Käyn nykyään aika usein Helsingissä lounaalla Unicafessa. Silloin kun on mahdollista, olen myös alkanut sopia sinne lounastapaamisia.
Miksi Unicafe? Tähän on ainakin neljä syytä.
1. Ilmastoystävällisyys. Tarjolla on aina ilmastoystävällisiä vegaanivaihtoehtoja, jotka ovat ravintoarvoiltaan hyviä. Ainesosat on aina myös merkitty esimerkillisesti. Toisin kuin monissa muissa paikoissa.
Helsinki tarjoaa kesäisin leikkipuistoissaan maksuttoman lämpimän lounaan kaikille alle 16-vuotiaille joka arkipäivä.
Jätin 19.6.2019 valtuustoaloitteen, että vegaaniruokaa lisättäisiin leikkipuistoruokailussa. Kasvisruuan ja vegaaniruuan lisääminen on ilmaston ja terveyden kannalta toivottavaa kaupungin ruokapalveluissa.
Valitettavan usein tällä hetkellä leikkipuistossa tarjottava ruoka ei ole vegaanista siitä huolimatta, että monena vuonna näin on toivottu.
Kasvisruuan lisääminen julkisissa hankinnoissa eli myös kaupungin puistoruokailussa olisi hyvin linjassa nykyisen kaupunkistrategian ja Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman kanssa.
Alla 20 valtuutetun allekirjoittama aloite kokonaisuudessaan. Seuraavaksi asiaa käsitellään kaupungin viranhaltioiden toimesta ja lopulta asiasta päätetään aikanaan kaupunginhallituksen esitykestä kaupunginvaltuustossa.
Maanantaina 8.10. julkaistiin IPCC:n ilmastoraportti.
Tämän myötä ilmastokysymystä on käsitelty julkisessa keskustelussa ennennäkemättömän paljon. Ilmasto on juuri nyt monien huulilla.
Monet miettivät tällä hetkellä sitä, mitä pitäisi tehdä ja kenen tulisi toimia?
Vastaus on yksinkertainen. Käytännössä kaikkien pitää toimia.
– Julkisen vallan (esim. poliittisten päättäjien ja viranhaltijoiden) tehtävä on tehdä päästöjen aiheuttaminen mahdottomaksi.
– Yritysten tehtävä on luoda uusia päästöttömiä ratkaisuja markkinoille.
– Yksilöiden tehtävä on vaatia toimia poliittisilta päättäjiltä ja yrityksiltä sekä tietysti pyrkiä itse vähentämään oman elämänsä ja kulutuksensa ilmastovaikutuksia niin omassa arjessa kuin työtehtävissäkin.
Ihan aluksi voit laskea oman hiilijalanjälkesi esimerkiksi osoitteessa www.ilmastodieetti.fi tai https://elamantapatesti.sitra.fi
Ohessa neljä osa-aluetta ja niiden jokaisen alla viisi toimenpidettä, jolla yksilö voi toimia. Nämä ovat yhteiskunnallinen vaikuttaminen, asuminen, liikkuminen ja ruoka.
Tässä 20 ilmastotoimenpidettä juuri sinulle.
Palvelukeskus Helsinki on mukana noin sadassa tuhannessa ruokahetkessä päivittäin.
Kaupungin ruokatarjontaa kasvispainoitteisemmaksi muuttamalla voidaan edistää kestävää ruokakulttuuria ja torjua ilmastonmuutosta.
Teimme kaupunginvaltuuston kokouksessa 13.12.2017 Mai Kivelän, Katju Aron, Abdirahim (Husu) Mohamedin ja Petrus Pennasen kanssa aloitteen vegaaniruokavaihtoehdon tarjoamikseksi kaikissa kaupungin ruokapalveluissa.
Aloitteen allekirjoitti 33 kaupunginvaltuutettua viidestä eri puolueesta.
Seuraavaksi kaupungin viranhaltijat käsittelevät aloitetta ja se tulee aikanaan kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuuston päätettäväksi.
Ohessa aloiteteksti kokonaisuudessaan.
Syyskuun iloksi julkaistiin Anniina Ljokkoin kirja Vegaanimuksut (Into Kustannus). Kyseessä on ensimmäinen kotimainen tietokirja vegaanilasten arjesta.
Kirjaa varten on haastateltu useita ammattilaisia ja vegaaniperheitä. Myös minua haastateltiin koskien vegaaniruuan yhteiskunnallista puolta.
Yksi tärkeimmistä merkkipaaluista vegaaniruuan suhteen on ollut vuonna 2016 julkaistut viralliset ravitsemussuositukset.
Ravitsemussuosituksissa lähdetään nyt siitä, että huolellisesti koottu vegaaniruokavalio sopii myös raskaana oleville, imettäville, lapsille ja nuorille. Näin vegaanivanhempien ei enää tarvitse puolustella valintaansa neuvolassa ja päiväkodissa.
Minut haastettiin mukaan Ekopaastoon kertomaan, miten tekisin Helsingistä ekologisemman. Oheisella videolla vastaus tähän haasteeseen. Helsingistä tehdään ekologisempi kun suojelemme lähiluontoa ja lisätään luonnonsuojelualueita, luovutaan kivihiilen käytöstä ja panostetaan energiansäästöön ja uusiutuviin energialähteisiin. Investoidaan lisää joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Julkisissa hankinnoissa suositaan enemmän ympäristöystävällisiä valintoja, kuten luomua ja kasvisruokaa. Etsi tapoja muuttaa elämääsi niin, että olet mukana hillitsemässä ilmastonmuutosta. Mikä on sinun tapasi paastota? Etsi vinkkejä paastopolulta: www.ekopaasto.fi.
Kahdessakymmenessä helsinkiläisessä päiväkodissa aloitettiin viime syksynä vuoden kestävä vegaaniruokakokeilu.
Kokeilussa mukana olevat päiväkodit siis tarjoavat vegaaniruokaa halukkaille vanhempien ilmoituksen perusteella.
Kokeilu sai alkunsa, kun tein syksyllä 2014 aloitteen vegaaniruuan saamisesta kaupungin päiväkoteihin. Kaupungin linja on ollut, että vegaaniruokaa ei tarjota. Käytännössä päiväkotien vegaaniruokaa koskevat käytännöt ovat kuitenkin olleet kirjavia.
Joissain päiväkodeissa pääsääntönä on, että vanhempien tulee tuoda vegaaninen ruoka päiväkotiin niinä päivinä, jolloin sitä ei ole ruokaa toimittavan Palmian puolelta tarjolla. Käytännössä joissain päiväkodeissa ollaan joustavia ja vegaaniruokaa saa päivittäin. Toisissa taas vegaaniruokaa ei saa lainkaan. Joissakin on vaadittu lääkärintodistusta vegaaniruuan saamiseksi.
Sanna Ukkola kysyi Ylen blogissa (5.2.2017) miksi lapsille pakkosyötetään ideologiaa.
Yhtenä esimerkkinä pakkosyötöstä Ukkola oli valinnut valtuustoaloitteeni pohjalta helsinkiläisissä päiväkodeissa käynnistyneen vegaaniruokakokeilun.
Olen itsekin ihmetellyt lapsille harjoitettua ideologista pakkosyöttöä jo pitkään.
– Miksi lapsille pakkosyötetään lihaa ja muita eläinkunnan tuotteita vaikka tiedetään hyvin, että kyse on epäterveellisestä, ympäristöä kuormittavasta ja eläinten hyvinvoinnin kannalta ongelmallisesta ruokavaliosta?
Sain osallistua tällä viikolla Animalian pikkujouluihin.
Vuonna 2016 eläintenoikeustoiminnan saralla on tapahtunut monia merkittäviä asioita.
Tämä vuosi on tuonut mukanaan huikean vegaaniruokabuumin. Samaan aikaan on alettu puhua yhä enemmän myös eläinten oikeuksista.
Vaikka lihansyönti ei ole Suomessa tähän mennessä laskenut, on kiinnostava nähdä, miten suomalaisten ruokatottumukset kehittyvät nyt lähivuosien aikana.
Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä nosti omassa puheenvuorossaan johtamansa järjestön pikkujouluissa esille kolme tärkeää asiaa vuodesta 2016.
Syntymäpäivä on usein sellainen hetki elämässä, jolloin on hyvä arvioida mennyttä ja tulevaa.
Tähän päivään tiivistyi kuitenkin paljon elämästä juuri nyt, sen iloista, haasteista ja pohdinnoista, joten keskitytäämpä hetkeksi nykyhetkeen.
Oma syntymäpäiväni alkoi 10.10. aamulla kello 4.00, kun heräsin katsomaan Yhdysvaltojen presidentinvaaliväittelyä.