Fennovoima kirjoittaa verkkosivuilla pyrkivänsä avoimeen vuoropuheluun eri sidosryhmien kanssa tavoitteenaan luoda avoimuuden ja luottamuksen varaan rakentuva työilmapiiri.
Samaan aikaan työ- ja elinkeinoministeriön pyytämä lisäselvitys koskien uutta kroatialaista omistajaa halutaan pitää kuitenkin salassa.
Kuvittelin, että Olkiluoto 3 –ydinvoimalahankkeessa kaikki mahdollinen on mennyt pieleen, mutta Fennovoima näyttää vievän mokailun ihan uudelle tasolle.
Fennovoima jätti ydinvoimalahankkeensa rakennuslupahakemuksen tänään (30.6.2015) työ- ja elinkeinoministeriöön vain reilua tuntia ennen määräajan umpeutumista.
Tuntuu uskomattomalta, että Fennovoima on kehdannut lähteä hakemaan rakennuslupaa tällä kokoonpanolla. Vaihtoehtoja on kaksi: (1) Tilanne on todella epätoivoinen tai sitten (2) tällä pelataan vain aikaa, että Fortum tai joku muu uskottava toimija saadaan vielä mukaan.
Fennovoiman hanke kohtasi vain viikko sitten merkittävän takaiskun, kun Fortum ilmoitti, ettei ole saanut sovittua vesivoimaomistuksista Venäjällä, jotka se asetti ehdoksi omalle osallistumiselle Fennovoiman hankkeeseen.
Fortumin korvaajaksi saatiin ilmeisesti aivan viime metreillä kroatialainen pikkufirma.
Juha Sipilän tuoreessa hallitusohjelmassa normien purkaminen on yksi hallituksen strategisista kärkihankkeista.
”Kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja, rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa on helpotettu merkittävästi turhaa sääntelyä purkamalla, hallinnollista taakkaa keventämällä ja lupaprosesseja sujuvoittamalla.”
Aiheesta on keskustellut kuluvalla viikolla myös eduskunta pääministerin ilmoituksen pohjalta.
Vapaaehtoistoimintaa ja kansalaisjärjestöjä kuormittavat esimerkiksi hankintalain soveltaminen, työnantajavelvollisuudet, verottajan kohtelu, rahankeräyslupa sekä erilaiset avustuskäytännöt ja raportoinnit.
Ohessa on viisi ehdotusta järjestötyön byrokratian keventämiseksi ja vapaaehtoistyön edistämiseksi turhia normeja purkamalla.
Keskiviikkona 24.6.2015 tapahtui ehkä jotain historiallista.
Helsingin Sanomat julkaisi kaupunginvaltuutetuille tehdyn kyselyn tulokset, jonka mukaan merkittävä osa valtuutetuista vastustaa Guggenheimin museohanketta.
Fortum taas ilmoitti, että ei ole valmis osallistumaan Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen, koska se ei ole saanut sopimusta venäläisen TGC-1:n vesivoimatuotannon ostosta.
Miten nämä kaksi hanketta oikein liittyvät toisiinsa? Eivät välttämättä mitenkään. Tai sitten niin, että suurten hankkeiden aika on ohi. Pieni on taas kaunista. Perustelen seuraavassa hiukan tarkemmin.
Guggenheim-arkkitehtuurikilpailun voittajaksi valittiin tänään 23.6.2015 Art in the City eli niin sanottu Majakka.
Helsingin Sanomat kartoitti kaikkien kaupunginvaltuutettujen näkemyksiä hankkeeseen. Kysymys kuului suunnilleen seuraavasti: Pitäisikö Helsinkiin rakentaa Guggenheimin taidemuseo tiedossa olevien suunnitelmien ja rahoituksen mukaisesti?
Itse vastasin, että en osaa sanoa. Seuraavassa perustelut kannalle:
Perustelu on yhtä yksinkertainen kuin vastauskin. Kun hankkeen kustannukset, hyödyt ja muut vaikutukset eivät ole vielä selvillä, on mahdotonta muodostaa myöskään lopullista kantaa.
Suomen istuva hallitus esittää 300 miljoonan euron leikkauksia kehitysyhteistyömäärärahoihin. On väärin jättää auttamatta maailman heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Auttaminen on meidän jokaisen velvollisuus. Hädässä olevaa ei tule jättää pulaan. Kerro Suomen päättäjille, että maailman heikoimmassa asemassa olevat ihmiset tarvitsevat meidän tukeamme. #eiköyhimmiltä Kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen työ pelastaa ihmisiä hukkumasta Välimereen, auttaa luonnonkatastrofien keskellä ja parantaa yhteiskuntien elinolosuhteita, ettei kenenkään tarvitsisi paeta kotimaastaan. Kehitysyhteistyöllä on laaja kannatus: yli 80 prosenttia suomalaisista … Lue lisää
Valtioneuvosto esittää Talvivaaralle 112 miljoonan euron lisärahoitusta. Kaivoksen sulkeminen maksaisi arviolta 300 miljoonaa euroa.
Miksi maan hallitus olettaa, että Talvivaaran toiminta muuttuu kannattavaksi, kun kaivosalan toimijat ovat puhuneet lompakoillaan ja tehneet selväksi, että eivät usko kaivoksen tulevaisuuteen?
Kuka on suositellut hallitukselle Talvivaaran rahoituksen jatkamista ja millä tieteellisellä, teknisellä tai kaupallisella perusteella?
Tässä tilanteessa läpinäkyvyys olisi ensiarvoisen tärkeää.
Rahojen laittaminen Talvivaaraan on erityisen irvokasta, sillä samaan aikaan ollaan leikkaamassa esimerkiksi luonnonsuojelun ja kehitysyhteistyön määrärahoja.
Pyöräilin illalla kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ohi. Ilmeisesti ministeriön ja Rosatomin välinen yhteistyö on siirtynyt ihan uudelle tasolle, koska ministeriön sisäänkäynnin viereen oli ilmestynyt Rosatomin kyltti, jossa luki: ”Rosatom. Full Range of Nuclear Technology. Uranium. Polonium. Plutonium.” Asiasta vinkkasi minulle eräs yksityishenkilö. Aika hauska pila. Vai onko sittenkään?
Minulla oli tiistaina 16.6.2015 suuri ilo ja kunnia osallistua satojen muiden kutsuvieraiden kanssa Kehärata-juhlaan.
Pääsimme matkustamaan kautta aikain ensimmäisellä matkustajajunalla Rautatieasemalta kehärataa pitkin Aviapoliksen asemalle. Itselläni oli junassa mukana myös polkupyörä. Hyvin kulki.
Matkustajaliikenteelle Kehärata avautuu 1.7.2015. Ensimmäinen I-juna lähtee liikkeelle klo 3.59 päärautatieasemalta.
Kehärata on noin 18 kilometriä pitkä ja alittaa Helsinki-Vantaan lentokentän kahdeksan kilometrin mittaisessa tunnelissa. Rata yhdistää Vantaankoskenradan ja pääradan sekä avaa raideyhteyden Helsingin keskustan, Helsinki-Vantaan lentoaseman ja muun Suomen välille.
Helsingin kaupungin konsernijaosto käsittelee Viikin Gardenian sulkemista maanantaina 8.6.2015 kokouksessaan.
Gardenian kohtaloksi on muodostumassa korkeat tilakustannukset ja se, että kaupungin opetusvirasto on lopettanut luontokoulupalveluiden ostot Gardenialta. Tämä uhkaa ajaa paikkaa pyörittävän yhtiön nyt konkurssiin.
Onneksi Gardenian puolesta on syntynyt vahva kansanliike. Esimerkiksi Viikki-Seura jätti kansalaisadressin valtuustoryhmien edustajille kaupungintalolla jo 26.11.2014. Adressissa oli 5155 nimeä puoltamassa Gardenian toiminnan jatkamista.
Ohessa vielä kolme syytä, joita Operaatio Gardenia on listannut siitä, miksi Gardenia kannattaa pelastaa.