Eläinten oikeus omaan elämään (ml. ravut) on mielestäni suurempi kuin oma oikeuteni nauttia heidän ruumiistaan.
Pyynnöstäni ystäväni päästivät rapupyydykseen joutuneita rapuja takaisin vapauteen.
Ohessa video rapujen matkasta vapauteen.
Olemme harjoitelleet vauvan kanssa puolen vuoden iästä lähtien sormiruokailua, koska sen hyvät puolet ovat niin ilmeisiä.
Valitettavasti homma ei ole onnistunut ihan niin hyvin kuin olisimme toivoneet.
Vauva on kyllä kiinnostunut ruuasta, ottaa sitä käsiinsä ja maistelee. Viime aikoina vauva on jopa oppinut syömään lusikallakin.
Valitettavasti sisään menevät määrät ovat olleet kuitenkin niin pieniä, että olemme päätyneet syöttäneet esimerkiksi aamu- ja iltapuurot sekä välillä soseita.
Vauva on onneksi kasvanut ja lihonut sekä pysynyt kasvukäyrän yläpuolella, joten sen suhteen ei ole tarvinnut olla huolissaan. Kohta 11 kuukauden ikäisen vauvan tärkein ravinto on edelleen kuitenkin rintamaito ja hyvä niin.
Oheisessa videossa vauva sormiruokailee pastaa tofu-tomaattikastikkeen kera.
Vauva alkaa olla siinä iässä (10kk), että hän syö rintamaidon ohella pian samaa ruokaa kuin vanhempansakin.
Käymme aika paljon ulkona syömässä. Vaikka asia ei ole ihan vielä ajankohtainen, on tullut kiinnitettyä huomiota ravintoloiden lasten annoksiin.
Useimmiten tarjolla tuntuu olevan lihapullia, nakkeja, ranskanperunoita tai jotain muuta vastaavaa epäterveellistä, epäekologista ja epäeettistä roskaruokaa, jota en todellakaan tieten tahtoen haluaisi vauvalle/lapselle syöttää.
Vieraskynäblogissa Tiina Kaitaniemi
Alkuhuomautus: Tämä kirjoitus ei käsittele niitä äitejä, jotka olisivat halunneet imettää enemmän, mutta äidin toive ei ole toteutunut.
Ihmisellä erot imetyksen kestossa ovat silmiinpistäviä. Joku ei halua imettää ollenkaan, ja toinen imettää vuosia. Tandem-imettäjän rinnoilla käy maitohömpsyn ottamassa eri-ikäisiä lapsia. Jotkut äidit jopa jättävät vieroittamispäätöksen tekemättä ja lopettavat imetyksen vasta kun lapsi niin päättää.
Äidit elävät erilaisissa todellisuuksissa sen suhteen mitä he pitävät normaalina ja tavallisena. Minun maailmassani monen vuoden kestävä imetys on normi. Tutkimusten mukaan äidinmaito on erittäin laadukasta ravintoa – kaikille. Se olisi hyvää ja terveellistä ravintoa jopa aikuisille.
Aina välillä nämä todellisuudet törmäävät. Parhaimmillaan tilanne menee molempien äitien kannalta suhteellisen mukavasti, ehkä hiljaa hämmästellen toisen niin eroavaa ajatusmaailmaa. Julmimmillaan tilanne kärjistyy keskustelupalstoilla, joissa pahimmillaan pitkään imettävää syytetään pedofiiliksi.
Lauantaina (19.5.) oli mahdollisuus lomailla. Aamupäivällä siivosin ja laitoin parvekkeen kesäkuntoon.
Iltapäivällä lähdimme vauvan kanssa pyöräretkelle katsastamaan Ravintolapäivän tarjontaa. Ensin kävimme katsomassa kotikulmilla olleen Pop up -ravintola Villivihanneksen, tämän jälkeen jatkoimme matkaa Braku goes Veganiin ja lopuksi herkuttelimme vielä Ravintola Kääntöpöydän salaatilla.
Päivän päätteeksi piipahdimme Käpylän Kyläjuhlilla ja hengailimme vauvan kanssa kotipihalla.
Ohessa kuvia päivän tapahtumista.
Oheinen kirjoitukseni julkaistiin Kuohu-lehdessä (2/2012)
Ruokavalinnoissa kannattaa lillukanvarsien sijaan keskittyä olennaiseen. Kangaskassin käytöllä, ruoan kuljetusmatkoilla ja pakkauksilla on minimaalinen ympäristövaikutus verrattuna siihen, miten ruoka on tuotettu.
Olennaista on se, paljonko ruokakassin sisällä on kasviksia. Samoin suuri vaikutus voi olla omilla kauppamatkoilla sekä ruokajätteen ja -hävikin minimoinnilla.
Omassa perheessä noudatamme ympäristö-, terveys ja eläinoikeussyistä vegaaniruokavaliota.
Kirjoitin Nuorten Luonto -lehteen hiljattain kolumnin, jossa kysyin pärjäisitkö päivän ilman sähköä. Kukaan ei ole toistaiseksi vastannut haasteeseen ja kirjoittanut kokemuksistaan aiheeseen liittyen.
On kuitenkin turha soimata pimeyttä, jos ei ole itse valmis sytyttämään kynttilää. Näin ollen päätin kokeilla hommaa itse. Eli olla käytännössä päivän ilman sähköä lauantaina 31.3. Earth Hour -hengessä. Etukäteisvalmisteluja en päivää varten tehnyt.
Oheisessassa kuvassa parvekejääkaappi ja alla kuusi havaintoja päivän ajalta:
Kirjoitin aiemmin ekoisiin pitkän listan sormiruokailun hyvistä puolista ennen kokemuksen syvää rintaääntä.
Tuolloin toivottiin, että kirjoittelen sormiruokailukokemuksista myöhemmin, kun homma on edennyt.
Nyt olemme harjoitelleet sormiruokailua kohta kuukauden.
Ohessa muutama havainto:
Kävin perjantaina Vauvan, Laurin ja Niklaksen kanssa lounaalla Helsingin Veganissimossa (Kulmavuorenkatu 2). Vihdoin on saatu kunnon vegaaniravintola ja kahvila Helsinkiin. Lounasbuffet oli todella monipuolinen. Tarjolla perjantaina oli paljon erilaisia salaattiaineksia sekä riisi/papuhommelia ja perunoita. Menu vaihtuu päivittäin. Vauvan kanssa asiointi oli helppoa ja syöttötuolejakin löytyi. Ja mikä parasta paikan pitäjä Simo Ruottinen on huipputyyppi, joka osaa asiansa! Aukioloajat (ainakin aluksi) ovat ma-la klo 11-18, su suljettu. Lisätiedot kannattaa tsekata Veganissimon … Lue lisää
Vauva täytti eilen (1.3.) tasan puolivuotta. Samalla päätimme antaa hänen kokeilla ensimmäistä kertaa kiinteitä ruokia eli sormiruokailua.
Käytännössä homma toimi siten, että lounaalla ollessamme, vauva istui syöttötuolissa ja laitoimme tarjottimelle tarjolle mm. porkkanaa, vesimelonia ja leipää, joka oli poimittu omalta lautaseltamme ravintolassa. Kotona päivällisen yhteydessä taas tarjolla oli mm. höyrytettyä parsakaalia ja porkkanaa.
Ensimmäisellä kerralla vauva lähinnä tutki ja pyöritteli ruokia sekä heitteli ja liiskasi niitä. Syömiseksi hommaa ei voinut tässä vaiheessa sanoa hyvällä tahdollakaan.
Sormiruokailua kannattaa kokeilla ja harjoittaa mahdollisuuksien mukaan syöttämiseen verrattuna kuitenkin monestakin syystä: