Syntymäpäivä on usein sellainen hetki elämässä, jolloin on hyvä arvioida mennyttä ja tulevaa.
Tähän päivään tiivistyi kuitenkin paljon elämästä juuri nyt, sen iloista, haasteista ja pohdinnoista, joten keskitytäämpä hetkeksi nykyhetkeen.
Oma syntymäpäiväni alkoi 10.10. aamulla kello 4.00, kun heräsin katsomaan Yhdysvaltojen presidentinvaaliväittelyä.
Helsingin kaupunginvaltuusto päättää yleiskaavasta näillä näkymin lokakuun 2016 lopulla.
Yleiskaavaehdotuksessa varaudutaan siihen, että Helsingissä on 865 000 asukasta vuoteen 2050 mennessä. Lisärakentaminen aiheuttaa merkittävää painetta luonnonsuojelu- ja virkistysalueille sekä kulttuuriarvoille.
Ympäristölautakunta, jonka varapuheenjohtajana toimin, on käsitellyt yleiskaavaa useassa eri kokouksessaan ja todennut käsillä olevan ehdotuksen nakertavan liikaa luontokohteita.
Vaikka yleiskaavassa olevat kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydentäminen, kaupunkibulevardit ja raideliikenteen kehittäminen ovatkin hyviä lähtökohtia kestävälle kaupunkikehitykselle, on käsillä olevassa ehdotuksessa liikaa luonto- ja viheralueiden nakertamista.
Näin ollen en voi varauksetta kannattaa käsillä olevaa yleiskaavaehdotusta. Perustelen seuraavassa tarkemmin.
Helsingin kaupungin ympäristölautakunnassa päätettiin 20.9.2016 puoltaa tarveselvityksen tekemistä kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Helsinkiin.
Näin ympäristölautakunta otti kaupunginvaltuutettu Jarmo Niemisen tekemään aloitteeseen selkeän myönteisen kanssa. Toisin kuin kaupunkisuunnittelulautakunta, joka omassa lausunnossaan otti kielteisen kannan selvityksen tekemiseen.
Puiston perustaminen auttaisi säilyttämään keskeiset luonnon ja kulttuuriympäristön kohteet. Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen olisi myös hieno lahja 100-vuotiaan Suomen pääkaupungille ja koko Suomelle.
Politiikan superlauantai on omalta osaltani takana. Itselläni oli ainutlaatuinen mahdollisuus seurata Keskustan puoluekokousta paikan päällä Seinäjoella.
Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton kokouksia seurasin pääsääntöisesti Twitterin välityksellä.
Ohessa yhdeksän havaintoa Keskustan puoluekokouksesta.
Eri puolilla maailmaa on rakkauden siltoja, joihin rakastavaiset voivat käydä lukitsemassa lukon elinikäisen rakkauden symbolina.
Luonto ja metsä on suomalaisille tärkeä. Mitä jos Suomessa ja Helsingissä rakkautta voisi tunnustaa ja osoittaa lukkojen ja siltojen lisäksi tai sijaan myös istuttamalla puun?
Voisiko Helsinki osoittaa paikan, johon rakastavaiset voisivat käydä istuttamassa puun merkkinä rakkaudestaan? Rakkauden metsä voisi olla paikka, johon rakastavaiset tulisivat myöhempinä vuosina muistamaan merkkipäiväänsä.
Idea on alun perin kestävän matkailun ammattilaiselta Anu Nylundilta. Hän on avannut ideaa myös blogissaan.
Ideasta inspiroituneena ajattelin tehdä kaupunginvaltuuston kokouksessa 8.6.2016 aloitteen rakkauden metsän perustamisesta Helsinkiin.
Mitä mieltä olet? Tarvitaanko Helsinkiin rakkauden metsä?
EDIT: Päivitys: Rakkauden metsä -ajatus etenee. Lue täältä lisää.
Kaupunginvaltuusto käsitteli toukokuun lopulla (25.5.2016) valtuustoaloitettani vegaaniruuan saamisesta kaupungin päiväkoteihin.
Päätöksen myötä Helsinki päätti tarjota vegaanista ruokaa 20 päiväkodissa kokeiluna. Samassa yhteydessä päätettiin myös selvittää mahdollisuus ottaa päiväkodeissa käyttöön kasvisruokapäivä.
Maailma muuttuu päätös ja askel kerrallaan parempaan suuntaan!
Kävin päätöksen myötä Ylen A-studion vieraana 30.5.2016 yhdessä kokoomuksen Lasse Männistön kanssa keskustelemassa aiheesta. Yle halusi kysyä, mitä kaikkea kuntalainen voi verorahoilla vaatia ja miksi.
Niin. Miksi Vegaaniruokaa?
Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee keskiviikkona 27.4.2016 Hämeentien liikennesuunnitelmaa.
Suunnitelman mukaan Hämeentielle rakennetaan yksisuuntaiset pyörätiet sekä parannetaan bussi- ja raitioliikenteen edellytyksiä. Muutoksen myötä henkilöautoliikenteen läpiajo kielletään Hakaniemen torin ja Helsinginkadun välisellä osuudella.
Suunnitelman toteuttaminen maksaa yhteensä noin 14,1 miljoonaa euroa.
Suunnitelman toteuttaminen on järkevää ja tulen äänestämään kaupunginvaltuustossa sen puolesta.
Käytännössä joukkoliikenne nopeutuu ja kustannukset laskevat, pyöräilyolosuhteet Hämeentiellä paranevat dramaattisesti ja kadusta tulee ylipäätään miellyttävämpi. Vaikka henkilöautoliikenteen läpiajo kielletään, ei muutos aiheuta edes autoilulle merkittävää haittaa.
Ohessa vielä Helsingin Polkupyöräilijöiden keräämää faktaa Hämeentien liikennesuunnitelmasta:
Metsähallituslain valmistelu on ajautunut kummalliseen tilanteeseen.
Metsähallituslaki on tällä hetkellä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa, joka antanee mietintönsä ensi viikolla. Laki saattaa vielä käydä myös perustusvaliokunnassa.
Samaan aikaan tätä kirjoittaessa lakia vastustava adressi on kerännyt jo huimat 115 000 allekirjoittajaa. Tämä on hieno osoitus ihmisten aktiivisuudesta ja kiinnostuksesta suomalaiseen luontoon.
Tulevana keskiviikkona 9.3.2016 on tulossa myös mielenosoitus metsähallituslaista – luonnon ja retkeilyn puolesta. Nykyisessä muodossa metsähallituslaki uhkaa luontoa ja retkeilyä, avoimuutta ja ympäristöhallintoa.
Suomen luonnonsuojeluliitto esittää seuraavaa seitsemää korjausta lakiin:
Komission tänään julkaisema tiedonanto ei tunnista tarvetta korottaa EU:n ilmastotavoitteita Pariisin sopimuksen mukaisiksi.
Tästä johtuen laitoin tänään sähköpostia pääministeri Juha Sipilälle ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle.
Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä tavoitteita tulisi korottaa välittömästi.
Jotta maailman maat pääsevät Pariisin sopimuksen mukaiselle päästövähennyspolulle, toimia tarvitaan mahdollisimman pian. EU:lle tavoitteiden nosto olisi luontevaa tänä vuonna, kun unionin ilmasto- ja energiasäädöksiä sorvataan uuteen uskoon.
Pariisin sopimuksen viesti oli selvä: fossiiliset polttoaineet jäävät historiaan. Olisi Suomen etu vauhdittaa tätä kehitystä. Useat järjestöt, yritykset ja yhteisöt ovat kannustaneet valtioita ja komissiota toimimaan heti. Meidän on tunnustettava 1,5 asteen lämpötilatavoitteen merkitys ja lähdettävä rakentamaan maailmaa, jossa elämme 35 vuoden kuluttua
Alla lähettämäni sähköposti kokonaisuudessaan.
Tänään oli upea hetki.
Tein tammikuussa 2015 valtuustoaloitteen viittomakielen liputuspäivästä Helsingissä.
Syyskuussa 2015 kaupunginvaltuusto päätti, että kaupungintalo liputtaa viittomakielen päivänä 12. Helmikuuta. Päivää vietetään Suomen kuurojen opetuksen isän Carl Oscar Malmin syntymäpäivänä. Liputus järjestettiin nyt 2016 ensimmäistä kertaa.
Kaupunki ja Helsingin Kuurojen yhdistys järjesti samalla kaupungintalolla tilaisuuden, jossa yhdistys halusi kiittää minua aloitteestani. Yle Areena lähetti tilaisuuden suorana lähetyksenä kaupungintalolta.