Leo Stranius Helsingin kaupunginvaltuustoon: Lähiluonnon, ilmaston ja hyvinvoinnin puolella
Olen saanut puolustaa lähiluontoa, tehdä ilmastoystävällistä ja sosiaalisesti kestävää kaupunkipolitiikkaa Helsingin kaupunginvaltuustossa viimeisen kahdeksan vuoden ajan.
Kiitos tästä mahdollisuudesta! Nyt toivon, että voin jatkaa työtä myös seuraavat neljä vuotta. Huomenna Helsinki on vihreä. Sinä päätät.
Tavoitteeni Helsingille ovat seuraavat:
***
Kuntavaalit on ohi. Vihreät otti valtakunnallisesti upean vaalivoiton ja kasvatti kannatusta 12,4 prosenttiin. Vihreistä tuli samalla yhä enemmän koko maan yleispuolue.
Helsingissäkin Vihreät sai vaalivoiton.
Kannatus nousi 24,1 prosenttiin. Tällä tuloksella valtuustosta irtoaa yhteensä 21 paikkaa 85 paikasta. Tuntuu huikealta, että tässä kaupungissa lähes joka neljäs äänesti vihreän tulevaisuuden puolesta.
Henkilökohtaisesti sain Helsingissä yhteensä 1294 ääntä. Tällä varmistin jatkopaikkani Helsingin kaupunginvaltuustossa. Kiitos luottamuksesta! Nöyräksi vetää. Yksin omilla äänillä en olisi mennyt läpi. Tähän vihreään vaalivoittoon tarvittiin kaikkia ehdokkaita ja koko listan ääniä!
Kuntavaalit sunnuntaina. Viimeisiä kampanjapäiviä viedään. Jos päätät antaa ainokaisen äänesi minulle, se on ääni lapsille ja lähiluonnolle, eläimille ja kestäville energiamuodoille, ympäristölle ja yhdenvertaisuudelle. Yhdessä puolustamme vahvaa kansalaisyhteiskuntaa, koulutusta ja parempaa huomista. Lauantaina 8.4.2017 olen tavattavissa vielä ainakin seuraavasti: – klo 10-11 Pasilassa Messukeskuksella (Kevätmessut) – klo 12-13 Arabian kauppakeskus – klo 14-15 Vihreiden vaalikontti (Narinkkatori) – klo 15-16 Kansalaistori – klo 17-18 Sörnäinen (Kurvi) Tervetuloa moikkaamaan, halaamaan, haastamaan tai vaihtamaan … Lue lisää
Olen helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja ympäristöjärjestöjohtaja sekä kahden pienen lapsen isä. Koulutukseltani olen Hallintotieteiden maisteri.
Olen saanut puolustaa helsinkiläistä lähiluontoa ja varhaiskasvatusta, tehdä ilmastoystävällistä ja sosiaalisesti kestävää kaupunkipolitiikkaa Helsingin kaupunginvaltuustossa Vihreiden valtuustoryhmässä viimeisen neljän vuoden ajan.
Kiitos tästä mahdollisuudesta!
Nyt toivon, että voin jatkaa tätä työtä. Olen ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon Helsingin Vihreiden listalla numerolla 718. Päätös on sinun!
Alla lyhyesti tietoa siitä, mitä olen saanut aikaiseksi ja mitkä ovat tavoitteeni tulevalle valtuustokaudelle.
Ota yhteyttä etunimi.sukunimi [ät] vihreat.fi Kampanjaa voit tukea täältä.
Lisätietoja:
– Vaalivideo: ”Metsä on paras leikkipaikka! Anna ääni luonnolle!”
– Henkilöesittelyni: Kuka Leo Stranius
– Elämäntarinani kirjassa: Elämäni vegaanina – 14 ihmistä huipulla ja 10 asiaa taustastani
– Mielipiteitä ja ajatuksiani noin 150 politiikan eri aihealueeseen sekä vaalikonevastaukseni: Leo Stranius – Politiikka A,B,C ja Ö
– Ennakkoilmoitukseni vaalirahoituksesta ja sidonnaisuudet
***
”Metsä on paras leikkipaikka! Anna ääni luonnolle!” Yhdessä puolustamme lapsia ja lähiluontoa.
Minulle kaikkein tärkeimpiä arvoja ovat ympäristö- ja luonnonsuojelu, eläinten oikeudet, heikko-osaisten puolustaminen, kansalaisvaikuttaminen ja suora demokratia. Pienten lasten vanhempana tiedän miten tärkeää on lapsiperheiden jaksaminen, turvalliset päiväkodit ja koulut.
Olen saanut puolustaa helsinkiläistä lähiluontoa, tehdä ilmastoystävällistä ja sosiaalisesti kestävää kaupunkipolitiikkaa Helsingin kaupunginvaltuustossa viimeisen neljän vuoden ajan.
Kiitos tästä mahdollisuudesta!
Nyt toivon, että voin jatkaa työtä myös seuraavat neljä vuotta. Sinä päätät.
Helsingin Vihreä valtuustoryhmä on saanut paljon aikaan.
Luonnonsuojelualueiden määrä on kaksinkertaistumassa, päästöt ovat vähentyneet vauhdilla, ja Hanasaaren kivihiilivoimala tullaan sulkemaan. Joukkoliikenteeseen on investoitu huimia summia, ja pyöräilyä priorisoidaan ennennäkemättömän paljon. Kaupunkipyöräkokeilu onnistui paremmin kuin uskallettiin toivoa. Hämeentiestä tehdään pian joukkoliikennekatu. Myös koko kaupungin johtamisjärjestelmä laitettiin uusiksi niin, että kaupunkiin saadaan tulevien vaalien jälkeen pormestari.
Itse olen ollut osa tätä muutosta muun muassa puolustamalla kaupungin viheralueita ja lähimetsiä sekä keskuspuistoa ylimitoitetulta rakentamiselta. Kaupunki tukee työni ansiosta työntekijöiden polkupyörien hankintaa. Helsingissä on lisäksi edistetty aloitteideni pohjalta kierrätystä, hävikkiruuan hyödyntämistä, bioenergian kestävyyskriteerejä. Olen ollut ajamassa kivihiilestä luopumista sekä tarvetta valmistella päästövähennystavoitetta vuodelle 2030.
Presidentti Sauli Niinistö ilmoitti YLEn uutisten mukaan, että olisi halukas pudottamaan palkkiotaan viidenneksen. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma väläytti, että myös kansanedustajat voisivat laskea palkkojaan.
Mikä olisi sitten oikeudenmukainen palkka kansanedustajille? Yksi demokratiaan perustuva lähtökohta olisi suomalaisten keskipalkka, sillä edustavathan kansanedustajat nimenomaan kansaa (vuonna 2010 suomalaisten keskipalkka oli tilastokeskuksen mukaan 3040 e/kk).
Voidaan kuitenkin epäillä, että näin pienellä palkalla kansanedustajan tehtävään ei hakeutuisi tarpeeksi päteviä henkilöitä ja korruption riski kasvaisi. Lisäksi tehtävä on vaativa, ja voi hyvin ajatella, että on perusteltua maksaa siitä myös hyvin.
Toisaalta pätevistä ehdokkaista on harvoin ollut pulaa ehkä kunnallisvaaleja lukuun ottamatta. Useimmiten ehdolle haetaan tehtävään liittyvän vallan takia – siis siksi, että halutaan vaikuttaa yhteisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin. Pienempi palkka kannustaisi ehkä myös suurempaan rotaatioon ja näin vallan laajempaan hajautumiseen.
Demokratian kannalta poliitikkojen palkkoja tärkeämpi teema olisi mielestäni keskustelu vaalirahoituksesta.
Helsingin Vihreä valtuustoryhmä esittää allekirjoittanutta sekä Helsingin ympäristölautakunnan varapuheenjohtajaksi että Helsingin Energian johtokunnan varapuheenjohtajaksi vuosille 2013-2016.
Valinnan tekee Helsingin kaupunginvaltuusto ensimmäisessä kokouksessaan 16.1.2013, mutta koska paikka on neuvotteluissa tulossa Vihreille, on valinta käytännössä varma.
Tärkeimpiä tavoitteita tulee olemaan mm. luonnonssuojeluverkoston vahvistaminen, kaupunkimetsien suojelu ja fossiilisista polttoaineista luopuminen.
Kunnallisvaalitavoitteeni löytyvät täältä ja Helsingin Vihreiden aiempia valintoja täällä.
Sunnuntain kunnallisvaalien jälkeen olen saanut lukemattomia onnitteluhalauksia ja -kättelyitä, puheluita ja tekstiviestejä, sähköposteja ja Facebook-onnitteluita.
Lisäksi olen saanut kymmenittäin ehdotuksia konkreettisista edistettävistä asioista. Kiitos kaikesta palautteesta!
Esimerkiksi tänään tiistaina (30.10.) olin Sibelius-lukiossa puhumassa oppilaille ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Luennon jälkeen oppilaat tulivat toivomaan, että koulussa olisi parempaa kasvisruokaa ja koulun eteen Liisankadulle saataisiin pyöräkaista.
Terveisiä Sibelius-lukion oppilaille: Kasvisruuan ja pyöräkaistojen edistäminen ovat asioita, joita olen mielihyvin edistämässä! Siitäkin huolimatta, että kaikilla lukioikäisillä ei ole äänestysoikeutta.
Viimepäivien aikana olen joutunut hyväksymään, että jatkossa olen kansalaisaktivistin ja järjestöammattilaisen lisäksi myös poliitikko. Samalla olen miettinyt, millainen poliitikko haluan olla.
Ohessa neljä periaatetta, jotka toivon voivani ottaa oman politiikan teon lähtökohdaksi:
Vihreät lähtivät kunnallisvaaleihin mielipidekyselyiden mukaan altavastaajan paikalta. Ääntenlaskun edetessä vaalitappio muuttui kuitenkin voitoksi.
Valtakunnallisesti vain Perussuomalaiset pystyivät lisäämään kannatusta. Kaikki suuret puolueet menettivät sitä merkittävästi.
Valtakunnallisesti Vihreiden kannatus oli 8,5 prosenttia ja Helsingissä huimat 22,3 prosenttia. Helsingissä Vihreät ovat selvästi toiseksi suurin puolue Kokoomuksen jälkeen.
Itse sain 1154 ääntä ja sillä valtuustopaikan seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat antaneet ainokaisen äänensä minulle ja auttaneet kampanjassa! Yritän olla jokaisen äänen arvoinen sekä tehdä parhaan kykyni mukaan tulevien sukupolvien Helsingistä totta.
Helsingin ehdokaskohtaiset äänimäärät löytyvät esimerkiksi YLEn sivuilta ja kunnallisvaalikampanjani yhteenveto aiemmasta blogikirjoituksestani: Vaalikampanja on tehty: Lämpimät kiitokset!
Monet tulivat onnittelemaan minua nimenomaan valtavan katukampanjan ansiosta, joka oli ilmeisesti esitteiden lukumäärällä (30 700 kpl) mitattuna Suomen suurin. Ainakin itselleni niillä 138 kadulla vietetyllä tunnilla sekä lukemattomilla kohtaamisilla ja keskusteluilla oli suuri merkitys ihmisten arjen ymmärtämiseksi.
Vaalituloksen osalta juhlin erityisesti seuraavaa kolmea asiaa:
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria?
Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.
Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.
https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa.
Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta.
Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään.
Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä.
Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.
Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä.
Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
Kirjamessujen kävijämäärät rikkoivat viime viikolla uusia ennätyksiä. Kirjat kiinnostavat, joten tässä pari erinomaista kirjasuositusta kaikille, jos ette ole jo lukeneet/kuunnelleet tai muuten jo täyttäneet sähköistä tai fyysistä kirjahyllyä uusilla kirjoilla viikonlopun aikana.
Sami Keto: enemmän kuin sapiens
Mitä on olla ihminen? Kohti kestävämpää suhdetta maailmaan! Loistava kirja lajien luontosuhteesta. Kirja laajentaa ja syventää merkittävästi sen esikuvana toiminutta sinänsä erinomaista Yuval Noah Hararin Sapiens - Ihmisen lyhyt historia -teosta. Sami Keto osoittaa lukemattomin esimerkein upeasti ihmisen paikan osana luontoa.
”Maailman vaikutusvaltaisimpia eliöitä ovat olleet sinibakteerit, jotka muuttivat maapallon ilmakehän hapellisiksi ja mahdollistivat valtavan määrän muun elämän kehittynistä.”
Kun ihastellaan tai kauhistellaan ihmisen maankäyttöä esimerkiksi maanviljelyksen myötä, on hyvä muistaa, että lehtimuurahainen on harjoittanut menestyksellistä maanviljelyä jo 50 miljoonan vuoden ajan. Tai kun ihastellaan ihmisen kommunikointikykyä, kannattaisi vaikka tutustua valaiden tai delfiinien viestintään. Ihminen ja sen kulttuuri on täysin riippuvaista luonnosta. Kannattaa toimia ja elää sen mukaan.
Paavo Teittinen: Pitkä vuoro - Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen
Jos kuvittelit, että pakkotyötä ei ole Suomessa, kannattaa lukea tai kuunnella tämä kirja. Viimeistään nyt jokaisen yrityksen kannattaisi hiukan tarkistaa käytäntöjään omassa toiminnassa ja arvoketjussa sekä varmistaa, että siellä toteutuu edes alkeelliset ihmisoikeudet.
Ravintolat, marjanpoiminta, siivous, rakennusala. Viranomaisten kyvyttömyys ja haluttomuus puuttua ilmiselviin väärinkäytöksiin. Paavo Teittinen maalaa lohduttoman kuvan siitä, miten heikossa asemassa olevia ulkomaalaisia hyödynnetään rahanteon ja bisneksen välineinä, kun samaan aikaan puhutaan kauniita yritysvastuusta. Mitä kaikkea paljastuukaan muilta aloilta, joita ei ole tässä kirjassa käyty läpi?
Kiitos @enemmankuinsapiens ja @instapaavo_official
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!
Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Syntymäpäivän kunniaksi (10.10.) kävin juoksemassa 51 km lenkin. Kiersin kaikki paikat, joissa olen Helsingissä asunut.
Juoksu kulki seuraavaa reittiä: Teerisuontie, Malmi - Kilpolantie, Kontula - Rekipellontie, Vesala - Linnanherrankatu, Vartioharju - Petter Wetteri tie, Herttoniemi - Franzeninkatu, Kallio - Pursimiehenkatu, Punavuori - Hietalahdenkatu, Hietalahti - Hauhontie, Vallila - Somerontie, Vallila - Sofianlehdonkatu, Käpylä ja Koskelantie, Käpylä.
Tuossa on mukana neljä kaupungin vuokra-asuntoa, yksi asunnottomien asuntola, yksi opiskelija-asuntola, kolme yksityisiltä vuokramarkkinoilta vuokrattua asuntoa ja kolme omistusasuntoa.
Mukavia muistoja eri paikoista!
Näiden lisäksi olen asunut myös Leningradissa, Kannuksessa ja Limassa.
Seuraava juoksulenkki voisi kiertää vaikka kaikki pääkaupunkiseudun paikat, joissa olen ollut töissä.
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.
Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.
Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän.
https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius
#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.
Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri.
Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.
Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.
“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo.
Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon.
https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Suomessa viedään vuosittain 82 miljoonaa broileria teurastomoille. Lisäksi 2,5 miljoonaa elävää, tuntevaa ja kokevaa lintua kuolee keskellä kärsimystä ennen teurastamoa.
#tuhotuotetut @animaliary
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta.
Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä.
Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä.
”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!
Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota:
1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.
2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.
3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).
4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.
5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.
Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.
Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt.
Koko kirjoitus ja laskelmat täällä:
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/
@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720
Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys.
Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa.
Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä.
@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
