Autojen pysäköinti pyörätiellä

Olin tiistaina (17.7.) vauvan kanssa pihalla, kävin ystävien kanssa lounaalla Veganissimossa ja istumassa Karhupuistossa sekä juhlin puolivälietappia eli 25 000 allekirjoitusta Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi -kampanjan puitteissa Eläinsuojeluliitto Animalian toimistolla. Hyvä päivä!

Veganissimoon pyöräillessäni kuvan junttiauto oli pysäköity Hämeentien pyörätiellä Vallilassa. Auton kuljettaja istui sisällä ja tööttäsi ottaessani kuvan. Sanoin hänelle, että otin kuvan, koska pyörätielle ei saa pysäköidä. Hän väitti odottavansa siinä invalidisoitunutta ystäväänsä. Toivotin hyvää päivän jatkoa.

Niin. Ehkä se ystävä pääsi liikkumaan vain pyörällä ja siksi häntä oli pakko odottaa juuri tuossa pyörätiellä, totesi Niklas asiasta lounaalla kertoessani. No. Tästä huolimatta pyörätielle ei tieliikennelain mukaan saa pysäköidä.

Takaisin kotiin pyöräillessäni toisella puolella tietä Vallilassa oli vastaavasti oheinen Hummeri pysäköity pyörätielle. Täytyy sanoa, että Vallilassa Hämeentie-Sturenkatu alueen pyörätiet ovat kovassa autojen pysäköintikäytössä.

Asian voisi ratkaista esimerkiksi seuraavasti:
– Laitetaan pysäköinnin valvojat paikalle kirjoittamaan sakkolaput väärin pysäköidyille autoille.
– Asennetaan pienet tolpat (jotka toimisivat vaikka samalla pyöräparkkeina) ajoradan ja pyörätien väliin.
– Siirretään koko pyörätie ajoradan puolelle omaksi pyöräkaistakseen.

5 kommenttia artikkeliin ”Autojen pysäköinti pyörätiellä”

  1. En näe, miten kolmas ehdotuksesi parantaisi tilannetta, eikö se pikemminkin tekisi pysäköintirikkeet helpommiksi kun ei edes rotvallinreuna estäisi?

    • Pyöräkaista olisi merkitty ajoradan reunaan maalilla. Jalkakäytävälle saataisiin tuplasti lisää tilaa. Mahdollisen pyöräkaistalle/ajokaistalle pysäköidyn auton (en ole tosin sellaisia Hämeentiellä Vallilassa nähnyt) voisi ainakin helpommin kiertää toisen autokaistan kautta. Nythän auto tukkii helposti koko pyörätien eli pitäisi teoriassa hypätä pyöränselästä pois ja taluttaa auton ohi jalalnkulkuväylän kautta.

  2. Jäitkö katsomaan ketä tuon ensimmäisen kuvan autoilija odotti? Tekstistä päätellen oletit hänen valehtevan.
    Oma isoäitini alkaa olla jo aika huono liikkumaan ja kun häntä otetaan autoon, pysäköidään auto siten, että hänen on helppo tulla autoon. Voisin kuvitella, että ensimmäinen kuva olisi otettu isäni autosta, kun äitini on hakemassa isoäitiäni kyytiin ja sinä alkaisit naputtamaan väärin pysäköimisestä, vaikka tuossakin tilanteessa pyöräilijä pääsee auton ohi täysin sujuvasti… Oikeasti kannattaisi vähän avartaa maailmankuvaa ja muistaa, että maailmassa on oikeasti myös niitä ihmisiä, joiden on hankala liikkua itse ja jotka mieluusti liikkuvat jo tämän takia auton kyydissä ja heille voi olla myös hankalaa päästä auton kyytiin. Jotta he pääsevät kodistaan ulos ja nauttimaan vaikkapa luonnosta (toki rajoittuneesti, mutta kuitenkin), jonkun pitää auttaa heitä ulos ja autoon. Ja silloin auto voi olla myös väärinpysäköity, mutta jonka liikuntakykyinen pyöräilijä pystyy kyllä ohittamaan… Auton voi varmasti ohittaa ihan pyörän selässäkin, kunhan huomioi mahdolliset jalankulkijat. Missä on maalaisjärki ja toisten huomioonottaminen? Onko sinulle tullut koskaan mieleen, että joskus pyörätielle pysäköiminen on jostakin syystä ihan hyvä asia?

  3. Jalkakäytävälle ja pyörätielle saa pysähtyä jos lastaa vaikka painavaa tavaraa. Esimerkiksi muuton yhteydessä on luonnollisesti oikeutettua pitää ajoneuvoa oven edessä. Tuntuu monilla unohtuvan, että tavarat eivät siirry kiinteistöihin itsestään, mutta onhan sitä joskus jaettu pysäköintivirhemaksuja ambulansseillekkin.

  4. Hei Leo!

    Kommentoin ensimmäistä kertaa blogiasi, vaikka sitä olenkin lukenut jo pitkän aikaa. Kiitos blogistasi. Monista asioista olen kanssasi samaa mieltä ja varmaan yhtä monista asioista eri mieltä. Oheisesta kirjoituksesta olen kyllä kanssasi täysin samaa mieltä.

    Asun hyvin lähellä noita paikkoja, joita olet kuvannut ja harmikseni voin todeta, että autojen parkkeeraaminen pyörätiellä näillä nurkilla on hyvin yleistä. Valitettavasti ei ole ensimmäinen kerta, kun tuo valkoinen hummeri on tuossa kohtaa. Kertaakaan en ole nähnyt hummeriin mitään lastattavan tai poisotettavan.

    Ylemmästä kuvasta voisin sanoa sen verran, että mikäli kyseinen henkilö olisi oikeasti odottanut invalidisoitunutta ystäväänsä, hän olisi voinut ajaa auton esim. lähemmäs viereisen kerrostalon ovia (tiedän että siinä on tilaa ja olisi varmasti ollut lähempänä ystäväänsä) tai läheiselle parkkipaikalle, jos ystävä ei ihan tuossa kohtaa asu.

    Jarille haluan sanoa, että yleensä sen kyllä huomaa, jos autosta lastataan tai puretaan tavaraa. Näissä autoissa ei kummassakaan lastaus tai purku ole käynnissä.

    Ja ei, en ole fanaattinen pyöräilijä, vaan oikeastaan satunnainen pyöräteiden kuluttuja. Tiedän kyllä, että pyörätielle parkkeeratun auton voi kiertää jalankulkijoiden puolelta, jalankulkijat huomioiden, mutta silti, autoilijoiden piittaamattomuus ottaa päähän.

Kommentointi on suljettu.

Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Seuraa minua Instagramissa