Paras lahja on hyväntekeväisyys!

Lapset saivat meiltä vanhemmilta joululahjaksi tänä vuonna tuttuun tapaan 20 euron lahjakortin, jonka he saivat lahjoittaa haluamaansa kohteeseen. Tämän myötä pääsemme käymään myös kiinnostavia keskusteluja lasten kanssa. Tällä kertaa lahjoitukset kanavoituivat seuraavasti: 7-vuotias halusi lahjoittaa rahat kodittomille nuorille 10-vuotias halusi lahjoittaa rahat metsiensuojelutyöhön Pienet lahjoitukset lastemme puolesta on tehty nyt VVA:lle ja WWF:lle. Tavoitteenamme on lahjoittaa noin 10% kotitaloutemme nettotuloista hyväntekeväisyyteen. Tänä vuonna olemme lahjoittaneet tähän mennessä yhteensä 8539 euroa. … Lue lisää

Yritysvastuu 2021 -tutkimus: Onko vastuullisuus vain brändin kiillotusta?

Näkyykö vastuullisuus lähinnä yritysten puheissa mutta ei toiminnassa?

Yritysvastuuverkosto FIBS kysyi Yritysvastuu 2021 -tutkimuksessa Suomen tuhannen suurimman yrityksen joukosta yhteensä 179 toimitusjohtajalta tai yritysvastuusta vastaavalta johtajalta yritysten vastuullisuusnäkemyksiä.

Kiinnostavaa on, että tutkimuksen mukaan 97 prosenttia vastaajista uskoo vaikuttavansa positiivisesti ympäristöön tai yhteiskuntaan. Samaan aikaan kuitenkin esimerkiksi päästöt ilmakehässä lisääntyvät ja luonnon monimuotoisuus heikkenee. Tiedetään toki, että pieni osa yrityksistä on vastuussa isosta osasta haitoista, mutta ei ehkä ihan näin pieni osa.

Tässä taitaa toistua sama harha, kuin meillä kaikilla. Suurin osa suomalaista kuvittelee, että oma elämäntapa on ympäristön kannalta kestävä vaikka omassa arjessa ympäristöteot olisivat lähinnä lämpimiä ajatuksia jätteiden kierrätyksestä. e2:n Ilmassa ristivetoa -tutkimuksessa peräti 77 prosenttia suomalaisista tosiaan vastaa, että oma elämäntapa on ympäristön kannalta kestävällä tolalla.

Lue lisää

EU:n päästöt kasvaneet 18 prosenttia koronakeväästä

Eurostat julkaisi marraskuun lopussa vihdoin EU:n päästötietoja vuosineljänneksittäin. Tämä on hienoa edistystä siihen verrattuna, että aiemmin päästöjä on raportoitu vain vuosittain.

Vuoden 2021 toisella vuosineljänneksellä EU:n päästöt olivat 867 miljoonaa tonnia CO2-ekv. Vuoden takaiseen ensimmäiseen koronakevääseen verrattuna tässä on valitettavaa kasvua peräti 18 prosenttia. Erityisesti päästöt lisääntyivät lämmityksen ja liikenteen osalta.

Toki hyvä uutinen on, että päästöt ovat tippuneet merkittävästi vuodesta 2010 lähtien, jolloin ne olivat lähes 1200 miljoonaa tonnia CO2-ekv.

Suurin syy päästöjen kasvuun on Eurostatin mukaan talouskasvu. Näyttääkin siltä, että absoluuttinen irtikytkentä talouskasvun ja päästöjen välillä on vielä pelkkä kaukainen haave. Tämä herättää kysymyksen, pitäisikö meidän kuitenkin miettiä enemmän systeemitason muutosta ja koko talousjärjestelmän remonttia.

Lue lisää

Marraskuun kokeilu: Blogikirjoitus päivässä

Kokeilen tänä vuonna joka kuukausi jotain uutta tapaa. Marraskuussa kokeilin kirjoittaa päivittäin blogitekstin.

Yhteensä julkaisin kirjoituksia marraskuun aikana 26 kpl, jos myös tämä kuukauden viimeinen teksti lasketaan mukaan. Tekstiä kertyi noin 85 000 merkkiä. Tämä vastaa 55-57 kirjasivua.

Ensimmäisestä viikosta lähtien rytmiksi muodostui se, että julkaisin tekstin jopa päivä sunnuntai-perjantai välillä ja lauantaina pidin taukoa.

Välillä oli vaikea keksiä kirjoitettavaa. Jostain aihe kuitenkin löytyi aina viimeistään illalla. Tähän auttoi kun piti kirjoittamiskynnyksen matalalla ja viime kädessä alkoi vain kirjoittamaan jostain juuri sillä hetkellä mielessä olleesta asiasta. Aiheita poimin ajankohtaisista teemapäivistä, uutisista ja sosiaalisen median keskusteluista.

Miksi kirjoittaa paljon tai päivittäin? Näin voi ylläpitää ja parantaa omaa kirjoitustaitoaan. Selvää on, että nämä marraskuun tekstini eivät ole mitään kirjallisuuden tai blogitekstien aatelia. Siitä huolimatta toiston kautta tapahtuu myös kehitystä.

Innoittajanani tässä toistossa ovat toimineet Pablo Picasso ja Enid Blyton, kuten tästä yhdestä kirjoittamastani tekstistä voi päätellä: Miksi määrä korvaa laadun ja on parempi tehdä enemmän kuin paremmin?

Marraskuussa kirjoitin seuraavat tekstit:

Lue lisää

Neljä keinoa ottaa haltuun taloyhtiön lämmitysratkaisut

Lämmityskauden alettua ja lämmityskulujen noustessa monessa taloyhtiössä mietitään energiatehokkuustoimia ja lämmitysratkaisuja.

Tämä on fiksua kustannusten, asumismukavuuden ja ilmaston kannalta.

Siinä missä monissa asunnoissa pitää laittaa lisää vaatetta päälle, joutuu toisissa tuulettamaan liian lämmintä ilmaa ulos avoimesta ikkunasta keskellä talvea.

Älytermostaatti mahdollistaa huoneen lämpötilan pitämisen juuri sopivan lämpöisenä juuri sopivaan aikaan vuorokaudesta. Varsinainen energiansäästö ja hyvinvointiteko!

Esimerkiksi HSY:n mukaan ”taloyhtiön hoitokuluista energia- ja vesikustannukset ovat tyypillisesti 30-40 %. Hukkaenergia voi haukata jopa 30 prosenttia taloyhtiön energiasta ja siis ison osan kuluvista euroista.”

Mitä taloyhtiössä kannattaa lämmityksen suhteen tehdä? Seuraavassa neljä vinkkiä taloyhtiön hallituksille:

Lue lisää

Viisi työkalua päättäjille ja yrityksille vastuullisen kulutuksen edistämiseksi

Kärsivätkö ihmiset jo kulutushäpeästä? Voisiko päättäjät ja yritykset laittaa vauhtia siirtymisessä vastuulliseen kuluttamiseen?

Black Fridayn ja Älä osta mitään -päivän yhdeydessä on ilahduttavasti puhuttu tänä vuonna kulutuskulttuurista. Siitä, että ilmastokriisin ja luontokadon kannalta meidän ei tulisi jatkaa nykymenoa vaan löytää tilalle jotain parempaa.

Parempi arki ei ole kaukana. Aika monet ovat jo huomanneet, että ostaminen ei tee onnelliseksi. Hyvinvointi koostuu jostain ihan muusta kuin tavarasta. Tarpeeton shoppailu on noloa.

Helposti kulutuskriittinen keskustelu typistyy kuitenkin keskusteluksi yksilön valinnoista.

Tärkeää olisi kääntää katseet yhteiskunnallisiin rakenteisiin eli poliittisiin päättäjiin ja yrityksiin, jotka ruokkivat planeetan kannalta kestämätöntä kuluttamista. Ihmiset ostavat sitä, mikä on halpaa ja saatavilla. Hinnoitteluun ja saatavuuteen taas vaikutetaan päättäjien ja yritysten toimilla.

Seuraavassa viisi vinkkiä päättäjille ja vastuullisille yrityksille:

Lue lisää

Kolme näkökulmaa vastuulliseen kuluttamiseen

Voiko kuluttaminen olla vastuullista? Miten pitäisi suhtautua Black Friday -kampanjoihin tai Älä osta mitään -päivään?

Vuosikymmeniä olemme luoneet kulutuskulttuuria, jossa meidän pitää jatkuvasti hankkia uusia tavaroita tai asioita, jotta voimme olla ehjiä, parempia ja hyvinvoivia.

Professori Tim Jacksonia mukaillen olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa käytämme rahaa, jota meillä ei ole, ostaaksemme tavaroita, joita emme tarvitse, tehdäksemme vaikutuksen ihmisiin, joista emme välitä. Kaiken tämän seurauksena olemme ajaneet ympäristön hätätilaan.

Yksilökulutuksen ohella on tärkeää tarkastella myös isoa kuvaa. Ilmastokriisin ja luontokadon taustalla on se, että kulutamme luonnonvaroja liikaa. Yksilövalintojen ohella näihin aikamme suurimpien haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan päättäjät ja yritykset mukaan.

Ohessa kolme näkökulmaa vastuulliseen kuluttamiseen omasta näkökulmastani ja arjesta:

Lue lisää

Sörnäisten tunnelin rakentaminen on ilmastolle haitallinen investointi

Helsingin kaupunginvaltuusto kävi 24.11.2021 pitkän keskustelun Sörnäisten tunnelista ja päätti äänin 48-37 jatkaa tunnelin rakentamisen valmistelua.

On erikoista, että kaupunki, joka on julistanut ilmastohätätilan ja tavoittelee hiilieutraaliutta vuoteen 2030 mennessä, aikoo investoida fossiiliseen liikenteeseen.

Valitettavasti mahdollinen tunneli:

  • Lisää liikennettä ja päästöjä
  • Vaikeuttaa autoilua lisääntyvien ruuhkien myötä toisaalla
  • Vaikeuttaa alueen kävelyä ja pyöräilyä
  • Maksaa investointina noin 180 miljoonaa euroa ja käyttökuluina 2 miljoonaa euroa vuodessa.

Mikäli tunnelia ei rakennettaisi

Lue lisää

Donitsitaloudesta mallia vastuullisuustyölle

Miten voisimme arvioida yhteiskunnan ja organisaatioiden menestystä kestävän kehityksen eri näkökulmat huomioiden?

Yksi mielenkiintoinen ja mahdollinen lähestymistapa tähän on donitsitalous. Kyseessä on taloustieteilijä Kate Raworthin kehittämä malli, jossa yhteiskuntaa pyritään kuvaamaan kahden rajan avulla. Nämä rajat ovat ekologinen katto ja sosiaalinen perusta.

Kuva: https://www.donitsitalous.fi/

Maapallon ekologinen kantokyky asettaa rajat toiminnallemme. Näitä rajoja emme voi ylittää. Toisaalta haluamme varmistaa hyvinvoinnin. Tämä on minimitaso, jota ei saa alittaa.

Donitsin sisempi rengas kuvaa siis sosiaalista minimiä ja ylempi rengas planeetan rajoja.

Leedsin yliopisto on hiljattain laskenut eri maiden tilanteen suhteessa donitsiin. Valitettavasti yksikään maa maailmassa ei ole onnistunut saavuttamaan hyvinvointia ekologisesti kestävällä tavalla.

Suomen tulokset löytyvät tästä. Samalla kun Suomi pystyy takaamaan varsin hyvin hyvinvointia (työllisyysastetta lukuunottamatta), menemme räikeästi planetaaristen rajojen yli kaikilla sektoreilla.

Lue lisää

Vastuullinen joululahja – Viisi lahjavinkkiä, jotka eivät kuluta luonnonvaroja vaan parantavat ympäristön tilaa

Marraskuun pimeyteen ovat ilmestyneet monet jouluvalot. Samaan aikaan kaupan ala on jo aloitellut omia joulukampanjoitaan. Lapset selailevat lelukatalogeja ja kirjoittelevat kirjeitä omista loputtomista lahjatoiveistaan. Ihmisiä kannustetaan ostamaan yhtä ja toista.

Marraskuun lopussa lähestyy myös joulumyynnin ja kulutusjuhlan kliimaksi Black Friday tai Älä osta mitään päivä. Tämä huipentuu jouluaaton tavara- ja roskavuoriksi sekä tammikuun alennusmyynneiksi.

Ihana ajatus lähimmäisten muistamisesta on muuttunut kulutusahdistukseksi.

Mikä voisi olla sopiva lahja, joka ei kuluttaisi luonnonvaroja vaan voisi jopa parantaa ympäristön tilaa?

Tässä viisi vinkkiä vastuulliseksi joululahjaksi:

Lue lisää

Close Bitnami banner
Bitnami