Kestävän kehityksen toimikunta: Tasa-arvoinen energiakäänne?

Leo Stranius - kestävän kehityksen toimikuntaKestävän kehityksen toimikunnalle jaettiin tiistaina 22.4.2014 kokouksessa kiinnostava keskustelupaperi Saksan energiakäänteen sosiaalisista vaikutuksista.

Raportin on kirjoittanut DIALOG BASIS –tutkijaverkoston projektipäällikkö Mikko Rissanen.

Energiakäänteellä (Energiewende) tarkoitetaan Saksan pyrkimystä rakentaa yhteiskuntansa uusiutuvan energian varaan.

Saksan tavoitteena on luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä ja nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannossa 80 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.

Toistaiseksi energiakäänne on ollut merkittävä.

Vuodesta 2000 uusiutuvan energiatuotannon osuus on kasvanut Saksassa seitsemästä prosentista 24 prosenttiin. Ydinvoiman osuus on vuosina 2000-2013 laskenut 30 prosentista 15 prosenttiin ja kivihiilen osuus 25 prosentista 20 prosenttiin. Samaan aikaan uusiutuva energiatuotanto työllistää Saksassa yli 370 000 ihmistä.

Energiakäänteen taloudellisia vaikutuksia ovat olleet uudet työpaikat, jotka ovat vaikuttaneet monen kunnan ja kaupungin talouteen. Toisaalta sähkön hinta erityisesti kuluttajille on noussut.

Kansantaloudellisesti energiakäänne on tuonut joukon positiivisia vaikutuksia. Uuden energiainfrastruktuurin rakentamisen myötä syntyy uusia vientimahdollisuuksia samalla kun fossiilisten energialähteiden tuonnin ja subventoinnin kustannukset pienenevät. Toisaalta uusiutuvien energialähteiden syöttötariffit vaikuttavat sähkönhinnan nousun kautta ihmisten ostovoimaan.

Kokonaisuudessaan Mikko Rissasen mukaan energiakäänteen alkuvaiheessa vaikutukset kansantuloon ja työllisyyteen ovat olleet selvästi plusmerkkiset vaikka samaan aikaan muutoksen alkuvaiheessa myös investointikustannukset ovat suurimmillaan.

Mitä muita vaikutuksia Saksan energiakäänteellä on ollut? Ohessa vielä lista toimikunnalle esitettyjä huomioita:

Tasa-arvoinen energiakäänne

– Kunnat ja tavalliset saksalaiset hyötyneet taloudellisesti. Monet kunnat pyrkivät energiaomavaraisuuteen. Hyödyt edellyttävät kunnilta aktiivisuutta.
– Uusiutuva energia työllistää 370 000 ihmistä.
– Työvoimavaikutus positiivinen. Ei ole kasvattanut julkista sektoria, alueellisia voittajia ja häviäjiä. Pohjoiset ja itäiset alueet hyötyneet.
– Ei merkittäviä vaikutuksia tasa-arvoon, mutta kustannusten tasainen jakautuminen eri yhteiskuntaluokkien, toisaalta elinkeinoelämän ja kuluttajien välillä herättää keskustelua.
– Kasvanut sähkölasku, syöttötariffin rahoitus lisämaksulla. Kuormittaa pienituloisia. Energiaintensiivisellä teollisuudella vapauksia.
– Pelkoa uuden infrastruktuurin rakentamisesta johtuvista lähiympäristönmuutoksista – NIMBY. Vuoropuhelun tarpeeseen on herätty myöhään.
– Kritiikkiä on esitetty päästövähennysten hitaudesta.

Toivottavasti energiakäänne rantautuu pian myös Suomeen. Saksan mallia ei varmasti sellaisenaan kannata kopioida tänne meille, vaan pikemminkin hyödyntää mieluummin sen parhaimmat puolet.

Yksi kommentti artikkeliin ”Kestävän kehityksen toimikunta: Tasa-arvoinen energiakäänne?”

  1. Taitaa lopulta tuo uusiutuvienkin rakentaminen olla vain teollisuuden viemistä sinne missä sitä ei vielä ole ollut. Olisipa niin, että rakennettaisiin kyliä, tai paremminkin muunnettaisiin nykyisiä asuinalueita omavaraisiksi kyliksi omalla tuulimyllyllä tai monella pienellä, joista saisi sitten vain perustarpeisiin sähkön eikä talouden kasvattamiseen ja hömppään, kuten palvelinsaleihin ja sähköautoiluun. Saman toki ajaisi kehittynyt aurinkosähkökin. Halkometsää sitten tarpeeksi vieressä. Silloin voisi olla enemmän innoissaan uusiutuvistakin – nyt näen mielessäni vain valtavia tuulipuistoja ja joka paikkaan työntyviä sähkölinjoja. Nekin osana talouden kasvattamista, jotka pakottavat sitten omalta osaltaan rakentamaan lisää tuulipuistoja ja muuta. Ihan samassa resursseja syövässä kierteessä ollaan kuin fossiilistenkin kanssa. Jos on hiilen hankkiminen tuhoavaa puuhaa, niin ei ne metallitkaan tyhjästä tule aurinkopaneeleihin tai tuulimyllyihin. Toki polttoaineeton tuotanto on paljon terveellisempää ihmiselle käytön aikana, mutta haittaa noistakin on ihan tarpeeksi muulle elämälle.

    Olinkohan ainoa joka ei ollut kovin innoissaan tuosta uudesta jättitehtaasta? Syö aika paljon metsää ja hiilenkin sitoutumisaika lyhenee taas tuon käyttämän puun osalta. Samalla huomasin kuinka toivotonta olisi olla poliitikko, kun tuollaisen vastustaminen olisi heti välitön poliittinen itsemurha. Nähtävästi ne ovat oikeassa jotka sanovat, että mitään ei ole tehtävissä, kun tämä juna vain menee kiihtyvää vauhtia laput silmillään kun systeemissä ei ole mitään muuta suurta kannustinta kuin kasvu. Lopulta kasvu syö tulevaisuuden myös ihmiseltä, eikä vain muilta otuksilta. Liekö havupuillakaan sellaista tulevaisuutta ilmastonmuutoksen nopeutuessa, että niiden varaan kannattaa miljardibisnestä rakentaa.

    Toivoisi, että tuo sinun kohtuus olisi jotakin vähemmän kuin nyt, eikä “kohtuullista kasvua”. Hiilineutraalisuus ei minusta riitä, mutta negatiivisuus ei näytä olevan pop missään asiassa. Onnellinen ja iloinen tuskin voi enää olla maailman mennessä tätä menoa pilalle ja päättäjien palvoessa vain kasvua ja rahaa. Näyttää olevan niin, että kun ihmiset syntyvät kaltereiden sisään, niin harva edes huomaa olevansa vangittuna.

    Vastaa

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami