Puolivuotiskatsaus 2014: Ilmastolaki, yhteiset liikuntatunnit ja äänestys vihreiden eduskuntavaaliehdokkaista

Leo-Stranius-kasvokuvaKuluneen vuoden aikana eduskunta hyväksyi entistä paremman ympäristönsuojelulain ja maan hallitus teki esityksen ilmastolaista.

Varsinkin ilmastolain läpivieminen on kova juttu, jonka eteen olen itsekin tehnyt aktiivisesti töitä vuodesta 2008 lähtien.

Ilmastolaki lisää ilmastopolitiikan avoimuutta ja kokonaisvaltaisuutta sekä yleistä hyväksyttävyyttä samalla kun se viestittää kansainvälisesti, että Suomi on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan. Vähintään 80 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2050 mennessä ei ole kuitenkaan riittävä vaikka se onkin hyvä alku.

Omassa arjessani vuoden 2014 kohokohtia ovat olleet tähän mennessä paluu työelämään ja Luonto-Liittoon vuoden hoitovapaan jälkeen, kunnallispoliittinen vaikuttamistyö Helsingissä ja perheenlisäys.

Lue lisää

Avoin kirje pääministeri Alexander Stubbille

Stubb-eduskunta-Kuva-Valtioneuvoston kansliaLähetimme keskeisten ympäristö- ja kehitysjärjestöjen nimissä 23.6.2014 avoimen kirjeen tuoreelle pääministeri Alexander Stubbille koskien loppuviikon Eurooppa-neuvoston kokousta.

Toivomme pääministeriltä ja Suomelta toimia mm. EU:n päästövähennystavoitteen tiukentamiseksi sekä sitovan energiasäästötavoitteen asettamiseksi.

Alla lähettämämme kirje kokonaisuudessaan.

Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen kirje pääministeri Alexander Stubbille

Lue lisää

Miten vähennetään liikenteen päästöjä 80-95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä?

MäkelänkatuTyö- ja elinkeinoministeriö järjesti 12.6.2014 energia- ja ilmastotiekartta 2050 –sidosryhmäseminaarin säätytalolla.

Seminaarissa tarkasteltiin sähköjärjestelmää, uusiutuvaa energiaa, energiatehokkuutta ja rakennettua ympäristöä, liikennettä, maa- ja metsätaloutta sekä hiilinieluja, teollisuutta ja cleantechia, kestävää kulutusta ja tuotantoa sekä alueellista ilmastotyötä.

Käytin itse puheenvuoron liikenteen päästövähennystavoitteita koskien.

Kaikkein tärkeintä olisi vähentää liikennetarvetta. Tämän lisäksi kannattaisi ottaa käyttöön ruuhkamaksut, kokeilla maksutonta joukkoliikennettä ja tarkastella joukkoliikenteen hinnoittelua, alentaa nopeusrajoituksia, kiinnittää huomioita kaupunkisuunnitteluun ja kaavoitukseen  sekä edistää biokaasu- ja sähköautoja.

Lisäksi on hyvä tunnistaa tulevaisuuden heikkoja signaaleja: Ihmiset siirtyvät kaupunkeihin, ajokorttia ei välttämättä enää hankita eikä autoa haluta omistaa itse. Verkkokauppa tulee vähentämään liikkumistarvetta.

Alla kahden minuutin puheenvuoroni kokonaisuudessaan.

Lue lisää

Puolueiden EU-ilmastotavoitteet: Vihreille kiitettävä – perussuomalaiset peikko

imageKeskiviikkona (13.5.2014) alkaa europarlamenttivaalien ennakkoäänestys.

Luonto-Liitto ja Ilmastovanhemmat lähettivät suurimmille puolueille kyselyn ilmastopoliittisista EU-tavoitteista.

Järjestöt kysyivät puolueilta, miten ilmastokysymys näkyy niiden EU-vaalitavoitteissa.

Valitettavasti vain viisi seitsemästä kyselyyn vastanneesta puolueesta sai korkeintaan tyydyttävän arvosanan EU-tason tavoitteistaan.

Ainoastaan vihreät sai kyselystä kiitettävän arvosanan (10/10 pistettä). RKP ylsi hyvään arvosanaan (7/10). Kokoomus (6/10), SDP (5/10) ja keskusta (5/10) jäivät tyydyttävään ja kristillisdemokraatit (4/10) välttävään.

Perussuomalaiset jäivät ilmastotavoitteissaan luokalle (1/10 pistettä). Vasemmistoliitto ei vastannut kyselyyn.

Lue lisää

Meri-Rastila, Vartiosaari ja Kivinokka: Siilin piikki Helsingille

Meri-Rastila vaarassa kaupungintalon edessäMeri-Rastila, Vartiosaari ja Kivinokka.

Luonto-Liiton valtuusto myönsi kevätkokouksessaan Siilin piikki -palkinnon Helsingin kaupunkisuunnittelijoille ja päättäjille rakentamissunnitelmien määrätietoisesta kohdistamisesta kaupungin luontoalueille.

Siilin piikki on symbolinen palkinto, joka myönnetään ympäristön kannalta arveluttavista puheista tai teoista.

Aiempina vuosina Siilin piikki on myönnetty mm. maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle, Talvivaaralle ja Vapolle

Mitä mieltä olet? Menikö palkinto tänä vuonna oikeaan osoitteeseen?

Alla ja oheisen linkin takana koko tiedote aiheesta perusteluineen.

Lue lisää

Ylen nettikeskustelu: 10 vastausta ilmastonmuutoksesta

Leo_Stranius_180_104792aOsallistuin keskiviikkona 2.4. klo 11.30-13.00 Ylen nettisivujen livekeskusteluun ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.

Minun lisäkseni keskustelussa olivat mukana Ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestalo ja maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Kysymyksiä tuli 1,5 tunnin aikana satoja. Ylen toimitus valitsi kommenttivirrasta ne kysymykset, joihin halusi meidän vastaavan.

Keskustelun jälkeen Yle keräsi omille sivuilleen kaikkein mielenkiintoisimmat kysymykset ja vastaukset. Aihetta käsiteltiin myös pääuutislähetyksessä. Ohessa vielä omat vastaukseni Ylen poimimiin kysymyksiin.

10 kysymystä ja vastausta ilmastonmuutoksesta:

Lue lisää

IPCC: Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutuminen: Kuuden kohdan toimenpideohjelma Suomelle

IPCC - Nyt on kiireMaanantaina (31.3.2014) julkaistiin Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin viidennen arviointiraportin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista käsittelevä osa.

Raportin viesti on selvä: Ilmastonmuutos aiheuttaa vakavia riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa.

Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen tiedotteessa halusimme muistuttaa, että mitä pidempään viivyttelemme, sitä kalliimman laskun maksamme.

Tämän hetken poliittiset ratkaisut määrittävät ihmiskunnan tulevaisuuden. On aika kylmäpäistä sallia saastuttamisen jatkaminen tai jopa kannustaa siihen, kun tietää, mitä on odotettavissa.

Julkaisutilaisuudessa Suomen Ympäristökeskuksessa MTT:n tutkija Kaija Hakala esitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomelle. Jatkossa Suomessa tulee olemaan lämpimämpää, märempää ja rankempaa. Yli neljän asteen lämpeneminen Suomessa tai globaalisti ylittää maatalouden ja ruuan tuotannon sopeutumiskyvyn rajat.

Liikkumavaraa on siis yllättävän vähän. Kuinka moni on todella ymmärtänyt, että 2-2,5 asteen maailmanlaajuinen lämpeneminen tarkoittaa Suomessa suurella todennäköisyydellä yli neljän asteen lämpenemistä ja siten oman ruuantuotantomme ajautumista kriisiin?

Mitä sitten pitäisi tehdä? Ohessa on kuuden kohdan toimenpidelista Suomelle:

Lue lisää

Vauvan hoito-opas: Vauvat ja polkupyöräily

Vauvan kanssa pyöräilyIhmettelin blogissani noin vuosi sitten sitä, että kotiin jaettavassa Vauvan hoito-oppaassa oli omistettu oma osuutensa vauvan kanssa autoilulle, mutta ei sanaakaan vauvan kanssa polkupyöräilystä.

Kirjoitukseni johti aikanaan siihen, että sain pyynnön kirjoittaa seuraavaan painokseen oman osionsa vauvan kanssa pyöräilystä.

Uudessa painoksessa tulee siis olemaan kokonainen sivu eli alla oleva tekstini vauvan kanssa pyöräilystä!

Kevät tulee ja uusi pyöräilykausi on taas alussa.

Innostavia pyöräilykelejä vauvan kanssa tai ilman!

Lue lisää

Toimiva vuorovaikutus: Kaksi ajatusta ja kuusi periaatetta

Toimiva vuorovaikutusLuonto-Liitossa järjestetään kaikille työntekijöille Toimiva vuorovaikutus -kurssi. Kurssi perustuu Thomas Gordonin menetelmiin.

Kurssia vetää FM, vuorovaikutusohjaaja Elina Kauppila ja se järjestetään kolmessa neljän tunnin erässä.

Ensimmäisellä kerralla kävimme läpi kaksi tärkeää asiaa, joista kirjoitin itselleni henkisen muistiinpanon. Lisäksi kirjoitin itselleni kurssilla tehtyjen harjoitusten lomassa kuusi periaatetta toimivalle vuorovaikutukselle.

1. Erottele leimat ja todellinen käyttäytyminen.

Lue lisää

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Seuraa minua Instagramissa