kannalta broilerien tehotuotanto on kuitenkin yksi kaikkein julmimpia eläinten hyväksikäytön muotoja, joka pitäisi viipymättä lakkauttaa. Ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin kannalta paras ratkaisu on veganismi. Päivällä kävin eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan kuultavana ilmasto- ja energiastrategiasta. Kirjoittamani Suomen luonnonsuojeluliiton lausunto löytyy tästä sekä siihen liittyvä esitys tästä. … Lue lisää

2.3.2009: Ympäristöministerineuvostosta konkretiaa pliis

Suomen luonnonsuojeluliitto sekä muut ympäristö- ja kehitysjärjestöt tiedottivat ympäristöministerineuvoston kokouksen alla: Ministerineuvoston tuotava konkretiaa EU:n ilmastokantoihin Lisäksi tapasimme SLL:n toimistolla kansanedustaja Rakel Hiltusta. Energia- ja ilmastopolitiikan lisäksi keskustelua herätti hallinnon alasajohanke eli ALKU-hanke. Lisää aiheesta SLL:n verkkosivuilla eli täällä. Iltapäivällä istuin eduskunnassa kehitysyhteistyötä ja rahoitusta koskevassa seminaarissa. Aiheesta lisää ilmastoblogiin kirjoittamassani merkinnässä. Eduskunnan jälkeen pyöräilin takaisin SLL:n toimistolle ideoimaan ja suunnittelemaan tulevaa ydinvoiman vastaista toimintaa. Illan päätteeksi kokoonnuime vielä Hyvän … Lue lisää

Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa