Precious – aina on toivoa – vähentää lihansyöntiä

Viikonloppuna tuli katsottua elokuva Precious. Vaikuttava tarina. Äärimmäisissäkin tilanteissa on toivoa. Aina on mahdollisuuksia. Kiusoista, kriiseistä ja katastrofeista on mahdollista selvitä. Kirjoittelin aiemmin aihetta sivuten tänne: Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 8. Elokuva muistutti minua myös siitä, kuinka tärkeäitä ympärillä olevat ihmiset ovat. Kannattaa hakeutua niiden seuraan, jotka kannustavat ja vetävät ylös sekä juosta karkuun niitä, jotka lannistavat. Sitä on itse etuoikeutettu, kun ympärillä on niin fantastisia tyyppejä. Sunnuntaina kävin … Lue lisää

Earth Hour – koko päivän!

Lauantaina (27.3.) päätin tunnin sijaan viettää koko päivän Earth Houria. Ainakin yhden päivän viettäminen ilman sähkövaloa on helppo juttu. Kiperiä tilanteita olivat oikeastaan vain vessa ja jääkaapin valo. Tosin vessassa käynnistäkin selviää erinomaisesti kännykän näytön tuomalla valolla tai kynttilöillä. Sen sijaan lukeminen on isompi haaste. Iltalukemista ei tällä kertaa tullut harrastettua. Kuinkahan pitkään ilman sähkövaloa voisi tulla toimeen nykyisillä elintavoilla? Entä kokonaan ilman sähköä? WWF:n kampanja oli menestys. Tällä kertaa … Lue lisää

Ilmastorahoituksen tulisi olla lisäistä

Olin aamupäivällä (26.3.) puhumassa UNDP:n, ulkoasianministeriön ja Demo Finlandin poliittisille nuorisojärjestöille suunnatussa koulutusseminaarissa ilmastonmuutoksen haasteista kehitykselle. Puheenvuorossani yritin tuoda esille sitä, kuinka ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kaikkein eniten juuri niihin, jotka ovat siihen kaikkein vähiten syyllisiä sekä painottaa, että ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta nimen omaan teollisuusmaiden ja Suomen tulisi toimia päästövähennystoimenpiteiden suhteen ensin. Keskustelu tilaisuudessa oli todella innostavaa. Iso kiitos kaikille järjestäjille! On kuitenkin valitettavaa seurata, että Suomen hallitus pakoilee jo tässä vaiheessa … Lue lisää

Ajatuspaja e2 ja talouspolitiikkaa ohjaavat arvot

Piipahdin päivällä Ajatustaja e2:n Lunchbreaking News! -tilaisuudessa Ateljé Finnessä, jossa aiheena oli tällä kertaa talouspolitiikkaa ohjaavat arvot. Kansanedustaja Antti Kalliomäen mukaan ihmisten perusarvot, kuten rauha, hyvinvointi ja vapaus ovat seurausta talouden kehityksestä. Kalliomäen mukaan kannattaa kuitenkin jo nyt varautua jo seuraavaan finanssikriisiin. Aiemmasta ei ole opittu mitään ja kansalliset intressit jyräävät. Tilaisuudessa puhunut ministeri Mari Kiviniemi taas painotti mm. demokratiaa, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Kaikki eivät ole Kiviniemen mukaan kaupan eikä … Lue lisää

Ilmastodieetit

Olen mukana YLE teemalla 22.3. alkaneessa Ilmastodieetit-ohjelmassa arvioimassa eri perheiden toimia hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Ilmastoraadissa istuu lisäksi Demos Helsingin Tuuli Kaskinen ja SYKE:n ilmastotohtori Ari Nissinen. Ohjelmassa seurataan neljän perheen toimia pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Suurin osa yksittäisen ihmisen aiheuttamista päästöistä syntyy asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta. Kannattaa siis pihistellä neliöistä ja tilata kotiin tuulisähköä, liikkua pyörällä ja joukkoliikennettä käyttäen sekä syödä kasvisruokaa. Ohjelman ensimmäinen osa on katsottavissa täältä. ”Ilmastodieetit-dokumenttisarjassa seuraamme, miten neljä … Lue lisää

Luonto-Liiton aktivistipäivät

Vietin lauantain (20.3.) Luonto-Liiton aktivistipäivillä yhdessä yli 40 luontoliittolaisen kanssa. Aamupäivällä Minna Sumelius alusti järjestötoiminnasta ja matalan kynnyksen toiminnasta. Tämän jälkeen pienryhmissä pohdittiin miten omassa toimintaryhmässä tai piirissä on onnistuttu tuottamaan matalan kynnyksen toimintaa. Itse esittelin välissä Luonto-Liiton viime kuukausien toimintaa. Ohessa pitämäni esitys. Aktivistipäivät 2010 20032010 Stranius View more presentations from Leo Stranius. Iltapäivällä Oikeutta Eläimille -yhdistyksen aktiivit kävivät kertomassa tarhauskielto.fi –kampanjasta. Tämän jälkeen pohdimme jälleen pienryhmissä miten uusia … Lue lisää

Karhut pelastavat ihmisiä – ilman karhuja ei olisi satuja

Keskiviikkona (17.3.) minulla oli mahdollisuus osallistua kommentaattorina Korkeasaaren järjestämään Pääsiäissaaren koululaiskonferenssiin. Osana kansainvälisen biodiversiteettivuoden teemaa järjestetyn tapahtuman aiheena oli ”Karhut ja ihmiset samassa metsässä”. Minun lisäksi kommentaattoreina olivat kaupunginvaltuutettu Lasse Männistö ja huippumalli Nanna Grundfeldt. Homma toimi siten, että kahdeksasluokkalaisten ryhmät olivat päivän mittaan valmistelleet aiheeseen liittyviä harjoitustöitä. Oli teatteriesitystä, banderollia, videopätkää, sarjakuvaa sekä kangaskassien ja rintanappien tekoa. Kommentaattoreina meidän tehtävä oli arvioida koululaisten töitä. Ja aivan mahtavia töitä olivatkin! … Lue lisää

Malediivien presidentti Mohamed Nasheed, Suomi ja poliittinen johtajuus

Minulla oli keskiviikkona (17.3.) kunnia osallistua Säätytalolla järjestettyyn Leadership in Climate Change -seminaariin, jossa pääpuhujana oli Malediivien presidentti Mohamed Nasheed. Puhenäyte Nasheediltä löytyy esimerkiksi tämän Kööpenhaminan ilmastokokouksen aikaisen blogimerkintäni kautta: Politicians talk. Leaders act – Lead or go home. Presidentin viesti oli selvä. Ilmastonmuutos ei uhkaa vain Malediivien olemassaoloa, vaan koko maapallon tulevaisuutta. Kööpenhaminan epäonnistumisen jälkeen meillä on vain muutamia vuosia aikaa kääntää suuntaa. Nasheedin mukaan kaikkien pitää toimia. Malediivit … Lue lisää

Pekka Himanen – Kukoistuksen käsikirjoitus

Luin viikonloppuna Pekka Himasen Suomen hallitukselle kirjoittaman Kukoistuksen käsikirjoituksen. Teos on viihdyttävää lukemista, jota voi lämpimästi suositella kaikille. Hienoa, että Himanen nostaa ilmastonmuutoksen ja hyvinvointikriisin aikamme ”hätätilaksi”, joiden ratkaisemiseen täytyy löytyä innostava näky (I have a Dream) vuosikymmenen projektista (Man to Moon). Samoja teemoja on pohdittu myös samana päivänä julkaistussa Yltäkylläisten pidot –teoksessa. Himasen käytännön toimenpidesuositukset eivät aluksi vakuuttaneet: ”siirtymä vihreään informaatio- ja palvelutalouteen, hyvinvointiyhteiskuntaan versio 2.0 ja monikulttuurillisesti rikkaaseen … Lue lisää

Viisi innostavaa tilaisuutta, kuntoilua ja Kansan Uutiset

Perjantaina (12.3.) aamulenkin jälkeen olin eduskunnassa vetämässä Äänestä ydinvoima historiaan –kampanjan ja poliittisten nuorisojärjestöjen lehdistötilaisuutta. Eduskunnasta pyöräilin Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle degrowth-hankkeen ohjausryhmän kokoukseen. Tarkoituksena on toteuttaa syksyllä aiheesta kansainvälinen seminaari. Suomen luonnonsuojeluliitosta matka jatkui Nuorisoasiankeskukseen, jossa ideoimme yhdessä nuorisotoimenjohtaja Lasse Siuralan ja muutamien muiden kanssa nuorten tulevaisuuden osallisuutta sosiaalisessa mediassa. Innostavan keskustelun jälkeen siirryin Allianssiin keskustelemaan yhdessä Nuoran edustajien kanssa valtioneuvoston Kasvuhankkeesta. Kirjoittelin Kasvuhankkeesta aiemmin viikolla tänne. Samaan syssyyn ehdin … Lue lisää

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa