Valokuvakilpailu: Bongaa vaalipolkupyörä

Vaalipolkupyöräni on ollut nyt viikon liikenteessä.

Matkan varrelle on mahtunut vierailut mm. Helsingin keskustassa Lasipalatsin kulmilla, tutustuminen design-pyörätelineeseen, päivä Pasilan juna-asemalla ja hetki Ravintola Old Sophien edustalla.

Oman pyöräni lisäksi liikenteessä on noin kymmenen muutakin pyörää samoilla vaalimainoksissa varustettuna.

Bongaa vaalipyörä kaupungilta ja lähetä siitä kuva minulle osoitteeseen leo.stranius [ät] iki.fi tai postaa kuva julkisen Facebook-profiilini seinälle.

Kaikkien vaalipäivään mennessä (28.10.) kuvan lähettäneiden kesken arvotaan hienoja palkintoja (mm. kirjalahjoja ja kahden hengen lounas Ravintola Veganissimossa). Lisäksi parhaimmat kuvat julkaistaan täällä blogissa!

Ohessa kuvia viikon varrelta.

Lue lisää

Autoton päivä kuvina ja pari kehitysehdotusta

Tänään vietettiin kansainvälistä Autotonta päivää.

Samaan syssyyn on vietetty myös Liikkujan viikkoa, Kimppakyytipäivää ja Etätyöpäivää.

Viikon huipentumaa eli Autotonta päivää on Suomessa päätetty kutsua auton vapaapäiväksi. Ilmeisesti Autoton päivä kuulostaa liian radikaalilta.

Ohessa muutama ehdotus vuoden 2013 Autottomaksi päiväksi Helsingissä:

Lue lisää

Jätelava pyörätiellä

Oheinen jätelava on ollut Helsingin Kumpulassa keskellä kävely- ja pyörätietä kohta viikon.

Kyseessä on ilmeisesti taloyhtiön remontti. Sijoittelu osoittaa kuitenkin täydellistä ymmärtämättömyyttä. Lava ei ole vain pyöräilijöiden ja kävelijöiden harmina, vaan pahimmillaan tukkii pelastustien. Pimeällä lavaa ei välttämättä edes näe kunnolla.

Tarkemmin kyse on siis tästä kohdasta.

Taloyhtiön vastuulla olisi osoittaa lavalle kunnollinen paikka. Mikäli lava ei mahdu talon pihalle tai parkkipaikalle, olisi lavan voinut laittaa vaikka puupöllien päälle nurmikolle.

Ilmoitin asiasta perjantaina kaupungin Rakennusviraston asiakaspalveluun. Asiakaspalvelusta lupasivat lähettää jonkun katsomaan tilannetta.

Lue lisää

Ajaisin mielummin pyörälläni

Jos syystä tai toisesta omistaisin auton, hankkisin siihen varmasti oheisen tarran: ”I’d rather be riding my bike”. Oheinen kuva on ihan kotikulmiltamme Helsingin Kumpulasta Kätilöopiston sairaalan vierestä. Tästä tuli hyvä mieli. Voi kun useampi autoilija toimisi omaksi parhaakseen ja kulkisi matkansa mielummin polkupyörällä. LISÄYS: Monet tietysti ajattelevat, että tämä voi yhtä hyvin tarkoittaa moottoripyörää. Itselleni tuli kuitenkin ensimmäisenä mieleen nimen omaan polkupyörä. Halutessaan asian voi toki tarkistaa auton omistajalta 🙂

Autojen pysäköinti pyörätiellä

Olin tiistaina (17.7.) vauvan kanssa pihalla, kävin ystävien kanssa lounaalla Veganissimossa ja istumassa Karhupuistossa sekä juhlin puolivälietappia eli 25 000 allekirjoitusta Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi -kampanjan puitteissa Eläinsuojeluliitto Animalian toimistolla. Hyvä päivä!

Veganissimoon pyöräillessäni kuvan junttiauto oli pysäköity Hämeentien pyörätiellä Vallilassa. Auton kuljettaja istui sisällä ja tööttäsi ottaessani kuvan. Sanoin hänelle, että otin kuvan, koska pyörätielle ei saa pysäköidä. Hän väitti odottavansa siinä invalidisoitunutta ystäväänsä. Toivotin hyvää päivän jatkoa.

Lue lisää

Markku Jussila: Inspiraatiota ja nautintoa pyörän päältä

Vieraskynäblogissa Markku Jussila

Polkupyöräily tasapainoilee vuodesta toiseen historian ja tulevaisuuden, luonnononläheisen hiljaisuuden ja sykkivän metropolin sekä harrastamisen ja työliikenteen törmäyspisteessä.

Joskus kannattaa kuitenkin unohtaa polkupyöräilyn laaja yhteiskunnallinen merkitys. Pohjimmiltaan pyöräily on vain yksinkertaista ja hauskaa puuhaa.

Lue lisää

Polkupyörän kuljettaminen junassa: Pyöränkuljetuspussi

Vietimme juhannuksen Lieksassa. Matka taittui kätevästi ja ekologisesti junalla Pasilasta Joensuuhun ja sieltä edelleen yhden vaihdon myötä Lieksaan.

Junamatkustamisen kätevyys loppui kuitenkin siihen, että halusin ottaa mukaan polkupyörän.

Polkupyöräpaikkaa piti lähteä tiedustelemaan erikseen aseman lipunmyynnistä. Pyöräilin siis Käpylästä Pasilaan hakemaan junalippuja. Valitettavasti pari päivää ennen matkaa junan kolme pyöräpaikkaa olivat jo varattu, joten näytti siltä, etten saa polkupyörää mukaan.

Ratkaisu löytyi kuitenkin sosiaalisesta mediasta eli Facebookista, jossa harmittelin asiaa. Ystäväni Ville Tuominen ilmoitti, että häneltä liikenisi lainaan polkupyörän kuljetuspussi.

Polkupyörien kuljetus kaukojunissa on tehty Suomessa käsittämättömän hankalaksi.

Lue lisää

Helsinki-päivä: Pyöräilyn superpäivä, Baana ja pyöräilyuutisia

Helsinki-päivän kunniaksi pyöräilijöille avataan Kiasmalta Ruoholahteen kulkeva 1,3 kilometrin mittainen Baana.

Helsingin tavoite on lisätä pyöräilyn osuutta nykyisestä noin 9 prosentista 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Seuraavaksi pitäisi saada Baana jatkumaan ainakin itäpäästä radan ali ja hoitaa Hämeentielle pyöräkaistat.

Lueskelin Helsinki-päivän aamulla Pyöräilykuntien verkoston Poljin-lehteä. Lukemattomien kuntien ja eri järjestöjen ohella myös Luonto-Liitto on mukana verkostossa.

Pääkirjoituksessa päätoimittaja Matti Hirvonen viittaa Kuopiossa tehtyyn tutkimukseen, jossa kaupungin 6096 henkilöstä 366 pyöräilee töihin päivittäin yhdeksän kuukauden ajan vuodessa. Tästä seuraa kaupungille noin 0,6 miljoonan euron säästöt.

Lue lisää

Ekoisi: Polkupyöräilyä kadulla

Kävin vauvan kanssa eilen keskiviikkona (23.5.) parinkymmenen kilometrin pyöräretkellä – ja siinä sivussa Helsingin Polkupyöräilijöiden katuajokurssilla, jossa opeteltiin ajamaan kadulla autojen seassa.

Aiemmin olen kirjoittanut autokaistoilla pyöräilyn puolesta tänne: Pyöräilyä autokaistoilla ja myös edellisessä ekoisi-kirjoituksessa hehkutin pyöräilyn iloa upouuden pyöränistuimen ja vauvan kanssa.

Nyt kun pyörän mukana on vauva, kiinnostaa myös liikenneturvallisuus ihan uudella tavalla.

Kurssin käytännön osuus eli kuuden kilometrin reitti kierteli kantakaupungin hiljaisimmilla kaduilla, joissa ei ole pyörätietä. Silloin kun on pyörätie tai -kaista, ajetaan luonnollisesti sillä.

Lue lisää

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa