Iso kiitos kaikille teille, jotka osallistuitte kuntavaaleihin ja äänestitte! Erityiskiitos tietenkin teille, jotka annoitte ainokaisen äänen Vihreille tai minulle. Arvostan suuresti!
Itse sain yhteensä 475 ääntä. Kolmas kausi valtuutettuna jäi haaveeksi. Tämä riittää juuri ja juuri varavaltuutetun paikkaan, mikä on tietysti kova juttu!
Kuntavaaleista jäi kahtalaiset fiilikset.
Riittääkö puoluepolitiikka ratkaisemaan käsillä olevan ilmastokriisin?
Tänä keväänä ilmestyi tärkeä kirja. Viimeinen siirto. Suomalainen ympäristöliike nyt eli kuinka mahdoton tehdään. Kyseessä on Teemu Vaarakallion toimittama teos ja ajankuva suomalaisesta ympäristöliikkeestä.
Itselläni oli etuoikeus kirjoittaa kirjaan artikkeli otsikolla ”Puolueiden kujanjuoksu”.
Omassa artikkelissani pohdin sitä, miksi politiikka ei yksin riitä ympäristö- ja ilmastokriisin ratkaisuun. Tästä on hyvänä esimerkkinä Suomen valtion enemmistöomistama Fortum, joka laajasta vastustuksesta huolimatta avasi Saksassa Länsi-Euroopan viimeisen uuden hiilivoimalan.
Miksi politiikka ei riitä?
Vaikka Suomen tavoite on olla hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä, Suomen omistajaohjauslinjausten mukaan valtionyhtiöiden tulisi huomioida 1,5 asteen ilmastotavoite ja valtio omistaa Fortumisa 50,1 prosenttia, kivihiilivoimala avattiin.
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) mukaan kuntien ilmastopäästöt vähenivät 5,5 prosenttia vuonna 2019. Vuosien 2005-2019 aikana kuntien päästöt ovat vähentyneet 19 prosenttia.
Alueittain tarkasteltuna henkeä kohden suurimmat päästöt ovat Pohjanmaalla (11,7-12,4 tonnia per henkilö) ja pienimmät Uudellamaalla (4,5 tonnia per henkilö).
Päästöihin vaikuttaa kuitenkin elinkeinorakenne ja se, että mukana ei ole kulutusperäisiä päästöjä. Myöskään nieluja ei ole huomioitu.
SYKEn tiedot perustuvat vuoden 2019 päästöihin, Viime viikolla HSY julkisti tiedot pääkaupunkiseudun vuoden 2020 päästöistä. Tämän mukaan päästöt laskivat yli 10 prosenttia vuonna 2020 edellisestä vuodesta. Päästöt laskivat kaikissa seudun kunnissa. Erityisesti siitä syystä, että kivihiilen käyttö väheni.
Ohessa pääkaupunkiseudun kuntien päästöt HSY:n tilastojen mukaan vuonna 2020 ja suluissa muutos edelliseen vuoteen:
Toimitusjohtaja, kaupunginvaltuutettu, yhteiskunnallinen vaikuttaja.
Ekologisen elämän edelläkävijä, ilmastoaktivisti ja kahden lapsen isä Käpylästä. Työskennellyt ympäristö- ja kansalaisjärjestöjohtajana sekä tietoliikennealalla.
Työ: Toimitusjohtaja ja yritysvastuun vauhdittaja, järjestövaikuttaja ja ympäristöasiantuntija.
Koulutus: Hallintotieteiden maisteri, johtamistaidon ammattitutkinto, tietotekniikan mekaanikko.
Perhe: Koti Helsingin Käpylässä, jossa puoliso Annukka Berg ja kaksi lasta (s. 2011 ja 2014).
Harrastukset: Juoksu, pyöräily, kirjat ja kirjoittaminen sekä vegaaniruoka. Hiilijalanjälki: 2867 kg.
Luottamustoimet: Kaupunginvaltuutettu vuodesta 2013, HSY hallituksen varapuheenjohtaja, HKL johtokunnan jäsen.
Luonnolle, ilmastolle ja hyvinvoinnille puolustaja Helsinkiin! Tue kuntavaalikampanjaani tästä.
Julkinen CV:ni löytyy täältä.
Voit katsoa myös tämän: Leo Stranius Wikipediassa.
Seuraa minua Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.
Mielipiteitä ja ajatuksiani noin 150 politiikan eri aihealueeseen voi käydä lukemassa täältä: Leo Stranius – Politiikka A,B,C ja Ö
Saksan perustuslakituomioistuin määräsi valtion tiukentamaan yksityishenkilöiden tekemän kanteen myötä hiilineutraalisuustavoitetta huhtikuun lopussa. Nyt pari viikkoa myöhemmin Saksan hallitus päätti tämän seurauksena aikaistaa hiilineutraalisuustavoitettaan viidellä vuodella vuoteen 2045 mennessä.
Hienoa, että tavoite aikaistuu, vaikka se ei olekaan vielä riittävä. Esimerkiksi kivihiiltä Saksa on kieltämässä vasta vuoteen 2038 mennessä, melkein 10 vuotta myöhemmin kuin Suomi. Toki on todennäköistä, että hiilenpoltosta päästään Saksassakin luopumaan lopulta jo paljon aiemmin.
Saksan tapaus on jälleen yksi esimerkki siitä, miten heikoista ilmastotoimista joutuu yhä useammin vastaamaan myös oikeudessa.
Esimerkiksi Suomi ja 32 muuta maata haastettiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ilmastokriisin vaatimien toimenpiteiden laiminlyönnistä portugalilaisten lasten ja nuorten toimesta. Aiemmin vastaava oikeustapaus on ollut myös Hollannin hallitusta vastaan.
Koronapandemian myötä olin huolissani monen muun tavoin siitä, että uutisointi ilmastosta jää vähemmälle.
Näin ei näytä kuitenkaan lopulta käyneen.
Suomen ympäristökeskuksen 10.5.2021 julkaiseman tiedotteen mukaan Tammi-huhtikuussa 2021 ilmastouutisointi oli 1,9 kertaa vilkkaampaa kuin 2010-luvulla keskimäärin.
Tämä on hyvä uutinen!
Toki pelkkä määrä ei vielä yksin takaa laatua, vaikka varmasti määräkin kertoo jotain siitä, miten tärkeänä aihetta pidetään. Tässä tutkimuksessa oli mukana myös vain Helsingin Sanomien ja Iltasanomien uutisointia.
Yksi hyvä esimerkki laadukkaasta ilmastouutisoinnista oli sunnuntaina 9.5.2021 Helsingin Sanomissa julkaistu Heli Saavalaisen artikkeli turvealan mainoskampanjan harhaanjohtavista väitteistä.
Päätimme Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa 21.4.2021 myöntää kaupungin henkilöstölle kulttuuri- ja liikuntaseteleitä 7,6 miljoonalla eurolla.
Käytännössä tämä tarkoittaa maksimissaan 200 euron etua työntekijää kohti. Tämä on hieno ele ja tukee samalla koronapandemian takia kriisiin ajautunutta kulttuuri- ja liikunta-alaa.
Lisäksi kokouksessa keskusteltiin myös muista palkankorotuksista. Kun Helsingin tilinpäätös näytti noin 500 miljoonan ylijäämää, on noussut ääniä kaupungin työntekijöille maksettavista ylimääräisestä rahallisesta palkitsemisesta.
Ihmisillä on oikeus riittävään toimeentuloon ja on huolestuttavaa, miten alhaiset palkat kaupungilla useissa tehtävissä on.
Sen sijaan jos ajatellaan sitä, miten henkilöstö on venynyt koronapandemian aikana, niin mahdollisten rahallisen palkitsemisen ohella voisi olla hyvinvoinnin ja jaksamisen näkökulmasta perusteltua antaa työntekijöille ylimääräistä vapaata tai vapaapäiviä.
Minulla oli ilo kuunnella Animalin 60-vuotisjuhlawebinaaria Eläinten oikeudet 2020-luvulla. Paljon onnea 60-vuotias Animalia!
Tällä viikolla julkaistiin myös Eläinoikeusraportti. Raportin yhteydessä selvitettiin suomalaisten asenteita eläinten oikeuksia, eläinkokeita, eläintuotannon tukemista ja lihansyöntiä kohtaan. Gallupin tulokset tukevat aiempia kyselyitä: suomalaiset haluavat eläimille parempaa.
Esimerkiksi 74 % suomalaisista haluaa eläinten itseisarvon kirjattavaksi lakiin. Vastaavasti 85 % suomalaisista on osin tai täysin sitä mieltä, että eläinten tulee saada toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan.
Omat muistoni Animaliasta juontaa juurensa vuosikymmenten taakse:
Mitä tehdä, kun joku käyttäytyy epäsopivasti?
Ennen soimaamista on hyvä ottaa selvää, mistä on kyse ja/tai yrittää asettautua toisen näkökulmaan. Etukäteen voi olla mahdotonta tietää mistä on kyse.
Minua tämän ajatuksen sisäistämiseksi on auttanut seuraava tarina, jota on käytetty kirjallisuudessa usein eri muodoissa. Tässä vapaasti muistellen.
Leo Stranius Helsingin kaupunginvaltuustoon: Lähiluonnon, ilmaston ja hyvinvoinnin puolella
Olen saanut puolustaa lähiluontoa, tehdä ilmastoystävällistä ja sosiaalisesti kestävää kaupunkipolitiikkaa Helsingin kaupunginvaltuustossa viimeisen kahdeksan vuoden ajan.
Kiitos tästä mahdollisuudesta! Nyt toivon, että voin jatkaa työtä myös seuraavat neljä vuotta. Huomenna Helsinki on vihreä. Sinä päätät.
Tavoitteeni Helsingille ovat seuraavat:
***