Puhe People’s Climate March -tapahtumassa

Hiilivapaa HelsinkiOhessa puheeni sunnuntaina 21.9.2014 People’s Climate March –tapahtumassa Helsingissä.

* * *
Hyvät ystävät

Minun piti puhua täällä uusiutuvien energialähteiden puolesta – siitä, miksi Helsingin kannattaa investoida sellaiseen ratkaisuun, jossa fossiilisten polttoaineiden käytöstä luovutaan.

Tästä teemasta voikin puhua kaikenlaista:

– Kivihiilestä ja fossiilisista polttoaineista on joka tapauksessa luovuttava
– Päästöoikeuksien hinta tulee nousemaan pilviin – kannattaa investoida uusiutuviin
– Helsingin imago ei kestä kivihiilikasaa
– Hanasaaren alue vapautuisi elävän kaupunkikulttuurin käyttöön

Se, mikä minua kuitenkin vaivaa on se, mitä vastaan, kun lapseni joskus tulevaisuudessa kysyvät ilmastonmuutoksesta: Mitä teit silloin, kun jotain oli vielä tehtävissä?

Lue lisää

Lukion biologian ja maantieteen kurssit säilytettävä entisellään

Biologia ja Maantieto - Kuva Hanna HeikkiläLuonto-Liitto on huolissaan julkisuudessa esillä olleista tiedoista, joiden mukaan lukiouudistuksen yhteydessä on nousemassa päätöksentekoon esitys biologian ja maantieteen pakollisten kurssien määrän puolittamisesta.

Tiedot ekosysteemien ihmisen toiminnalle muodostamista reunaehdoista, luonnonvarojen kestävästä käytöstä, sekä ekosysteemipalveluiden ja luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ovat osa jokaisen välttämätöntä yleissivistystä, siksi biologian ja maantieteen kurssien tulee jatkossakin olla pakollinen osa lukion opetussuunnitelmia.

Lue lisää

Luonto-Liitto: Ydinvoima ei edelleenkään Cleantechiä – Vapaavuoren esitys viimeinen naula ydinvoimahankkeiden arkkuun

LL-logoOhessa Luonto-Liiton tiedote (15.9.2014) koskien ydinvoimalupia.

Luonto-Liitto: Ydinvoima ei edelleenkään Cleantechiä – Vapaavuoren esitys viimeinen naula ydinvoimahankkeiden arkkuun

Luonto-Liitto on tyytyväinen ministeri Vapaavuoren esitykseen, jossa TVO:n Olkiluoto 4 –hanke ei saanut jatkoaikaa ja Fennovoimalle asetettiin sellaiset kriteerit, että sen hanke tuskin toteutuu.

”On vaikea kuvitella, että Fennonvoiman hankkeella olisi enää mitään mahdollisuuksia toteutua hallituksen mahdollisesta esityksestä ja eduskunnan päätöksestä huolimatta. Auki on omistajien ja rahoituksen lisäksi myös rakennusaikataulu ja jätteen loppusijoitus.”, kommentoi Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius.

Lue lisää

Rauhoitettujen lajien arvo: Kahdeksan huomiota

RentukkaYmpäristöministeriö valmistelee parhaillaan päivitystä luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen lajien hinta-arvioista.

Nykyinen hintalista on 10 vuoden takaa.

Kommentoin asiaa maanantaina 8.9.2014 YLE uutisille. Uutisissa esitin, että rauhoitetuille lajeille tulisi minimikorvaussummat:

– Monilla lajeilla hinnat ovat niin naurettavan pienet, että kyllä kannattaisi olla jonkinlainen minimitaso. Esimerkiksi 500 euroa vaikkapa joka ikiselle lajille, Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius huomauttaa.

Ohessa vielä kahdeksan huomiota hintalistasta ja sen päivityksestä.

Lue lisää

Ympäristöperusoikeudet: Tiedonsaanti, osallisuus ja muutoksenhaku

YmpäristöperusoikeusOsallistuin torstaina 28.8.2014 Tampereen yliopiston ja ympäristöministeriön järjestämään seminaariin koskien ympäristöperusoikeuksia.

Suomen perustuslain 20 § mukaan ”Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.”

Vaikka Suomessa ympäristöperusoikeudet ovat varsin hyvällä tolalla, on meilläkin aika paljon tehtävää. Tästä esimerkkinä vaikka Talvivaara.

Talvivaara ei ole toki ainoa ongelmakohta. Ongelmia löytyy niin (1) tiedonsaannissa, (2) osallisuudessa kuin (3) muutoksenhaussakin. Ohessa muutama esimerkki. 

Lue lisää

Leena Vilkka ja ekologinen anarkismi

Leo Stranius ja Leena VilkkaMinulla oli suuri kunnia käydä tiistaina 19.8.2014 Leena Vilkan 50-vuotisjuhlavastaantolla.

Tilaisuus järjestettiin Helsingissä Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa.

Leena Vilkka on tehnyt merkittävän työn ympäristö- ja eläinoikeusfilosofian saralla.

Hänen väitöskirjansa eläinten oikeuksista ja luonnon itseisarvosta oli uraauurtava.

Osittain Vilkan ansiosta suomessa keskustellaan tänä päivänä vakavasti siitä, miten eläinten oikeudet tai luonnon itseisarvo tulisi huomioida esimerkiksi poliittisessa päätöksenteossa.

Vilkan monet kirjat ja tekstit ovat toimineet myös itselleni keskeisenä inspiraation lähteenä.

Lue lisää

Luonto-Liitto: Olkiluoto 4 ei ole tärkeä hanke Suomelle

Olkiluoto 4 ei ole tärkeäUseat elinkeinoelämän sekä palkansaajien järjestöt vetosivat eilen (12.8.2014) Olkiluoto 4 -hankkeen jatkoajan puolesta.

Sopisivatkohan näin hienot perustelut myös Luonto-Liitolle?

Katsotaanpa!

Ohessa Luonto-Liiton Facebook-sivulla julkaistu kuva ja teksti.

OLKILUOTO 4 EI OLE TÄRKEÄ HANKE SUOMELLE

Lue lisää

Merkittävien tapahtumien viikko

Vauva seisoo 10082014Tämä on ollut merkittävä viikko.

Palasin viiden viikon vapaiden jälkeen töihin, vähän alle kolmevuotias esikoinen aloitti päiväkodin ja oppi pyöräilemään oikealla pyörällä (ilman apurattaita) sekä neljän kuukauden ikäinen vauva seisoi ensimmäistä kertaa (sohvaa vasten).

Lauantaina pyöräilin noin 105 km matkan Lahteen, jossa vietimme päivää hyvien ystävien, Sadun ja Michaelin kanssa. Kävimme ulkona syömässä, kävelimme puistossa ja Vesijärven rannalla sekä vietimme iltapäivää ihastuttavan omakotitalon pihalla.

Illalla, kun olimme palanneet Helsinkiin ja olin saanut esikoisen nukkumaan, piipahdin Flow-festareilla.

Lue lisää

PIHILeaks: Seitsemän keinoa parantaa kuljetusten energiatehokkuutta

PIHI-keskustelu-SuomiAreenaOsallistuin viime viikolla Porin SuomiAreenassa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n järjestämään keskusteluun kuljetusten energiatehokkuudesta.

Päästöjä, myös liikenne- ja kuljetussektorilla, tulee vähentää tulevina vuosikymmeninä dramaattisesti.

Uskon, että Suomessa on sekä osaamista että resursseja siirtyä ensin vähähiilisiin ja lopulta hiinineutraaleihin kuljetuksiin.

Mikäli suomalainen kuljetusala ei kykene itse vähentämään oman toimintansa päästöjä, tulevat muut toimijat ja valtaavat markkinat.

Miten kuljetusten energiatehokkuutta voidaan sitten parantaa? Ohessa on seitsemän keinoa:

Lue lisää

Kesäloma: SuomiAreena

Kesäloman ohessa on mukava piipahtaa Porissa ja MTV3:n SuomiAreenassa. Olen itse mukana seuraavissa tilaisuuksissa: – Tiistai 15.7.2014: PiHILeaks-paneelikeskustelu (Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry) – Torstai 17.7.2014: Veikkauksen Iloa elämään –vartti (Veikkaus) – Torstai 17.7.2014: Pysyykö Suomi ehjänä -promo (MTV3) – Torstai 17.7.2014: Pysyykö suomi ehjänä -paneelikeskustelu (JHL) Lisäksi Luonto-Liitto järjestää poliittisten nuorisojärjestöjen Poliittiset broilerit grillissä -paneelikeskustelun keskiviikkona 16.7.2014. Koko SuomiAreenan ohjelma löytyy täältä.

Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Seuraa minua Instagramissa