Annukka Berg: Mitä äidin ja isin pitäisi tietää ympäristöasioista?

Äitienpäiväviikonlopun vieraskynäblogissa Annukka Berg

Kelpaako vauvalle kirpparikama, vai ostetaanko uutta ekokaupasta? Muutetaanko puutaloon metsän reunaan vai kerrostaloon keskelle kaupunkia? Lähdetäänkö ulos vai nökötetäänkö kotona höyryttämässä, soseuttamassa ja pesemässä vaippoja?

Vauva-arki on täynnä ympäristövalintoja – eivätkä ratkaisut ole useinkaan vailla ristiriitoja. Vietän juuri vanhempainvapaata kahdeksan kuukautta vanhan mini-ihmisen kanssa. Ja nyt kun pahimmasta alkumyllerryksestä ja tuntien yövalvomisista on päästy yli, olen yrittänyt siirtyä selkäydinreaktioista entistä tietoisempiin valintoihin. Samalla olen hahmottanut, että ympäristönäkökulmasta vanhemman pitää ottaa kantaa ainakin kolmeen kinkkiseen kokonaisuuteen.

Lue lisää

Ekoisi: Hidas vanhemmuus

Seison perjantaina 20.4. klo 14.08 Helsingin yliopiston päärakennuksen luentosali XII:n nurkassa ja keskustelen YLE Radio Suomen Ajantasa -ohjelman suorassa lähetyksessä hitaasta vanhemmuudesta.

Vain muutama minuutti aiemmin puolisoni väitös on loppunut ja olen ohjeistanut ihmiset väitöskahveille alakerrassa olevaan Flyygelisaliin.

Aamulla on tehty väitökseen liittyviä valmisteluita, tiedotettu karppauksen ympäristöhaitoista ja tehty muita hommia. Väitöksen aikana sukkuloin luentosalin ja yliopistokäytävien välimaastossa lohduttamassa ystävillä hoidossa olevaa ja tilanteesta hermostunutta vauvaamme.

Olo ei ole hidas. Pikemminkin tuntuu siltä, että menossa on jälleen yksi upshifting-vaihe. Miten suorituksia korostava yhteiskunta vaikuttaa vanhemmuuteen? Onko lapsiperhearjessa mahdollista tai järkevää vaihtaa hitaammalle vaihteelle?

Lue lisää

Viikkopäiväkirja 16 (16.-22.4.2012)

Maanantai: Olin aamulla YLE puheessa keskustelemassa Nuukuusviikosta ja ekologisesta kuluttamisesta. Tämän jälkeen kävin juoksemassa Vanhankaupunginlahdella, tulvivan Vantaanjoen varrella ja Oulunkylässä. Lisäksi julkaisin ekoisi-kirjoituksen sukupuolisensitiivisyydestä. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni vaihdoin kuulumisia ihmisten kanssa. Iltapäivällä vedin toimistokokousta, vapaaehtoisen venyttelyn sekä istuin johtoryhmän palaverissa ja kansalaisaloitekampanjan ohjausryhmässä. Päivän päätteeksi kävin läpi sähköposteja. Illalla hoidin vauvaa ja osallistuin vielä puheenjohtajiston puhelinkokoukseen.

Lue lisää

Annukka Berg: The Multiple Faces of a Sustainability Strategy

YTM Annukka Berg väittelee 20.4.2012 kello 12.15 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”The Multiple Faces of a Sustainability Strategy – Analysing Finland’s Programme to Promote Sustainable Consumption and Production”.

Vastaväittäjänä on Tutkimusprofessori Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus, ja kustoksena on professori Janne Hukkinen.

Itselläni on ollut mahdollisuus seurata väitöskirjatyön etenemistä hyvin läheltä kaikki nämä vuodet.

Muistan kuinka vuonna 2005 kävelimme San Franciscon kaduilla ja vierailimme kirjakaupoissa. Annukka etsi tuolloin tuoretta kulutuskirjallisuutta tulevaa väitöskirjaansa varten.

Haluan kiittää Annukkaa väitöskirjan valmistumisen myötä ainakin kolmesta eri asiasta:

Lue lisää

Suomen teollisuuden suurimmat hiilidioksidipäästäjät

Tekniikka ja Talous julkaisi listan teollisuuden suurimmista hiilidioksidipäästäjistä Suomessa vuonna 2011.

Ehkä valmisteilla oleva kansallinen ilmasto- ja energiastrategia voisi lähteä siitä, että nimenomaan alla olevat 15 laitosta muutettaisiin päästöttömiksi/vähäpäästöisiksi tai suljettaisiin. Ainakin istuva hallitus lähtee siitä, että tavoitteena hallitusohjelmassa on hiilineutraali Suomi.

Tietysti herää kysymys, onko tämä realistista.

Lue lisää

Ekoisi: Perheen päästöjen kompensointi

Pohdimme aikanaan puolisoni kanssa paljon lasten hankinnan/saannin ympäristövaikutuksia. Tämä aihe tuli jälleen mieleeni viikonloppuna. Pohdiskelin, miten voisin hyvittää paitsi omat, myös lapseni aiheuttamat ilmasto- ja ympäristövaikutukset.

Miten siis voisi esimerkiksi kompensoida perheen päästöt? Tein oheisen laskuharjoituksen.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2010 vastasivat 74,6 miljoonaa hiilidioksiditonnia (CO2- ekv.) Suomen väkiluvun ollessa joulukuun 2010 lopussa 5 374 499.

Tämä tarkoittaa noin 13,88 tonnia CO2-ekv päästöjä suomalaista kohden vuodessa.

Lue lisää

Juoksusukat

Viisi vuotta palvelleet juoksusukat alkavat olla lopussa. Mikä olisi kunniakas loppusijoitus tai uusi käyttökohde kuvassa olevalle sukalle? Ihmeellistä, miten yhdet sukat ovat kestäneet tuhansia juoksukilometreja, kun sellaiset tavalliset mustat tennissukat, jotka ovat kyllä mukavat jalassa, eivät kestä kuin joitakin kuukausia tai ehkä vuoden korkeintaan..  

Mikä on aikamme Titanic?

Vihreä Lanka kysyy uusimmalla numerossaan (7/2012) mikä on aikamme Titanic. Ohessa oma vastaukseni. Aikamme Titanic on tietysti talouskasvu. Talouskasvu on aikamme suuri uskonto, vaikka se ei enää Suomessa tai muissa länsimaissa lisää onnellisuutta, vaan pikemminkin luonnonvarojen kulutusta. Olemme rakentaneet hyvinvointiyhteiskuntamme talouskasvun varaan. Mikäli talous ei kasva kahden kolmen prosentin vuosivauhtia, on käsissä työttömyyttä, valtion velkaa ja palveluiden karsimista – ja kun talous kasvaa, päästöt ilmakehässä nousevat, luonnon monimuotoisuus heikkenee ja … Lue lisää

Päivä ilman sähköä (Earth Hour)

Kirjoitin Nuorten Luonto -lehteen hiljattain kolumnin, jossa kysyin pärjäisitkö päivän ilman sähköä. Kukaan ei ole toistaiseksi vastannut haasteeseen ja kirjoittanut kokemuksistaan aiheeseen liittyen.

On kuitenkin turha soimata pimeyttä, jos ei ole itse valmis sytyttämään kynttilää. Näin ollen päätin kokeilla hommaa itse. Eli olla käytännössä päivän ilman sähköä lauantaina 31.3. Earth Hour -hengessä. Etukäteisvalmisteluja en päivää varten tehnyt.

Oheisessassa kuvassa parvekejääkaappi ja alla kuusi havaintoja päivän ajalta:

Lue lisää

Veganissimo on auki!

Kävin perjantaina Vauvan, Laurin ja Niklaksen kanssa lounaalla Helsingin Veganissimossa (Kulmavuorenkatu 2). Vihdoin on saatu kunnon vegaaniravintola ja kahvila Helsinkiin. Lounasbuffet oli todella monipuolinen. Tarjolla perjantaina oli paljon erilaisia salaattiaineksia sekä riisi/papuhommelia ja perunoita. Menu vaihtuu päivittäin. Vauvan kanssa asiointi oli helppoa ja syöttötuolejakin löytyi. Ja mikä parasta paikan pitäjä Simo Ruottinen on huipputyyppi, joka osaa asiansa! Aukioloajat (ainakin aluksi) ovat ma-la klo 11-18, su suljettu. Lisätiedot kannattaa tsekata Veganissimon … Lue lisää

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin