Lukion biologian ja maantieteen kurssit säilytettävä entisellään

Biologia ja Maantieto - Kuva Hanna HeikkiläLuonto-Liitto on huolissaan julkisuudessa esillä olleista tiedoista, joiden mukaan lukiouudistuksen yhteydessä on nousemassa päätöksentekoon esitys biologian ja maantieteen pakollisten kurssien määrän puolittamisesta.

Tiedot ekosysteemien ihmisen toiminnalle muodostamista reunaehdoista, luonnonvarojen kestävästä käytöstä, sekä ekosysteemipalveluiden ja luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ovat osa jokaisen välttämätöntä yleissivistystä, siksi biologian ja maantieteen kurssien tulee jatkossakin olla pakollinen osa lukion opetussuunnitelmia.

Nykyiset ja tulevaisuuden lukiolaiset kohtaavat elämänsä aikana ilmastonmuutoksen torjunnan valtavan haasteen sekä muutokseen kytkeytyvän luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toiminnan maailmanlaajuisen heikkenemisen. Luonnontieteellinen ymmärrys ja yleissivistys ovat välttämättömiä ympäristöongelmien ymmärtämisen ja ratkaisun edellytyksiä. Siksi kaavaillut muutokset ovat valitettavia ja lyhytnäköisiä: ne heikentäisivät nuorten edellytyksiä toimia rakentavalla tavalla tulevaisuuden maailmassa.

Mikä on näkemyksenne ja mitä mahdollisuuksia tilanteen korjaamiseksi voisi olla? Toivomme, että toimitte aktiivisesti biologian ja maantieteen aseman säilyttämisen puolesta.

Leo Stranius
toiminnanjohtaja
Luonto-Liitto

Malva Green
ympäristökasvatuspäällikkö
Luonto-Liitto

Kirje on lähetetty sivistyspoliittiselle ministerityöryhmälle.

7 kommenttia artikkeliin ”Lukion biologian ja maantieteen kurssit säilytettävä entisellään”

  1. Kiitos lukion biologian ja maantieteen opetuksen puolustamisesta. Olisi päättäjiltä todella lyhytnäköistä toimintaa panostaa vain talouskasvuun ja unohtaa kokonaan ympäristöasiat.

    Tavoitteena on ollut lukion valinnaisuuden lisääminen, mutta nyt virkamiesehdotuksen perusteella näyttää siltä, että vain biologiaa, maantiedettä ja uskontoa vähennetään, kun taas liikuntaa ja yhteiskuntaoppia lisätään. Kristillisdemokraatit ovat heränneet puolustamaan uskontoa, mutta kuka puolustaisi biologiaa ja maantiedettä? Twitterissä eri puolueiden kansanedustajille heittämääni haasteeseen ei ole ainakaan julkisesti kukaan tarttunut.

    Kestävästä kehityksestä puhutaan paljon, ja sitä pitäisi toteuttaa lukiossa läpäisyperiaatteella eri oppiaineissa. Tutkimusten mukaan kestävä kehitys jää kuitenkin käytännössä lähinnä biologian ja maantieteen opettajien varaan. Ilman luonnon säilyttämistä kuitenkaan myöskään talouskasvu ei ole tulevaisuudessa mahdollinen. Sekä elintaso että elämän laatu heikkenevät, jos luontoa ei vaalita.

    Tämän viikon maanantaina pidetyssä maantieteen ainereaalikokeessa oli seuraavat kysymykset: 1) litosfäärilaattojen (mannerlaattojen) liikkeet ja niistä seuraavat maanjäristykset yms., 2) aikavyöhykkeet, 3) uusiutuvat energianlähteet Euroopassa, 4) Facebookin käyttö eri valtioissa, 5) Intian riskit, 6) malaria, 7) ilmasto ja ilmastonmuutos valitulla alueella, 8) paikkatietopalvelut kansalaisten arkielämässä, 9) Kolin maiseman ja kartan tulkinta sekä 10) Suomenlahti riskien ja mahdollisuuksien alueena. Nämä kaikki kysymykset ovat varmasti jokaisella tärkeitä kansalaistaitoja aivan siinä missä yhteiskuntaoppikin.

    Tulevaisuudessa paikkatieto, kansainvälistyminen ja ympäristökysymykset lienevät entistäkin tärkeämpiä. Miksi lukio-opetusta aiotaan vähentää juuri näitä asioita käsittelevistä maantieteestä ja biologiasta?

    Nettikeskusteluissa ilmastonmuutos ja evoluutio sekä ihmisten terveys ovat runsaasti mielipiteitä herättäviä asioita. Kyllä keskustelun pohjaksi tarvitaan myös luonnontieteellistä faktaa, jota biologiassa opetetaan. Ilman lukiosta saatavaa tietoa ihmiset on helppo johdatella pseudotieteellisillä kannanotoilla aivan väärille linjoille. Lukiossa opetetaan myös tärkeää kriittisyyttä.

    Toki myös opetussuunnitelmatyössä olisi tärkeää miettiä, mitkä ovat kaikille tärkeitä, pakollisilla kursseilla opetettavia asioita. Nyt esimerkiksi biologiassa on kaksi pakollista kurssia, joista ensimmäinen käsittelee evoluutiota ja ekologian perusteita, toinen solun toimintaa ja perinnöllisyyttä. Ehdotuksen mukaan pakollisia kursseja jäisi vain yksi.

    Itse olisin halukas siirtämään nyt valinnaisena opetettavan ympäristöekologian kurssin (maapallon ympäristöongelmat ilmastonmuutoksesta otsonikatoon, happamoitumiseen, rehevöitymiseen jne.) kaikille pakolliseksi, koska tämä on koko maapallomme kannalta ratkaisevan tärkeää asiaa. Yksi pakollinen kurssi ei kuitenkaan riitä, koska ennen ympäristöekologian ymmärtämistä pitäisi ensin opettaa ekologian perusteet. Lisäksi olisi hyvä tietää ainakin jotakin myös evoluutiosta, solun toiminnasta ja ihmisen anatomiasta sekä fysiologiasta.

  2. Biologian ja maantieteen kurssien painoarvoa olisi perusteltua jopa kasvattaa, kun otetaan huomioon tämän päivän ja tulevaisuuden suuret haasteet. Tietoa pitäisi lisätä esimerkiksi siitä, mitä luonnon monimuotoisuus merkitsee ihmisten hyvinvoinnin kannalta.

    Luonnossa asiat linkittyvät toisiinsa monin tavoin. Tieto erilaisten asioiden merkityksestä suhteessa toisiinsa kasvaa. Palapeli on sen verran monisäikeinen ja keskeinen, että uusi tieto pitää saada yhteiskunnassa käyttöön.

  3. Pitäisiköhän biologian ja maantiedon kurssien vähentämisen sijasta yhdistää niitä. Muun muassa ekosysteemit ja ilmastonmuutoksen seuraukset niille ovat aiheita, joissa tarvitaan vahvasti molempia osa-alueita. Lukiotasolla perustietojen pitäisi olla jo hallussa, joten tällainen poikkitieteellinen nälökulma voisi olla paikallaan. Sekä työelämässä että yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ongelmat ovat usein nimenomaan poikkitieteellisiä, eivät yhden tieteenalan sisäisiä.

    Vastaavaa poikkitieteellisyyttä on helppo löytää myös muista ainehydistelmistä, esim: aluepolitiikka (maantieto+yhteiskuntaoppi+talous), Aineen rakenne (raja kemian ja fysiikan välillä on veteen piirretty viiva) ja seismologia (fysiikka + maantiede)

  4. Biologian ja maantiedon pakollisia kursseja ei pidä vähentää, koska valinnaisina aineet jäävät helposti väliinputoajiksi. Jos oppilas esimerkiksi painottaa opintojaan pitkään matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan, ei valinnaiselle biologialle käytännössä jää tilaa, jos lukion haluaa suorittaa kolmessa vuodessa.

    Katsomusaineista voisi hyvin karsia. Ja jos joku olisi kysynyt silloin, kun itse olin vielä lukiossa, olisin ilman muuta ehdottanut pakkoliikunnan totaalista poistamista.

  5. Ajatus poikkitieteellisyyden lisäämisestä koulutukseen tuntuu perustellulta. Olisi hyvä tunnistaa keskeiset linkit eri aihepiirien välillä ja uudistaa koulutusta. Näin kokonaisuus hahmottuisi paremmin.

  6. Hei olen täysin samaa mieltä että näitä aineita pitäisi olla enemmän eikä vähemmän. Miten tavallinen kansalainen voi vaikuttaa tähän, olisiko ideoita?

  7. Mitä enemmän biologian ja maantieteen käytännön painoarvoa tulevien ratkaisujen perustana tuodaan esille, sitä suurempi on mahdollisuus, että näiden alojen käytännön merkitys muuttuvassa maailmassa tunnistetaan.

    Tuntuisi perustellulta liputtaa myös poikkitieteellisyyden puolesta. Kommenttiketjussa on jo esimerkkejä tästä. Yksi keskeinen juttu voisi olla biologian tarjoama tuki hahmottaa ihmisen terveydelle keskeisiä asioita. Kiinnostava on esimerkiksi linkki luonnoltaan monimuotoisen elinympäristön ja ihmisen terveyden välillä.

Kommentointi on suljettu.

Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa