Olen viime aikoina käynyt usein juoksemassa vauvan ja vaunujen kanssa.
Viikonloppuna juoksin vaunujen kanssa ensimmäisen puolimaratonin eli 21,1 km. Aikaa matkan tekemiseen kului 1:58:03 eli kilometrivauhti oli 5:35. Vauva nukkui suloisesti lähes koko matkan.
Juoksemisesta olen kirjoitellut aiemmin mm. tänne: Juoksemisen filosofia: Miksi juoksen? Myös epäonnistumiseni Helsinki City Maratonilla saattaa kiinnostaa.
Maanantai: Aamulla julkaisin ekoisin vapaapäivästä kertovan blogikirjoituksen. Aamun ohjelmaan kuului käynti vauvan kanssa neuvolassa. Yhteiskunta pitää hyvin huolen omistaan. Tämän jälkeen päätimme käydä spontaanisti teellä Kahvila Kapusiinissä. Samaan paikkaan olivat sattumalta tulleet myös Maija, Johanna ja Vilja. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni viimeistelin Keskon sivuille kirjoituksen: Vastuuta ei voi ulkoistaa. Lounaan jälkeen vedin Luonto-Liiton toimistokokousta, kävin läpi avoimet asiat työharjoittelijan kanssa, kirjoitin tekstin ViNOn onnellisuusyhteiskunta -sivuille sekä luin ja kirjoitin sähköposteja. Illalla kävin vauvan ja vaunujen kanssa juoksemassa.
Aika usein sanotaan, että lapsen saaminen muuttaa koko elämän.
Tähän liittyen sain palautetta maanantaina julkaisemaani kirjoitukseen vauvan vapaapäivästä.
Palautteessa muistutettiin, että vanhemmuus ei ole perhelomailua. Todettiin, että vauva muuttaa lähestulkoon kaiken pienen lapsen hoidon ollessa ympärivuorokautista työtä vähintään kahdelle ihmiselle.
Vaikka elämä vauvan myötä muuttuukin, niin väitän, että muutos ei ole niin dramaattinen kuin usein annetaan ymmärtää.
Vietimme lauantaina (29.10.) perheen yhteistä vapaapäivää. Edellinen yritys ei mennyt ihan putkeen, joten parantaminen ei ollut vaikeaa – varsinkin nyt, kun luvassa oli rauhallinen lauantai.
Ohessa vapaapäivä (vuorokausi) tunnista tuntiin ja alla vuorokausi vielä lukuina:
Aamuyö:
– klo 2.00 Vauva herää. Annukka imettää, vaihtaa kestovaipan ja pissattaa vauvan.
– klo 3.00 Vauva nukahtaa uudestaan.
– klo 5.30 Vauva herää. Annukka imettää ja vaihtaa kestovaipan.
– klo 6.15 Vauva nukahtaa uudestaan.
Maanantai: Aamulla nukuin pitkään, hoidin vauvan pyykin ja muita kotiaskareita. Lisäksi kävin läpi sähköposteja ja kommentoin Vauva-lehteen tulevaa haastattelua ekovanhemmuudesta. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni kartoitin ilmanvaihdon tilannetta. Lounaalla kävimme Martta-ravintolassa. Suosittelen lämpimästi! Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta, kävin YK:n päivän tilaisuudessa ja pidimme palaveria Sieppo-lehden kehittämisestä. Illalla Maria tuli kylään ja toi mukanaan herkullista thai-ruokaa.
Viime lauantaina (22.10.) Mari Perankoski totesi YleLeaks-ohjelmassa seuraavaa:
”Mä olin just lounaalla Luonto-Liiton Leo Straniuksen kanssa ja hän selitti mulle aivan pokkana, että hän ei ole homo eikä hetero vaan vegaaniseksuaali. Eli harrastaa sitä kaikkein kauneinta asiaa vain muiden vegaanien kanssa. En mä tiedä. Noin kai siinä sitten käy kun syö enemmän tofua kuin piparia.”
Itse en muista/tiedä käyneeni lounaalla Marin kanssa, mutta vegaaniseksuaaliksi toki tunnustaudun.
Ennen lapsen saamista olin ahdistunut siitä tavaramäärästä, joka vauvaelämään muka kuuluu. Vanhemmille tuputetaan mitä uskomattomampia asioita.
Oikeasti vauvan kanssa ei tarvitse paljon mitään, ja sen minkä tarvitsee saa käytettynä ystäviltä tai kirpputoreilta. Rahaa vauvan kanssa selviämiseen ei ainakaan tarvitse.
Ohessa muutamia virhehankintoja:
1. Vaatteet.
Maanantai: Kävin aamulla juoksemassa ja viimeistelin ekoisi-blogin tutin hyvistä ja huonoista puolista. Luonto-Liiton toimistolla kävin ihmisten kanssa läpi viikonlopun hallituksen päätöksiä. Lounaalla olin ympäristöministeriön valtiosihteeri Katariina Poskiparran kanssa. Iltapäivällä vedin toimistokokousta, kävimme läpi henkilöstön kanssa tehtyä työpaikan riskikartoitusta ja vastasin Kainuun Sanomille petomatkailusta. Työpäivän päätteeksi toimin paneelikeskustelun puheenjohtajana Luonto-Liiton järjestämässä petomatkailuseminaarissa aiheesta, miten suurpetomatkailua voitaisiin edistää Suomessa. Kotiin pyöräilin Hakaniemen torin kautta, jossa järjestettiin Asunnottomien yö. Samalla muistelin itsekin omia kokemuksia asunnottomuudesta.
Torstaina (20.10.) oli tarkoitus pitää Luonto-Liiton pääsihteerin tehtävistä vapaata, nukkua pitkään ilman kelloa ja olla kotona Vauvan kanssa.
Homma ei mennyt ihan nappiin. Ajauduin tekemään jatkuvasti satunnaisia hommia. Onneksi Annukka oli kotona varmistamassa vauvan ruokinnan ja muun huollon silloin kun itse tein jotain muuta.
Tässä ekoisin vapaapäivä tunnista tuntiin:
Töistä kotiin Hakaniemen kautta pyöräiltyäni jäin hetkeksi Hakaniemen torille, jossa vietettiin asunnottomien yötä teemalla ”asumisen sietämätön vaikeus”.
Samalla jäin muistelemaan omia kokemuksiani asunnottomuudesta.
Itse olen ollut 13-vuotiaana ilman asuntoa. Isäni ja äitipuoleni erosivat riitaisasti ja meidät heitettiin isäni kanssa kadulle.