UPM suunnittelee hakkuita Oulunjärvellä Ärjän harjusaarella. Saari kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja eurooppalaiseen Natura 2000 -verkostoon.
Hakkuita suunnitellaan yhteensä 120 hehtaarilla 270 hehtaarin saaresta.
Saarella kysymys ei ole pelkästään luontoarvoista. Ärjä on myös upea retkeilykohde, joka on tunnettu kilometrien pituisista hiekkarannoistaan.
Tällä viikolla Kauppalehti julkaisi listan 100 vaikutusvaltaisimmasta suomalaisesta.
Itselläni oli suuri kunnia päästä listalle vaikutusvaltaisimpien aktivistien joukossa.
Kauppalehti esitteli omat ansioni seuraavasti:
”Stranius, Leo (s. 1974), Vs. toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto
Suomalaisen ympäristöliikkeen tunnetuin kasvo elää kuten opettaa. Ei käytä lihaa, alkoholia, uunia, deodoranttia, shampoota eikä lämmintä vettä suihkussa. Excelöi elämänsä. Myy elämänhallintavalmennusta. Helsingin kaupunginvaltuutettu.”
Siis, että en käytä deodoranttia, shampoota enkä lämmintä vettä suihkussa! Ei ole suomalaisilla kansalaisaktivisteilla paljon valtaa tässä yhteiskunnassa, jos noilla teoilla pääsee kymmenen parhaan joukkoon! Samaan suihkuteemaan tarttui ohimennen tällä viikolla myös Yle Radio 1:n toimittaja Sari Valto kun olin keskustelemassa ruokavalinnoista.
Kaupunginvaltuusto kävi vuoden ensimmäisessä kokouksessaan 20.1.2016 pitkän keskustelun kaupunginhallituksen esityksestä, jossa koulun ja oppilaitoksen perustamisesta ja lakkauttamisesta päättäisi jatkossa kaupunginvaltuuston sijaan opetuslautakunta.
Asiaa on perusteltu mm. sillä, että (1) muustakin palveluverkosta päätetään lautakunnissa, (2) muissakin kaupungeissa päätöksenteko on delegoitu lautakunnille, (3) päätöksenteko kestää nyt liian kauan, (4) valtuuston roolin pitää olla strateginen, (5) nykyinen järjestelmä on epätasa-arvoinen ja (6) päätöksenteko on parempaa kun siitä päättävät ne, jotka ovat parhaiten asiaan perehtyneitä.
Mielestäni nämä perustelut eivät ole uskottavia. Tästä syystä itse vastustin valtuustossa toimivallan siirtämistä. Valtuusto päättikin äänestyksen jälkeen palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.
Ohessa vastaukset jokaiseen väitteeseen.
Kiitos kaikille blogin lukijoille kuluneesta vuodesta 2015!
Vuonna 2015 siirryin töihin Suomen luonnonsuojeluliitton, hoidin Helsigin kaupunginvaltuutetun hommia ja olin mukana eduskuntavaaleissa.
Lisäksi yritin selvitä puolisoni kanssa lapsiperhearjesta, kuntoilin ja annoin satunnaisesti ajanhallintavalmennusta.
Haastatteluja, puhetilaisuuksia, kolumneja, kokouksia ja paljon muuta. Yksin juuri mikään ei olisi ollut mahdollista. Kiitos lukemattomille upeille ihmisille, kun olette olleet mukana arjessani.
Ohessa vuosi 2015 sanoin ja numeroin.
Mitä tapahtuu, kun energiayhtiöiden vastuulla on energiansäästötoimet?
Voisi kuvitella, että erityisesti kovilla pakkasilla keskellä talvea kulutuspiikkien aikana olisi ympäristösyiden lisäksi erityinen intressi kannustaa ihmisiä energiansäästötoimiin.
Mitä tapahtuu todellisuudessa? Oulun Energia, joka antaa energianeuvontaa, kannustaa omassa mainoskampanjassaan kuluttamaan sähköä enemmän, koska se on niin halpaa. Ympäristöasioista viis.
”Sähkö on halpaa. Ei haittaa vaikka akkukin kuluu. Kuule mä pistän tänä iltana kaikki valot palamaan ja nautiskelen.” –todetaan Oulun energian mainosvideossa.
Pariisissa saatiin lauantaina 12.12.2015 aikaan historiallinen ilmastosopu.
Suomelle tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että energiankulutusta tulisi kohtuullistaa sekä siirtyä kokonaan 100% uusiutuvaan energiajärjestelmään. Myös EU:n ilmastotavoitteita on syytä tarkentaa.
Pariisin ilmastosopimus on paljon parempi kuin uskalsin odottaa. Seurasin kokouksen loppuhetkiä kyyneleet silmissä. Tulen muistamaan aina, kun istuin kotona Käpylässä ja puheenjohtaja totesi: Paris Agreement adopted. It is so decided.
Universaalissa sovussa on nyt mukana käytännössä lähes kaikki maat. Pelkästään se, että ilmaston lämpeneminen pyritään pitämään 1,5 asteen tuntumassa on jo valtava muutos aiempaan kansainväliseen yhteisymmärrykseen, jossa tavoitteena on ollut lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen.
Tämän lisäksi maiden päästövähennyslupauksia on tarkoitus tarkastella viiden vuoden välein. Ensimmäisen kerran jo vuonna 2018. Tavoitteena on tiputtaa päästöt nollaan vuoden 2050 jälkeen. Lisäksi teollisuusmaat lupaavat vähintään 100 miljardin dollarin vuosittaisen ilmastorahoituksen kehitysmaille vuodesta 2020 alkaen.
Mitä Suomessa pitäisi nyt tehdä:
Helsinki otti 2.12.2015 ensimmäisen merkittävän askeleen kohti energiakäännettä kun kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin energiayhtiö Helen Oy:n kehitysohjelman.
Helsinki siirtyy näin erilliseen lämmöntuotantoon ja energiatehokkuuteen perustuvaan hajautettuun ratkaisuun.
Iso kiitos kaikille, jotka olivat mukana vaikuttamassa päätökseen!
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Entä mitä seuraavaksi pitää tehdä? Vauhtia pitää nopeuttaa ja vaikuttavuutta lisätä. Seuraavassa vastauksia näihin kysymyksiin.
Käytännössä Hanasaaren kivihiilivoimala suljetaan 31.12.2024 mennessä ja lämmöntuotanto korvataan yhdellä tai useammalla biolämpökeskuksella.
Ensimmäisessä vaiheessa Salmisaaren öljylämpökeskus korvataan pellettilämpökeskuksella. Tämän jälkeen rakennetaan korvaavaa uusiutuvaa (pelletti ja/tai hake) kaukolämpökapasiteettia Vuosaareen, jotta Hanasaaren voimalaitos voidaan sulkea. Ratkaisu jättää merkittävästi tilaa energiatehokkuuden lisäämiselle sekä uusille ja hajautetuille lämmöntuotantoratkaisuille (esim. lämpöpumput, aurinkolämpö ja geoterminen lämpö).
Päätös on historiallinen ja syntyi juuri sopivasti Pariisin ilmastokokouksen ollessa käynnissä.
Valitettavasti nyt tehty ratkaisu ei ole täydellinen ja siihen liittyy muutamia heikkouksia. Seuraavaksi vauhtia pitää kiihdyttää ja horisonttia laajentaa.
Ohessa on kolme asiaa, joita kannattaa vielä edistää ja seurata aktiivisesti.
Presidentti Sauli Niinistö piti tänään ma 30.11.2015 noin klo 17.30 Suomen aikaa oman kolmen minuutin puheensa Pariisin ilmastokokouksessa.
Niinistö korosti omassa puheessaan Suomen sitoutumista EU-tavoitteisiin. Hän toisti myös hallitusohjelman tavoitteet uusiutuvien energialähteiden lisäämisestä sekä kivihiilestä luopumisesta ja tuontiöljyn käytön puolittamisesta.
Lisäksi Niinistö muistutti muita maita Suomen ilmastolaista, jonka tavoitteena on vähentää päästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä sekä ilmoitti antaneensa henkilökohtaisen ilmastolupauksen puolittaa oman hiilijalanjälkensä seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Puheensa loppupuolella Niinistö totesi vielä, että tämän kolmen minuutin puheen aikana ilmakehän kasvihuonekaasupäästöt ovat lisääntyneet 200 000 tonnilla.
Mitä puheesta jäi käteen noiden kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi?
Helsingin Ilmastomarssille osallistui sunnuntaina 29.11.2015 Helsingissä noin 1500 ihmistä. Upea tapahtuma! Kiitos kaikille järjestäjille.
Itselläni oli kunnia puhua väkijoukolle marssin aluksi Narinkkatorilla. Alla puheeni kokonaisuudessaan.
Marssin lopuksi pääsin jututtamaan myös maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista. Lopussa hänen odotuksiaan Pariisin ilmastokokoukselle.
Leo Stranius – Puhe ilmastomarssilla 29.11.2015
Suomen luonnonsuojeluliitto kokoontui Päijänteen ja Vesijärven kannaksella Vääksyssä 21.-22.11.2015.
Kokouksen iltaohjelman yhteydessä pääsin samaan kuvaan Metsän tarina ja Järven tarina dokumenttielokuvien luontokuvaajan ja keihäänheiton Euroopan mestari ja olympiahopeamitalistin Hannu Siitosen kanssa!
Kokouksessa vahvistettiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 sekä valittiin liittohallituksen jäsenet vuosille 2016-2017 ja varajäsenet vuodelle 2016.