Markku Jussila: Inspiraatiota ja nautintoa pyörän päältä

Vieraskynäblogissa Markku Jussila

Polkupyöräily tasapainoilee vuodesta toiseen historian ja tulevaisuuden, luonnononläheisen hiljaisuuden ja sykkivän metropolin sekä harrastamisen ja työliikenteen törmäyspisteessä.

Joskus kannattaa kuitenkin unohtaa polkupyöräilyn laaja yhteiskunnallinen merkitys. Pohjimmiltaan pyöräily on vain yksinkertaista ja hauskaa puuhaa.

Pyöräilyn ilojen korostaminen oli mielessä myös New Yorkilaisella Brendt Barburilla hänen perustaessaan Bicycle Film Festivalin vuonna 2001. Brendt oli jäänyt pyöräillessään bussin alle. Onnettomuuden jälkeen yhtenä vaihtoehtoina olisi ollut liittyä autoja ja busseja vihaisesti vastustavien pyöräilijöiden jengiin. Brendt valitsi kuitenkin toisen tien. Hän päätti korostaa pyöräilyn iloisuutta ja hauskuutta.

Brendtin työ todistaa ilon kautta tekemisen voiman. Bicycle Film Festival on levinnyt isoksi kansainväliseksi kulttuuritapahtumaksi. Se on palkittu lukuisissa kaupungeissa parhaana pyöräilytempauksena ja festarikävijöiden joukko kattaa globaalisti satojatuhansia ihmisiä.

Bicycle Film Festival järjestetään ensimmäistä kertaa Helsingissä 26.-29. heinäkuuta. Tässä muutamia vinkki tapahtuman laajasta ohjelmasta kaiken tasoisille pyöräilijöille.

“Boy” su 29.7 klo 18

New Yorkin festivaalilla Boy-lyhytelokuvan nähneet epäilevät, ettei sen katsominen ilman kyyneleitä ole mahdollista.  Laadun takaa brittinäyttelijä Timothy Spall. Itkiessä tai nauraessa on helppo unohtaa kaupunkiliikenteen joskus harmaalta tuntuva arki.

“Philippa and Nancy” su 29.7 klo 18

Jos suuret surullisetkin tunteet eivät saaneet perusarkea unohtumaan, niin rakkaus saa. Ehkä sinäkin osaat katsoa tämän jälkeen toisia pyöräilijöitä “sillä silmällä”?

“Riding the long white cloud” pe 27.7 klo 18

Palkitussa dokumentissa ammattiskeittaajat siirtyvät itselleen tutuilta kulkuvälineiltä polkupyörille ja matkaavat niillä ympäri kaunista Uutta-Seelantia. Pyöräilyssä heille eteen tulee uudenlaisia ja odottamattomia haasteita. Mahtava muistutus siitä miten uusille urille suuntaamalla saavuttaa paljon hienoja asioita, mutta eteen tulee takuuvarmasti myös monia ennalta arvaamattomia haasteita. Editys vaatii tällaista vieraille poluille astumisia.

“Klunkerz” la 28.7 klo 18

Onko sinuakin joskus sanottu “hipiksi”? Käy katsomassa mitä yhteyttä on ihan oikeilla hipeillä ja polkupyöräilyllä. Kehuttu dokumenttielokuva näyttää miten syvällä Kalifornian 70-luvun alun hippivastakulttuurissa maastopyöräilyn juuret ovat.

Dokumentin jälkeen sulattaa paremmin adrenaliinilta, vauhdilta, teknologialta ja pyöränkuljetusautoilta haiskahtavaa nykymaastofillarointia. Asioita ei kannata tuomita ennen kuin on perehtynyt niiden syntyhistoriaan.

Fillarifilmibrunssit la 28. ja su 29.7 klo 11-13

Monipuolinen aisti-iloittelu. Herkullisia makuja suussa ja kiinnostavaa katseltavaa silmille. Brendt Barbur valikoi ruokailijoille aamupäivän tunnelmaan sopivia lyhytelokuvia BFF:n arkistoista. Lisäksi näytetään tuoreita suomalaisia fillarilyhäreitä.

Tavataan iloisen kulttuurin parissa!

Markku Jussila

Markku Jussila kuuluu ulkoiluharrastuksia edistävään Ulko-kollektiiviin, joka pyörittää esimerkiksi Relaa.com-ulkoilijayhteisöä. Lisäksi hän on laadukkaiden ulkoilu- ja harrastusvälineiden turvalliseen lainaamiseen ja vuokraamiseen erikoistuneen Kuinoma.fi-palvelun perustaja.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa