Jätemäärien seuranta, kestävä matkailu, unelmakoti ja uimisen epäekologisuus

Torstaina (21.1.) kävin tapaamassa Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin toiminnanjohtaja Ursula Immosen kanssa Helsingin seudun ympäristöpalveluiden toimitusjohtaja Raimo Inkistä. Tapaamisen aikana keskustelimme mm. jätteensynnyn ehkäisystä ja jätteenpoltosta. Jätteensynnyn ehkäisyä saattaisi edistää se, jos kaikki saisivat edes tiedon tuottamistaan jätemääristä. Itse pystyn seuraamaan tällä hetkellä jo reaaliaikaisesti omaa sähkönkulutustani ja kerran kolmessa kuukaudessa vedenkulutustani. Sen sijaan minulla ei ole oikeastaan aavistustakaan siitä, kuinka monta kiloa synnytän jätettä kuukaudessa tai vuodessa. Lisäksi jokaisesta jätekilosta pitäisi … Lue lisää

Vuosi 2009 paketissa ja lukuina – Kiitos!

Vuosi 2009 on takana. Tässä vaiheessa on hyvä pysähtyä hetkeksi katsomaan, mitä oikeastaan tulikaan tehtyä. Menneen vuoden aikana oli keskustelua epämuodollisesta kansalaistoiminnasta ja kevytaktivismista, paljon ilmasto- ja energiapoliittista vaikuttamistyötä, tapaaminen YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin kanssa, lomareissu eurooppalaisiin ekokaupunkeihin ja valinta Luonto-Liiton pääsihteeriksi. Vuosi päättyi pettymykseksi osoittautuneeseen Kööpenhaminan ilmastokokoukseen ja onnistuneeseen lomaan Vierumäen urheiluopistolla. Alkuvuodesta tein oikeusministeriön demokratiapolitiikkaa koskevaa asiakirjaa varten taustaselvityksen epämuodollisesta kansalaistoiminnasta. Selvitys tai siinä olleet ajatukset saivat huomiota … Lue lisää

Ketä kiinnostaa kestävä kehitys?

Päivällä istuin kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa Smolnassa. Teemana oli kestävän kehityksen kokonaisarvio. Ramboll Management Consulting on tehnyt selvityksen, kuinka kestävän kehityksen strateia on Suomessa toteutunut. Tulos. Ei mitään uutta auringon alla. Todettiin, että osa tavoitteista on toteutunut ja osa ei. Todettiin, että kestävän kehityksen käsitteen sisältö on tullut ehkä liian laveaksi. Melkein mikä tahansa voidaan laskea kestäväksi kehitykseksi. Pitäisi siirtyä sanoista tekoihin. Hohhoijaa. Tätä samaa on kuultu niiiin paljon aiemminkin. … Lue lisää

Kaupat auki mielummin VAIN sunnuntaisin

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona (18.11.) vähittäiskauppojen uudet aukioloajat. Käytännössä päätös tarkoittaa sitä, että ihmisten on helpompi tehdä ostoksia silloin kun huvittaa. Pienille kaupoille ja erikoismyymälöille, kuten kasvisruokakaupoille, päätös tarkoittaa kiristyvää kilpailua. Samalla kulutus lisääntyy kun ihmiset voivat tehdä myös sunnuntaisin pyhiinvaellusmatkoja ostoskeskustemppeleihin. Parhaimmillaan kauppojen hävikki kuitenkin pienenee. Kulutukseen vaikuttavat yleensä saatavuus ja hinta. Kauppojen sunnuntaiaukiolot lisäävät näin vääjäämättömästi luonnonvarojen kulutusta. Helsingin Sanomien otsikko on paljon puhuva: ”Myyjät iloitsevat, kun uudet iltalisät … Lue lisää

Hyviä ja huonoja uutisia – fear less, love more and fight harder

Viikonloppu alkoi lupaavilla uutisilla. Lentäjien lakko tarkottaa lentoliikenteen vaikeutumista ja vähentymistä. Finnairin mukaan lakko vaikuttaa jo maanantaina noin 20 000 matkustajaan ja jokainen lakkopäivä maksaa miljoonia. Ympäristö kiittää. Samoin ympäristö kiittää siitä, että laskettelukeskusten työntekijät ovat lakossa. Ympäristöystävällinen lähialuematkailu kunniaan! Lakkojen lisäksi loppuviikon toinen ilouutinen oli se, että Vihdin (bad)ideapark on kovassa vastatuulessa. Ympäristöministeriö ei myöntänyt Vihdin kunnalle lupaa maa-alueiden lunastukseen. Hienoa! Kauppakeskusten sijaan ihmisten kannattaa etsiä elämyksiä ja onnea … Lue lisää

Seuraavaksi Luonto-Liittoon

Tämä on viimeinen viikko Suomen luonnonsuojeluliitossa (SLL). Tiistaina vietimme toimistokokouksen yhteydessä läksiäisiä. Pakko todeta, että SLL on ollut yksi parhaista asioista, mitä elämässäni on tapahtunut. Ilmastovastaavan homma on vaativa, mutta sitäkin palkitsevampi. Missä muualla pääsee puhumaan esimerkiksi YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonille? Kotkankadun toimistolla on inspiroiva meininki. Kiitos kaikille! Viikon mittaan kävin puhumassa Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin opiskelijaillassa ja Tampereen työväenopistossa ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta. Kestävän tuotannon ja kulutuksen valiokunnassa käsittelimme mm. asumisteesejä ja … Lue lisää

Nuorten järjestökiinnittyneisyys heikkenee

Osallistuin (13.10.) Säätytalolla opetusministeriön nuorisoyksikön sekä arviointi- ja avustustoimikunnan järjestämään järjestöseminaariin. Tilaisuuden kiinnostavinta antia oli Nuoran pääsihteeri Tuomas Kurttilan puheenvuoro Nuorten vapaa-aikatutkimuksesta. Kesällä 2009 ilmestyneen selvityksen mukaan yhä harvempi nuori kiinnittyy järjestöihin. Nuorten toiminta yksilöllistyy ja projektisoituu. Yhä harvempi nuori kokee voivansa vaikuttaa yhteisiin asioihin. Järjestöosallistumisen laskua on tapahtunut erityisesti kaikkein nuorimpien osalta. Ne jotka osallistuvat järjestötoimintaan, osallistuvat siihen myös harvemmin kuin aiemmin ja suhtautuvat siihen aiempaa kriittisemmin. Lisäksi ne … Lue lisää

Hyvää hiljaisuuden päivää ja muita menoja

Aamulla 7.10. olin YLE:n Aamu-tv:ssä keskustelemassa ilmastopakolaisuudesta. Ohjelma on katsottavissa täältä. Kirjoitin aiheesta myös blogimerkinnän: Ilmastopakolaisuus uhkaa satoja miljoonia. Päivä jatkui kestävän kehityksen toimikunnan kokouksella. Aiheena oli tällä kertaa kestävän kehityksen tietopohjan vahvistaminen – Tutkimuksen ja politiikan vuorovaikutus. Kokousmateriaali on luettavissa täältä. Ehkä kiinnostavin esitys oli professori Jyri Seppälän katsaus ENVIMAT-hankkeen tuloksiin. Hankkeen raportti osoittaa, että energiaintensiivinen vientiteollisuus ei selitä Suomen korkeaa luonnonvarojen kulutusta eikä suomalainen teollisuus ole erityisen ekotehokasta … Lue lisää

Ilmastopakolaisuus uhkaa satoja miljoonia

Ilmastonmuutoksen myötä arviolta 200 miljoonaa ihmistä joutuu lähtemään ilmastopakolaiseksi vuoteen 2050 mennessä. Merenpinnan nousu, aavikoituminen, jäätiköiden sulaminen, ruokahuollon vaarantuminen ja äärimmäiset sääilmiöt ovat omiaan lisäämään ilmastopakolaisten määrää. Tämä muuttoliike aiheuttaa paineita ensimmäisenä usein jo valmiiksi haavoittuneiden tai romahtamaisillaan olevien alueiden infrastrukuurissa. Ilmaston lämpeneminen on omiaan lisäämään myös luonnonvarojen käytöstä syntyviä konflikteja ja aseellisia selkkauksia sekä syventämään huono-osaisuutta ja uhkaamaan ihmisten terveyttä. Kaiken kaikkiaan ilmaston lämpenemisestä joutuvat kärsimään kaikkein eniten ne, … Lue lisää

Tulevaisuus on meidän!

Lauantaina osallistuin Hyvän ruuan kaupungin eli Megapoliksen Valitse Vege -paneelikeskusteluun yhdessä ympäristöministeri Paula Lehtomäen sekä kaupunginvaltuutettujen Kimmo Helistön ja Hannele Luukkaisen kanssa. Valitse Vege -kampanja toimii sen puolesta, että Suomen kouluihin saataisiin viikottainen kasvisruokapäivä. Kaikki panelistit pitivät tavoitetta varsin perusteltuna. Parasta tietysti olisi, jos kouluissa olisi lähtökohtaisesti tarjolla vain ilmasto- ja ympäristöystävällistä kausikasvisruokaa. Tarvittaessa kukin voisi erikseen pyydettäessä saada sekaruokaa (esim. uskonnolliset tai terveydelliset perusteet). Muuten viikonloppu vierähti Suomen luonnonsuojeluliiton … Lue lisää

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa