Talous

Kestävän kehityksen toimikunta: Tasa-arvoinen energiakäänne?

Leo Stranius - kestävän kehityksen toimikuntaKestävän kehityksen toimikunnalle jaettiin tiistaina 22.4.2014 kokouksessa kiinnostava keskustelupaperi Saksan energiakäänteen sosiaalisista vaikutuksista.

Raportin on kirjoittanut DIALOG BASIS –tutkijaverkoston projektipäällikkö Mikko Rissanen.

Energiakäänteellä (Energiewende) tarkoitetaan Saksan pyrkimystä rakentaa yhteiskuntansa uusiutuvan energian varaan.

Saksan tavoitteena on luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä ja nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannossa 80 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.

Toistaiseksi energiakäänne on ollut merkittävä.

Vuodesta 2000 uusiutuvan energiatuotannon osuus on kasvanut Saksassa seitsemästä prosentista 24 prosenttiin. Ydinvoiman osuus on vuosina 2000-2013 laskenut 30 prosentista 15 prosenttiin ja kivihiilen osuus 25 prosentista 20 prosenttiin. Samaan aikaan uusiutuva energiatuotanto työllistää Saksassa yli 370 000 ihmistä.

Lue lisää

Sari Aalto-Matturi: Alkoholipolitiikan muutos ei tee meistä italialaisia

Elämäntapaliiton Satu Aalto-Matturi kuvattuna työhuoneessaan.Vieraskynäblogissa valtakunnallisen Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Alkoholipolitiikan muutos ei tee meistä italialaisia

Maaliskuun säästöpaketissaan hallitus kutsui suomalaisia laajasti talkoisiin talouden tasapainottamiseksi. Talkooväen juomiin säästöpaketissa ei kajottu.

On kiinnostavaa, että näin vaalien lähestyessä hallitus mieluummin leikkaa lapsilisiä kuin koskee alkoholiveroon.

Suomalaisessa alkoholikeskustelussa on karkeasti erotettavissa kolme kaistaa: huoli päihdehaitoista, huoli alkoholialojen kannattavuudesta sekä huoli yksilönvapauksista,  holhouksesta ja kukkahattuilusta.

Lue lisää

Helsingin Energia: Tuloutus kaupungille

Helsingin Energia HanasaariHelsingin Energian johtokunta tänään tiistaina 25.2. klo 16.30 alkaen. Esityslista löytyy kokonaisuudessaan täältä (pdf)

Tärkeimpänä asiana esityslistalla on Helsingin Energian tuloutusesitys kaupungille. Pohjaesitys on nyt 150 miljoonaa euroa.

Lisäksi on tarkoitus korjata Vuosaari B-voimalaitoksen savukaasukanavia noin 600 000 eurolla sekä sopia ylimääräisestä kokouksesta koskien Helsingin Energian yhtiöittämistä.

Alla asiat hiukan tarkemmin avattuna.

Lue lisää

Suomelle kolmen kohdan cleantech-ohjelma

MTV3 Huomenta Suomi Leo StraniusOlin maanantaina 17.2.2014 MTV3 Huomenta Suomi -lähetyksessä keskustelemassa cleantechista Sitran johtaja Mari Pantsar-Kallion kanssa.

Cleantechissa kyse on puhtaan teknologian tai palveluiden edistämisestä, jotka vähentävät luonnonvarojen kulutusta.

Suomessa on paljon resursseja ja osaamista sekä paikoin haluakin edistää cleatechia. Tätä on yritetty esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön Cleantechin strategisessa ohjelmassa.

Meillä on kuitenkin Kaksi ongelmaa:

1. Valtion toimet ovat olleet riittämättömiä. Cleantechiin edistämiseen on ohjattu murusia verrattuna siihen, paljonko ympäristölle haitallista toimintaa jatkuvasti edistetään.

2. Cleantech mielletään usein pelkäksi brändiksi tai viestinnäksi. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että nimetään nykyiset teollisuudenalat tai liiketoiminta cleantechiksi (vrt. Green mining). Tällöin kyse on pelkästä viherpesusta, joka ei vähennä luonnonvarojen kuormitusta tai kasvihuonekaasupäästöjä.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Ohessa on Suomelle kolmen kohdan cleantech-ohjelma. 

Lue lisää

Arvosana Suomen energiapolitiikasta 2000-luvulla: 6 +

Helsingin Energia HanasaariOlin perjantaina 31.1.2014 aamupäivällä YLE Radio 1:n Mikä maksaa? -ohjelmassa.

Toimittaja Juho-Pekka Rantalan aiheena oli Rakas kallis energia.

Mukana keskustelemassa Suomen energiapolitiikasta oli Energiateollisuus ry:n johtaja Jukka Leskelä.

Kuinka kestävää on suomalainen energiapolitiikka? Pyrimmekö energiaparatiisiksi vai uusiutuvien energiamuotojen edelläkävijäksi?

Keskustelun lomassa saimme antaa arvosanan Suomen 2000-luvulla harjoittamalle energiapolitiikalle.

Itse annoin Suomen energiapolitiikan arvosanaksi 6+. Ohessa on lyhyesti muutama peruste näkemykselleni.

Lue lisää

Helsingin Sanomat mielipide: Fossiilisähkökin joustaa kulutuksen mukaan

Leo-Stranius-kasvokuvaJatkoimme 23.1.2014 Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Kai Mykkänen kanssa keskustelua Helsingin Sanomien mielipidepalstalla energian kulutushuippujen joustosta.

Kirjoitimme aiheesta jo aiemmin (18.1.2014) Helsingin Sanomiin vieraskynätekstin (Joustava energiankulutus säästää rahaa ja luontoa).

Vaikka olinkin saman lehden kotimaa-osastolla EK:n kanssa nokat vastakkain EU-komission ehdotuksesta vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiksi, niin energian kulutushuippujen tasaamiseksi tehdään hyvää yhteistyötä rinta rinnan!

Ohessa Helsingin Sanomissa 23.1.2014 julkaistu mielipidekirjoituksemme. Toivottavasti mahdollisimman moni muutkin osallistuu keskusteluun joko täällä blogissa tai Helsingin Sanomien mielipidesivuilla!

Fossiilisähkökin joustaa kulutuksen mukaan

Lue lisää

Helsingin Sanomat vieraskynä: Joustava energiankulutus säästää rahaa ja luontoa

Leo-Stranius-kasvokuvaOheinen Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Kai Mykkäsen ja allekirjoittaneen kirjoitus julkaistiin viikonloppuna (18.1.2014) Helsingin Sanomien vieraskynä-palstalla.

Kirjoituksesta uutisoivat ainakin myös Iltasanomat ja Iltalehti.

Joustava energiankulutus säästää rahaa ja luontoa

Joustot vähentäisivät päästöjä, vaikka energiaa kulutettaisiin yhtä paljon kuin ennen.

Energiantuotannon päästöt ovat talvella moninkertaiset kesään verrattuna. Eniten päästöjä syntyy kovilla pakkasilla, kun sähkön ja lämmön suuren kulutuksen vuoksi käyttöön otetaan erillisiä huippuvoimalaitoksia. Niissä palaa runsaasti hiiltä, öljyä ja turvetta.

Kulutushuiput osuvat kylmiin talvi-iltoihin. Yöllä sähkön käyttö vähenee selvästi. Paukkupakkasilla illan ja yön ero sähkövoimaloiden tuotantotehossa voi olla 1 000 megawattia – Loviisan ydinvoimalan kaksi reaktoria tuottavat yhteensä suunnilleen tuon verran sähköä. Olisi arvokasta, jos voisimme siirtää osan iltojen sähkönkulutuksesta seuraavaan yöhön tai edelliseen aamuun.

Lue lisää

HS mielipide: Helsinkiin lisää energiatehokkaita kokeiluja

Leo-StraniusAlla oleva minun ja Petra Malinin yhteinen mielipidekirjoitus julkaistiin tänään (18.12.2013) Helsingin Sanomissa.

Haluamme edistää kokeiluja, koska ne ovat hyvä tapa kehittää toimintaa pienilläkin resursseilla.

Käytäntöjen toimivuutta voidaan testata heti ilman pitkällistä suunnitteluvaihetta. Kun kokeilu onnistuu hyvin, muutkin voivat hyödyntää siitä saatuja kokemuksia.

Helsinkiin lisää energiatehokkaita kokeiluja

Lue lisää

Tekniikka&Talous Energia-blogi: Mitä Talvivaaran jälkeen?

Leo_Stranius_180_104792aOheinen kirjoitukseni on julkaistu Tekniikka&Talous -lehden Energia-blogissa 20.11.2013.

Mitä Talvivaaran jälkeen?

Viime viikkojen aikana keskustelu Talvivaaran kaivosyhtiön ympärillä on kiihtynyt.

Eikä syyttä. Talvivaara on valitettavan moniongelmainen yhtiö. Käytetty tekniikka (bioliuotus) ei ole toiminut odotetulla tavalla, kaivos on aiheuttanut vakavia ympäristöhaittoja ja viime kuukausien aikana on käynyt selväksi, että myöskään taloudellisia toimintaedellytyksiä ei oikein ole.

Ympäristön kannalta olisi parasta, jos kaivos saataisiin suljettua ja ajettua alas mahdollisimman nopeasti. Näin rikkihapon, raskasmetallien ja kemikaalien pumppaaminen ympäristöön loppuisi ja kaivoksen jätevesipäästöt vähenisivät. Kaivoksen sulkemisen myötä melu-, pöly- ja hajuhaitat loppuisivat ja kuormitus Oulunjokeen ja Vuoksen vesistöön hiljalleen vähenisi.

Lue lisää

Luontoväen asiantuntijaryhmä: Avoin kirje Talvivaaran rahoitusta käsittelevälle ministeriryhmälle

Leo-Stranius-kaivoshommissaLuontoväen asiantuntijaryhmä: Avoin kirje Talvivaaran rahoitusta käsittelevälle ministeriryhmälle

Ryhmä luonto- ja ympäristöaktiiveja on seurannut Talvivaaran toimintaa ja tilannetta vuoden 2011 keväästä alkaen. Ryhmä on epävirallinen ja epämuodollinen.

Ryhmä on laatinut arvion Talvivaaran kaivoksen sulkemismahdollisuuksista ja bioliuotuksen ongelmista. Sulkemista koskeva osuus annettiin Leo Straniuksen käyttöön ennen lauantaina 9.11.2013 YLE:n aamutelevisiossa esitettyä keskustelua.

Asiantuntijaryhmän arvio ei ota kantaa Talvivaaran sulkemiseen, se vain esittää, miten se  voisi olla toteutettavissa. Vaikka yhtiö jatkaisi toimintaansa, tuotannon jatkuminen ei lainkaan vähennä jälkihoidon tarvetta ja kustannuksia. Toiminnan laajentaminen sellaiseksi, että se olisi taloudellisesti kannattavaa, lisää ympäristön kuormitusta ja riskejä. Bioliuotuksen tehostaminen siinä määrin, että tuotanto voitaisiin kolminkertaistaa, on erittäin hankalaa.

Arviot on tehty julkisten lähteiden perusteella. Talvivaara ei anna riittävästi detaljitietoa, että arvioita voitaisiin tarkentaa. Myöskään Pohjolan johtama ryhmä ei julkaise arvioitaan. Talvivaaran uskottavuuden vuoksi pidämme avoimuutta erittäin tärkeänä.

Alla olevassa kirjeessä luontoväen asiantuntijaryhmän esitys Talvivaaran kaivoksen alasajon teknisistä mahdollisuuksista ja Talvivaaran kannattavuusanalyysi.

Lue lisää