Vuosi Luonto-Liiton pääsihteerinä

Viime viikon maanantaina (1.11.) tuli tasan vuosi täyteen töitä Luonto-Liiton pääsihteerinä. Valinta tehtiin valtuuston kokouksessa 6.9.2009 ja nimitys julkistettiin 14.9.2009: Luonto-Liiton pääsihteeriksi Leo Stranius. Tarkemmin ottaen pääsin aloittamaan urani jo perjantaina (9.10.2009) kun istuin Luonto-Liiton pääsihteerinä Jenny ja Antti Wihurin  rahaston juhlatilaisuudessa Finlandia-talolla yhdessä puheenjohtaja Mauno Särkän kanssa. Tilaisuudessa myönnettiin Luonto-Liitolle 100 000 euron kunniapalkinnon pitkäaikaisesta ja arvokkaasta työstä lasten ja nuorten omaehtoisen ympäristötoiminnan edistämiseksi. Kirjoittelin päivästä aikanaan tänne: Yhtä … Lue lisää

Hyvien uutisten viikko

Näyttää siltä, että tämä on hyvien uutisten viikko. – Helsingin sosiaalikeskus Satama pysyy – Pieksämäen (bad)ideapark jää rakentamatta – Pro Animalia palkinto Tuija Braxille – Viikonloppuna tulossa Ympäristötoimintapäivät – vaihtoehtoelämää! – Hulluilla päivillä maksukaaos, sirukortit eivät toimi – Viiden kunnan kokemukset osoittavat: hiilineutraali kunta ei ole utopiaa

Viikon 34 uutiset/linkit – TOP5

1. Kilpailuvirasto ärähti maalämmön rajoittamisesta Helsingissä Edelleen ”Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohonen sanoi torstaina HS:lle, että Helsingin uusille asuinalueille Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja Östersundomiin ei pitäisi rakentaa nollaenergiataloja, koska ne syövät kaukolämpöjärjestelmän tehokkuutta.” Pitäisikö siis maalämmön lisäksi kieltää myös nollaenergiatalot, jotta Helsingin Energian fossiilisten polttoaineiden ”tehokasta” käyttöä voidaan jatkaa? 2. Kivihiilen kulutus kasvoi 34 prosenttia vuoden ensimmäisellä puoliskolla Kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 tammi-kesäkuussa sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 3,3 miljoonaa tonnia (83 … Lue lisää

Ydinvoima – kestävä perintö tuleville sukupolville

Eduskunta äänesti tänään (1.7.) ydinvoiman lisärakentamisen puolesta. Lupa myönnettiin tässä vaiheessa sekä Fennovoimalle että TVO:lle. Kyseessä oli tämän eduskunnan ehkä surullisin päätös ja iso tappio ympäristöliikkeelle. Eduskunnassa ydinvoiman lisärakentamisen puolesta äänestäneet kansanedustajat toimivat käsittämättömän lyhytnäköisesti ja itsekkäästi. Päätöksellä eduskunta on kiinnittämässä Suomen energiapolitiikkaa seuraavaksi sadaksi vuodeksi umpikujaan ja auringonlaskun teknologiaan sekä jättää haitat tulevien sukupolvien maksettavaksi ilman kunnollisia vakuuksia. Lapsemme tulevat tuskin koskaan antamaan tätä päätöstä anteeksi. Onneksi lupa ei … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 24 (14.6.-20.6.2010)

Maanantaina laitoimme ympäristöjärjestöjen tiedotteen ydinvoimaan liittyen: Ydinvoimapäätöstä tehdään sokkona. On tyrmistyttävää, että ydinvoimaa rutataan läpi ilman kunnollisia selvityksiä päätösten yhteiskunnallisista vaikutuksista. Aamulla tapasin lisäksi yhtä ympäristönsuojelutieteen graduntekijää sekä kävin toimittaja Pasi Toiviaisen kanssa lounaalla. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton viikottaista toimistokokousta ja työhyvinvointiryhmän kokousta sekä piipahdin Luonnonsuojelijalehden toimitusneuvoston kokouksessa Suomen luonnonsuojeluliitossa ideoimassa tulevien lehtien sisältöä. Tiistaina kävimme aamupäivällä läpi ajankohtaisia asioita Luonto-Liiton päälliköiden viisikko-kokouksessa. Iltapäivän istuin Sivistysliitto Kansalaisfoorumin ajatushautomon kokouksessa. Päivän hyvä … Lue lisää

Aikalisä ydinvoimapäätöksessä – Taisto Turunen jäävi

On tyrmistyttävää, että ydinvoimaa yritetään rutata läpi ilman kunnollisia selvityksiä päätösten yhteiskunnallisista vaikutuksista. Onneksi eduskunnan ympäristövalionta (10/2010 vp, 12/2010 vp, otti lisärakentamiseen kielteisen kannan tiistaina (15.6.). Tämä tulee varmasti vaikuttamaan monien kansanedustajien kantaan asiassa. Keskiviikkona (16.6.) oikeuskansleri Jaakko Jonkan selvityksessä kävi ilmi, että lupaesityksiä valmistelemassa ollut työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Taisto Turunen on jäävi ydinenergiapäätöksissä. Asiassa kannattaa ottaa aikalisä ja vetää hakemukset pois eduskunnan käsittelystä. Näin pitkälle ulottuvassa päätöksessä … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 22 (31.5.-6.6.2010)

Maanantaina vastailin väitöskirjahaastatteluun koskien ilmastonmuutoksen sopeutumista ja ruokaturvaa. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta sekä kävin läpi Luonto-Liiton sääntöjä ja yritysyhteistyön reunaehtoja. Päivä sujui pitkälle toimistorutiineja hoitaessa ja tulevia asioita valmistellessa. Tiistaina osallistuin Ruuhkamaksuja koskevaan seminaariin sekä eduskunnan tietoyhteiskuntaryhmän ja TIEKE:n järjestämään seminaariin verkkovaikuttamista koskien. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa täältä. Ministeri Braxin mukaan verkosta on muotoutunut kansalaisille merkityksellinen osallistumisen ja vaikuttamisen areena. Suomen tavoitteena on olla verkkodemokratiavertailussa maailman 10 kärkimaan joukossa 2010-luvun … Lue lisää

Ydinvoima on auringonlaskun teknologiaa

Olin aamulla (2.6.) eduskunnan ympäristövaliokunnassa kuultavana ydinvoiman lisärakentamisesta. Samaan aikaan kun uusiutuvien energialähteiden voittokulku ympäri maailmaa on käynnistynyt, on ydinvoimakapasiteetti Euroopassa vähentynyt. Ei ole epäilystäkään siitä, mihin suuntaan energiapolitiikka on maailmalla menossa. Luonto-Liiton lausunto ydinvoiman lisärakentamiseen liittyen löytyy täältä. Samaan aikaan myös Greenpeace julkaisi erinomaisen paperin siitä, kuinka ministerit Pekkarinen ja Vanhanen ovat vääristelleen ydinvoimalupien perusteita. Raportti on luettavissa täältä. Ydinvoiman lisärakentamisesta ollaan päättämässä eduskunnassa mielipuolisen tiukalla aikataululla. Muutamassa viikossa … Lue lisää

Tampereen sosiaalifoorumi – Ilmastovastuuta Suomelle

Perjantaina (21.5.) osallistuin Tampereen sosiaalifoorumiin, jossa Polttava Kysymys -ilmastolakikampanja järjesti ilmastovastuuseminaarin. Seminaarissa olivat puhumassa kansanedustajat Mikko Kuoppa ja Leena Rauhala sekä Polttava Kysymys -kampanjan asiantuntija Hanna Hakko. Itse toimin keskustelun puheenjohtajana. Keskustelussa molemmat kansanedustajat antoivat tukensa ilmastolaille, kunnianhimoisille päästövähennystoimille sekä energiatehokkuustoimien ja uusiutuvien energialähteiden edistämiselle. Kansanedustajien mielestä mahdollinen ydinvoiman lisärakentaminen pikemminkin haittaisi ilmastotoimenpiteitä kuin edistäisi päästövähennyksiä. Lisäksi keskustelua herätti, voiko päästövähennyksiä toteuttaa ylipäätään ilman kulutuksen vähentämistä ja talouskasvusta luopumista. Esimerkiksi … Lue lisää

Älykkäät sähköverkot

Osallistuin tiistaina (18.5.) kansanedustaja Johanna Karimäen eduskunnassa järjestämään seminaariin aiheesta Älykkäät sähköverkot uusiutuvan energian edistäjänä. Hienoa, että energiapolitiikassa katsotaan välillä peruutuspeilien sijaan tulevaisuuteen. Lisäkseni paikalla olivat puhumassa kansanedustaja Oras Tynkkynen ja VTT:n teknologiapäällikkö Seppo Hänninen. Älykästä sähköverkkoa on joissakin yhteyksissä pidetty jopa suurimpana teknologisena murroksena sitten internetin. Toistaiseksi jää kuitenkin nähtäväksi, pystyykö älykäs sähköverkko lunastamaan nämä odotukset. Kiistämättä asiaan liittyy useita mahdollisuuksia ja toisaalta myös joukko haasteita. Älykkään sähköverkon myötä … Lue lisää

Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Seuraa minua Instagramissa