EU:n toimet eivät ole Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia

Pariisin_ilmastokokous_Kuva_Hanna_AhoKomission tänään julkaisema tiedonanto ei tunnista tarvetta korottaa EU:n ilmastotavoitteita Pariisin sopimuksen mukaisiksi.

Tästä johtuen laitoin tänään sähköpostia pääministeri Juha Sipilälle ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle.

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä tavoitteita tulisi korottaa välittömästi.

Jotta maailman maat pääsevät Pariisin sopimuksen mukaiselle päästövähennyspolulle, toimia tarvitaan mahdollisimman pian. EU:lle tavoitteiden nosto olisi luontevaa tänä vuonna, kun unionin ilmasto- ja energiasäädöksiä sorvataan uuteen uskoon.

Pariisin sopimuksen viesti oli selvä: fossiiliset polttoaineet jäävät historiaan. Olisi Suomen etu vauhdittaa tätä kehitystä. Useat järjestöt, yritykset ja yhteisöt ovat kannustaneet valtioita ja komissiota toimimaan heti. Meidän on tunnustettava 1,5 asteen lämpötilatavoitteen merkitys ja lähdettävä rakentamaan maailmaa, jossa elämme 35 vuoden kuluttua

Alla lähettämäni sähköposti kokonaisuudessaan.

***

EU:n toimet eivät ole Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia

Hyvä pääministeri Sipilä,
Hyvä ministeri Tiilikainen,

Pariisin ilmastosopimus oli tärkeä askel ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kiitos tekemästäsi työstä sovun aikaansaamiseksi. Varsinainen sopimuksen toimeenpano alkaa kuitenkin tänä vuonna, eikä meillä ole aikaa viivytellä.

Ilmastopolitiikan tavoitetaso on vanhentunut Pariisin sopimuksen myötä. Jotta maailman maat pääsevät Pariisin sopimuksen mukaiselle päästövähennyspolulle, toimia tarvitaan mahdollisimman pian. EU:n ilmastotavoitteet eivät komissionkaan mukaan ole alle kahden asteen polun mukaiset. Tilanteen muututtua radikaalisti ne on nostettava “selvästi alle kahden asteen” polkua vastaavalle tasolle ja 1,5 asteen tavoite on tunnustettava. Tämä tarkoittaa EU:n päästövähennystavoitteiden nostoa 60 prosenttiin vuonna 2030 ja vähintään 95 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä suhteessa vuoden 1990 tasoon. Ilmastotavoitteiden nosto on johdonmukaista politiikkaa EU:lle, joka oli osa High Ambition Coalitionia Pariisin kokouksessa, mutta myös oleellista EU:n taloudelle, jotta olosuhteet puhtaan teknologian, energiatehokkuuden ja kiertotalouden innovaatioille voivat syntyä.

EU:lle tavoitteiden nosto olisi luontevaa tänä vuonna, kun yhteisö valmistelee tavoitetason toimeenpanoa mm. päästökauppadirektiiviä sekä monia muita säädöksiä uudistamalla. Tavoitteiden noston viivästyttäminen voi tarkoittaa lukkiutumista riittämättömiin toimiin ja tarve lakipaketin avaamiselle muutaman vuoden kuluttua olisi suuri.

Pariisin sopimuksen viesti oli selvä: fossiiliset polttoaineet jäävät historiaan. Suomessa tämä tarkoittaa 100 % uusiutuviin nojaava energiajärjestelmää jo ennen vuotta 2050. Olisi Suomen etu vauhdittaa tätä kehitystä unionin laajuisesti. Useat järjestöt, yritykset ja yhteisöt Suomessa ja Euroopassa ovat kannustaneet valtioita ja komissiota toimimaan heti. Meidän on lähdettävä rakentamaan maailmaa, jossa elämme 35 vuoden kuluttua.

EU-tason säädöspaketit määräävät EU:n suunnan vuosiksi eteenpäin ja niiden valmistelussa on ensiarvoista huomioida seuraavat asiat:

• Päästökauppa on korjattava ja huutokaupattavien päästöoikeuksien osuuden tulisi kasvaa vuosittain. Päästöoikeuksien ilmaisjaosta tulisi siirtyä kohti pelkästään huutokauppaan pohjautuvaa järjestelmää. Kolmannelta kaudelta ylijäävät päästöoikeudet tulisi leikata kokonaan pois markkinoilta vuoden 2020 lopussa, sillä varastossa olevien päästöoikeuksien vapauttaminen markkinoille laskee päästöoikeuksien hintaa. Ylimääräiset päästöoikeudet rapauttavat järjestelmän ohjaavuuden energiatehokkuuteen, energian säästöön ja uusiutuviin energiamuotoihin siirtymiseen moniksi vuosiksi. Neljännellä kaudella oikeuksien leikkaus voisi tapahtua kun ne ovat olleet markkinavakausvarannossa (Market Stability Mechanism, MSR) tietyn aikaa, tai kun ylijäämää on kertynyt tietyn verran. Jotta päästökauppa mukautuu Pariisin ilmastosopimuksen kehikkoon, siihen tulee soveltaa 5 vuoden tarkastelujaksoja.

• LULUCF-sektori (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsät) mahdollistaa hillintätavoitteita noston kokonaisuutena, mutta tämän sektorin toimenpiteillä ei voida korvata tarvetta vähentää päästöjä fossiilisista energialähteistä, jotka ovat pääsyy ilmastonmuutokseen. LULUCF:n on oltava oma sektorinsa, eikä päästövähennysten vaihtoa muiden sektorien kanssa tule sallia. Ilman tällaista lähestymistapaa saksalainen Oeko Institute arvioi EU:n kokonaispäästövähennystavoitteen laskevan viidellä prosentilla, mikä saattaisi unionin ilmastopolitiikan uskottavuuden kyseenalaiseksi. Sektori tarvitsee oman tavoitetason, jota kohti pyritään, kansalliset hillintäsuunnitelmat sekä kannustimet tarvittaville toimille. Raportoinnin luotettavuus ja vertailtavuus perustuisi yhteneväiseen referenssivuoteen tai ajanjaksoon. Raportoinnin on oltava yhtenäistä ja pakollista kaikille sektorin toimintaluokille, ja siinä tulee nojata viimeisimpään tutkimustietoon.

• Jotta biotalous voi olla uskottavaa kansainvälisesti, tarvitaan bioenergian hyödyntämiseen tieteen mukaiset kestävyyskriteerit, joilla varmistetaan, että ilmastohyödyt ovat todellisia ja luonnonmonimuotoisuus turvataan.

Keskipitkän aikavälin ilmastopoliittisessa suunnitelmassa on hyödynnettävä energiatehokkuus ja energiansäästö täysimääräisesti ja etsittävä kestäviä ratkaisuja:

• Liikennesektorilla tarvitaan täysremontti, jossa ensisijaisesti vähennetään liikkumisen tarvetta mm. vahvistamalla maankäytön suunnittelua ja ehkäisemällä yhdyskuntarakenteen hajaantuminen. Lisäksi panostetaan kevyeen liikenteeseen ja joukkoliikenteeseen myös syrjäseuduilla ja henkilöautoliikenteen polttoaineena suositaan aurinko- ja tuulienergialla tuotettua sähköä, kaasua ja vetyä tai biokaasua. Kaikkien polttoaineiden tulee täyttää kestävyyskriteerit, jotka turvaavat luonnon monimuotoisuuden ja takaavat ilmastohyödyn.

• Lähes nollaenergiarakentaminen ja rakennusten energiaremontit ovat keskiössä lämmönkulutuksen vähentämisessä. Tarvitsemme toimenpideohjelman lämmönkulutuksen säästöön, energiaremonttien tuet tulee palauttaa ja kolminkertaistaa vuoden 2014 tasosta, tuen piiriin otetaan taloyhtiöt ja asukkaiden omaenergiantuotanto ja kotitalousvähennys on ulotettava myös taloyhtiöihin.

Ystävällisin terveisin,

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY
Leo Stranius
, vs. toiminnanjohtaja

Lisätietoja

vs. toiminnanjohtaja Leo Stranius, p. 040 754 7371, leo.stranius@sll.fi
suojeluasiantuntija Hanna Aho, p. 040 660 5788, hanna.aho@sll.fi

Käänteentekijät valmiina ilmastotoimiin: http://www.sll.fi/ajankohtaista/verkkouutiset/kaanteentekijat-valmiina

Eurooppalainen korkean kunnianhimon koalitio vaatii EU:n 2030 tavoitteiden nostoa: http://www.caneurope.org/can-and-press/945-european-business-local-authorities-civil-society-and-trade-unions-want-eu-leaders-to-live-up-to-their-paris-commitments

Suomen luonnonsuojeluliiton lausunto Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittamisesta: http://www.sll.fi/ajankohtaista/liitto/2016/lausunto_pariisin_sopimuksen_allekirjoittaminen

6 kommenttia artikkeliin ”EU:n toimet eivät ole Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia”

  1. Kevyestä liikenteestä sen verran: täytyy odotella sen verran että josko nuo lämpötilat nousisivat sen verran että taas arvaisi lähteä pyöräilemään. Kyllähän pyöräily on aina linjabiiliä parempi, halvempaa ja saa liikuntaa tällainenkin vanha ukonrahjus. Mutta ei tuolla lumen, jään ja loskan seassa oikein arvaa lähteä luitansa katkomaan.

    Missä ihmeessä oikein viipyy se teidän lupailemanne ilmastonlämpeäminen? Olen sitä jo monta vuotta odotellut, mutta ei vaan näy tulevan. Jotta pääsisi kätevästi pyöräilemään ympäri vuoden. Pankaahan pojat toimeksi. Ja tytöt myös.

    Vastaa
    • Kiitos kommentista Erkki!
      Esiteolliseen aikaan verrattuna ilmasto on lämmennyt tilastojen mukaan jo melkein asteen verran. Sään vaihtelut (esim. lämpimät ja kylmät talvet) ja ilmastonmuutos ovat eri asioita.

      Vastaa
  2. Hyvä juttu, toivottavasti ilmasto lämpenee vielä hyvän aikaa. Olisi miellyttävää, jos täällä olisi vähän vähemmän loskaa-jäätä-räntää. Ilmaston kylmeneminen ei oikein ole toivottavaa, viimeksi se johti sellaisiin jäätiköihin, että Suomi toipuu niistä vieläkin.

    Vastaa
    • Ilmaston lämpeneminen ei ole hyvä juttu. Ilmastonmuutoksen myötä meillä on käsillä kuivuutta, vesipulaa ja äärimmäisiä sääilmiöitä. Tämän myötä esimerkiksi ruuan tuotanto vaarantuu. Sadat miljoonat ihmiset joutuvat lähtemään ilmastopakolaisiksi. Lisäksi muutos ajaa lukemattomia tärkeitä lajeja sukupuuttoon. Muutos on ihmiskunnan historian ehkä vakavin ongelma.

      Vastaa
  3. Kyllä se ilmastonmuutos alkaa tuntua Suomessakin. Ja jotenkin näyttäisi siltä, että se on nopeampi ilmentymä siellä Pohjolassa kuin muualla. Onkohan näin ?

    Ilmeisesti ilmastomuutos on jo ollut ainakin osasyynä siihen, että Suomen Lapissa porojen ravinnonsaanti on viime syksynä häiriintynyt pitkän ja sateisen leudon sään takia. Porojen ravinnoksi käyttämät kasvit ovat tiettävästi suurelta osin homehtuneet ja tulleet ravinnoksi kelpaamattomiksi. Näistä epätavallisista sääolosuhteista ja ravinnon puutteesta johtuen oletetaan porojen lähteneen suurella joukolla liikkeelle etsimään ravintoa etelämmästä ja lännestä päin. Ja tästä porojen odottamattomasta “muuttoliikkeestä” on koitunut suurta vahinkoa niin eläimille itselleen kuin niiden kasvattajillekin.

    Onko SLL:ssä tehty tarkempaaa selkoa tästä porojen massaliikehdinnästä ?

    Maaseudulla toimiva eläinteni ranskalainen eläinlääkäri on kiinnostunut saamelaiskulttuurista ja siihen liittyvästä poronhoidosta. Kun kerroin hänelle tästä porojen massaliikehdinnästä, niin hän kysyi, että tiedetäänkö mistä se johtuu ,ja onko asiaa selvitetty tarkemmin.
    Annoin hänelle Lapista tuomaani kuivattua poronjäkälää ja muutamia jäkälän rinnalla kasvavia varpukasveja malliksi siitä, mitä porot syövät. Hän sanoi, että ilmastonmuutos ja siitä johtuva kasvillisuuden pilaantuminen tai muuttuminen saattaa olla yksi syy näiden eläinten muuttoliikkeelle. Ravinnon puute ja porojen ruuansulatuksen häiriintyminen ja terveydentilan heikkeneminen voivat tällöin olla syynä siihen, että ne lähtevät suurella joukolla etsimään parempaa ravintoa tavallisen elinalueensa ulkopuolelta.
    Tämä on sitä luonnollista sopeutumista. Mutta kuinka kauan se on mahdollista planeettamme yhä lämmetessä ?
    Siis ei vain ihmiset joudu lähtemään liikkeelle parempien elinolosuhteiden toivossa, vaan näin joutuvat tekemään luonnosta ravintonsa saavat eläimetkin. Meidän on nyt ja heti tehtävä kaikkemme, jotta ilmastonmuutosta voidaan ainakin tehokkaammin jarruttaa ( jos ei pysähdyttää )!

    Vastaa
  4. Erkki,
    Kun tässä Pariisista puhutaan, niin täytyy mainita, että tämänhetkisestä lumisateesta huolimatta meneillään oleva talvi vv.2015-2016 on Ranskassa lämpimin talvi sitten vuoden 1900 !
    Siis tervetuloa vain pyöräilemään tännepäin!

    Vastaa

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami