Ekoisi: Sivusta sanoen: Miksi vegaaniruokavalio?

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin Kuohu-lehdessä (2/2012)

Ruokavalinnoissa kannattaa lillukanvarsien sijaan keskittyä olennaiseen. Kangaskassin käytöllä, ruoan kuljetusmatkoilla ja pakkauksilla on minimaalinen ympäristövaikutus verrattuna siihen, miten ruoka on tuotettu.

Olennaista on se, paljonko ruokakassin sisällä on kasviksia. Samoin suuri vaikutus voi olla omilla kauppamatkoilla sekä ruokajätteen ja -hävikin minimoinnilla.

Omassa perheessä noudatamme ympäristö-, terveys ja eläinoikeussyistä vegaaniruokavaliota. Ymmärrän hyvin, että luolamiesten aikana vegaaniruokavalion noudattaminen ei ollut mahdollista. Tänä päivänä tietoisuus omien valintojen vaikutuksista sekä valinnan mahdollisuudet ovat kuitenkin toista luokkaa. Tavallisesta ruokakaupasta löytyvät käytännössä kaikki hyvään ja terveelliseen vegaaniruokavalioon tarvittavat elintarvikkeet.

Kun viime vuosien aikana on nähnyt kuvia suomalaisilta eläintiloilta, tuntuu lihansyönti vastenmieliseltä ja vanhanaikaiselta. Jutut eläinrasvojen terveysvaikutuksista sekä tutkimukset luonnonvarojen kulutuksesta ja ilmastonmuutoksesta vahvistavat mielikuvaa. Lihansyönti on brutaalia, rasvaista ja kuluttavaa.

Kun eläinten syöminen ei millään muotoa ole välttämätöntä, on yksinkertaisesti väärin syödä tai syöttää perheelle eläinperäistä ruokaa. Meillä siis myös vauva saa vegaaniruokaa eli samaa ruokaa, jota itsekin syömme. Aikanaan hän voi tietysti sitten itse valita, mitä suuhunsa pistää.

Oikeuteni nauttia eläimen ruumiista on pienempi kuin eläimen oikeus elämään. Pidän siitä, että perheeni ei tarvitse muiden kärsimystä ja kuolemaa elääkseen ja voidakseen hyvin.

Leo Stranius

Leo Stranius on Luonto-Liiton pääsihteeri ja vegaani, joka kirjoittaa Ekoisi-blogia osoitteessa www.leostranius.fi

Ekoisi-kirjoitukset ovat luettavissa täällä.

7 kommenttia artikkeliin ”Ekoisi: Sivusta sanoen: Miksi vegaaniruokavalio?”

  1. Jokainen ruokavalio, jopa vegaaninen, aiheuttaa jossakin määrin kärsimystä ja kuolemaa muille eliöille. Soijan ja kaikkien muidenkin kasvien viljely edellyttää peltoja, joiden raivauksen yhteydessä maata aiemmin kansoittaneet hiiret, myyrät ynnä muut eläimet, puhumattakaan hyönteisistä, toukista jne. ajetaan pois ja jopa tapetaan. Kasvihuoneiden lämmitys ja valaisus vaatii energiaa, joka tuotetaan usein fossiilisilla polttoaineilla, mikä aiheuttaa kasvihuoneilmiötä ja sitä myöten edistää lajien sukupuuttoja.

    On siis selvä, että myös kasvissyöjän ruokatuotanto aiheuttaa kärsimystä ja kuolemaa, joskin toki varmaankin vähemmän kuin sekasyöjän.

    • Kiitos kommentista Teemu! Oikeassa olet. Johonkin pitää kuitenkin vetää raja. Omalla kohdallani se menee tällä hetkellä tuossa vegaanisuudessa. Kasvisruokavaliota kun on kuitenkin suhteellisen helppo toteuttaa omassa arjessa täällä Suomessa/Helsingissä.

  2. ”joskin toki varmaankin vähemmän kuin sekasyöjän.”

    Understatement of the year.

    Hyvä että toit esille soijan. Esimerkiksi Yhdysvalloista 98% soijasta syötetään eläimille rehuna. Jos siis syö lihaa, vaaditaan sen lihan tuottamiseen paljon enemmän kasvimateriaalia verrattuna siihen, että kasvit/viljat/jne. söisi suoraan.

  3. Hei Leo!
    Kirjoitapa joskus perheenne arkiruoasta, esimerkiksi viikon ruokalista olisi mielenkiintoista luettavaa. Käytättekö jotain vitamiinivalmisteita tai ravintolisiä, mitä kumppanisi söi/syö raskaus- ja imetysaikana (kiinnostaa etenkin kalsiumin ja raudan osalta)? Miten minimoitte ruoan hävikin?

  4. Joskus selasin ravitsemussuositusta. Sen mukaan, jos perheessä myös lapset noudattavat vegaaniruokavaliota, kannustetaan kovasti imettämään vähintään kaksivuotiaaksi. Ilmeisesti äidinmaidossa on sellaisia pienen lapsen kehitykselle tärkeitä eläinproteiineja, joita ei mistään kasviksista saa.

  5. Itse olen vegaani samoista syistä. Vuosia olin ensin lakto-ovo-vege. Kasvatin lapsenikin tähän. Lakto ja ovo olivat luomua.

    30 vuoden lakto-ovo-vegeilyn jälkeen siirryin vegaaniksi. Tämä kävi perin kivuttomasti. Poliittisesti korrekti syy oli vaihdevuosien vitsauksena tullut kohonnut verenpaine. Toisaalta olin jo pitkään pohtinut itsekseni oikeutustani maitotuotteisiin – jopa niihin luomu sellaisiin. Viimeinen sysäys oli tosiaan tämä, että juustot sisältävät ylettömäsn paljon piilorasvoja- ja suoloja. Munia en ollut siinä vaiheessa syönyt enää vuosikymmeniin muussa muodossa kuin jonkin ruuan sideaineena.

    Nyttemmin siis olen keski-ikän seestymisvaiheessa oleva uusiovegaani. Koirani ja kissani tosin nauttivat lihaa. Niillä lienee siihen oikeus, koska se niiden luonnolliseen ruokavalioon kuuluu. Tämän eettisen dilemman olen ratkaissut ostamalla paikalliselta tilateurastamolta hevosen lihaa eri muodoissa. Eli hevosia ei tässä maassa ainakaan toistaiseksi kasvateta ruokaketjua ajatellen erittäin kyseenalaisissa puitteissa, vaan ovat yleensä ottaen eläneet edes kohtuullisen pituisen ja laatuisen elämän ennen siirtymistä ravintoketjussa eteenpäin. En siis väitä etteikö hevostenkin kohdalla tässä maassa tapahdu eläinoikeudellisesti kyseenalaista toimintaa. Itse hevosia harrastavana tiedän hyvin, että yksi suuri ongelma on raviurheilu. Ravuriksi jalostetun varsan elämä voi olla todella lyhyt tai sitten pitkä ja erittäin ikävä. Varsinainen ravihevonen pidetään hyvin, mutta ne varsat, jotka eivät täytä kasvattajan odotuksia koestartissa tai jo ennen sitä, päätyvät helposti nk. pullahevoseksi. Eli pahimmassa tapauksessa postimerkin kokoiseen mutatarhaan erittäin kyseenalaisiin oloihin. Tämä kohtalo odottaa myös montaa raviuran päättävääkin hevosta. Eli myydään pikkusummasta taitamattomiin ja tietämättömiin käsiin.

    Äsch, ei tämän nyt pitänyt olla mikään kannanotto hevostalouden eettisistä ongelmista Suomessa. Vaan ihan kommentti siihen, että vegaaniruokavalion voi valita myös ihan pelkästään terveydellisistä syistä.

Kommentointi on suljettu.

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!